Compound dipoli?

JM-T

Käyttäjä
Liittynyt
17.11.2008
Viestejä
6
Hei,
Autotallissa olisi nyt tilaa puuhastella ja pitäisi aloittaa jonkinlainen ikuisuusprojekti kaiuttimien ja digitaalihärpättimien parissa:) Käsittääkseni hifilehden C1 kaiuttimissa taisi olla tuo compound dipoli käytössä ainakin yläbassoilla? Mitkä ovat tuo rakenteen etuja/haittoja?
Tavoitteena olisi aktiivikaiutin jossa ei olisi passiivisia komponentteja elementtejä lukuunottamatta :)
Ja oletetaan että pystyisin säätämään etu/taka elementtien viiveitä, vaiheita, amplitudia taajuuden mukaan.


- Jyrki
 
C1:ssä oli kaksi vaihtoehtoista basso-osaa. Toinen oli neljällä 10-tuumaisella (Seas P25REX) tehty dipoli ja toinen oli kardioidi. Ihan varmaksi en muista, mutta olisikohan kardioidissa ollut kaksi kasituumaista dipolina ja sitten kaksi 6.5-tuumaista kotelossa taaksepäin osoittamassa. Kardioidissa käyteyt pumput saattoivat olla samaa perhettä eli Seasin P21REX ja P17REX.
 
saurama sanoi:
C1:ssä oli kaksi vaihtoehtoista basso-osaa. Toinen oli neljällä 10-tuumaisella (Seas P25REX) tehty dipoli ja toinen oli kardioidi. Ihan varmaksi en muista, mutta olisikohan kardioidissa ollut kaksi kasituumaista dipolina ja sitten kaksi 6.5-tuumaista kotelossa taaksepäin osoittamassa. Kardioidissa käyteyt pumput saattoivat olla samaa perhettä eli Seasin P21REX ja P17REX.

Entäs se C1:sen ylempi osa? Muistelin nimenomaan että siinä olisi 'compound dipoli' ja takimmaisilla elementeillä viivepiiri? Ja olisin yrittänyt jotain vastaa mutta aktiivisessa 'suodinyksikössä' toteutettuna. Ei vain ole tietämystä asiasta kuinka tuota viiveen ja vaiheen säätöä voisi soveltaa, jotta saisi jotain extraa irti tuosta rakenteesta.. :)
 
JM-T sanoi:
Entäs se C1:sen ylempi osa? Muistelin nimenomaan että siinä olisi 'compound dipoli' ja takimmaisilla elementeillä viivepiiri? Ja olisin yrittänyt jotain vastaa mutta aktiivisessa 'suodinyksikössä' toteutettuna. Ei vain ole tietämystä asiasta kuinka tuota viiveen ja vaiheen säätöä voisi soveltaa, jotta saisi jotain extraa irti tuosta rakenteesta.. :)

Aaa... Tarkoitit yläpäätä. Jep, siinä on neljä kasituumaista eteenpäin ja toiset viivästettynä ja vaimennettuna taaksepäin. Tulos on kardioidi suuntakuvio. Esim. Kimmostolla olisi kyllä yksinkertaisempia ratkaisuja kardioidin tekemiseen. Jos haluat infoa nimenomaan C1:n rakenteesta niin ehkä kannattaisi kaivaa se Hifi-lehti, jossa alkuperäinen rakennusohje oli.
 
Tuo on toisen kertaluvun yksisuuntainen gradienttisäteilijä, joka on erittäin kapeakaistainen ja passiivisena vaikea toteuttaa. Esim. C-1:ssä kaistaa on vain kaksi oktaavia. Alapäässä homman katkaisee todella jyrkästi putoava herkkyys ja yläpäässä suuntakuvion karkaaminen lapasesta. Varmasti U-framen ohella yksi huonoimmista kardioidiyritelmistä, jolla ei juurikaan ole käytännön virkaa.
Torvea laittaisin jos tavoitteena on hyperkardioidia kapeampi suuntakuvio. Kardioidi...hyperkardioidi syntyy suht helposti resistanssikoteloituna, jolla pääsee jopa yli dekadin kaistaan.
 
Kiitokset vastauksista, pitänee laittaa vielä mietintämyssy päähän :)

- Jyrki
 
Eka viestistäsi ei oikein selvinyt mille alueelle tuota meinasit. Keskibasso...alakeskialue on juuri resistanssikotelon ominta aluetta, koska torven pitäisi olla aika iso. Ala- ja keskibassolla menetetään herkkyyttä kaikilla kartion taka-aaltoa käyttävillä systeemeillä, mutta sitähän voi kompensoida elementtejä lisäämällä. 4 tai 6 kpl 10" per puoli riittää aika pitkälle. Suuntaavuuden puolesta ei kannata mennä kardioidia...hyperkardioidia pidemmälle, koska siihen ei käytännössä ole juuri tarvetta. Lisäksi tehovaste kääntyy helposti nousevaksi, jolloin turhan monet studioäänitteet kuulostavat ohuilta ja kylmiltä.
 
Yritin vähän tutkaililla netistä tätä c1 sarjaa, mutta eipä siitä hirveästi ole edes kuvia. Ihmettelin eniten ,että miten ton basso osan kapasiteetti riittää mihinkään ,jos se toistaa jonnekkin 25hz kieppeille? Tämä kardioidi versio siis jossa on vain kaksi 8tuumaista ja 6 tuumaista. Paljonko yleensä monopolia pitää viivästyttää?
 
^Monon ja dipon yhdistelmään ei laiteta erillisiä viiveitä jos säteilijät ovat likimain samalla etäisyydellä - kuten C-1:n kardioidibassossa. Kapasiteettivaatimukset olivat tuolloin hiukan erilaiset kuin nykyään.
 
Miten tämä dipoli pitä ekuttaa, kun eihän siitä ole mitään jäljellä alimmilla toisin kuin monopolissa. Entäpä näiden tasot toisiinsa nähden? Vielä miten on kapasiteetti jos verrataan saman kokoiseen resistanssiin. Esim 10 tuumanen dipoli ja 8 monopoli vastaan 10" * 2 resistanssi.
 
Dipoliosaan laitetaan vaste, joka kokonaisuudesta halutaan ulos. Passiivina dipolikorjaus tehdään isolla kelalla, jossa on isohko vastus (C-1:ssä on jopa lisävastus). Vasteen taitepiste muodostuu yleensä fs:n paikkeille. Jos dipoliosalla halutaan väkisin päästä selvästi fs:n alle, niin ajaudutaan herkkyyttä laskeviin passivisiin lisäekutuksiin tai valitsemaan aktiivisuoto.

Monopoliosan vaste muotoillaan dipolin mukaan. Monon taso koko ajan 0...6 dB dipoliosan tason alapuolella, tarkasteltuna mitoituspisteestä esim. 250cm suoraan taakse. Tasoero vaikuttaa suuntakuvioon ja suuntaavuusindeksiin: 0dB=kardioidi DI=4.7dB ... -6dB=hyperkardioidi DI=6.2dB. Monopoliosan akustinen ylipäästö saisi mielellään olla samaa kertalukua dipoliosan kanssa eli kolmatta, jotta suuntakuvio säilyisi auttavasti kellariin saakka passiivi ja IIR-suotimilla. Käytännössä ajaudutaan kompromissiin, joko hallittuun tai hallitsemattomaan. Suljettu eli 2. asteen monopoli päätyy varsin lähelle dipoliosan vaihetoistoa, mutta sitä ei yleensä voi käyttää kaistaa venyttävänä subina ilman aktiivisuotoa. Refleksin eli 4. asteen monopolin vaihe karkaa dipolin vaiheelta, joten suuntakuvio romahtaa alapäässä kardioidimaisesta omnin suuntaan. Refleksin saa kuitenkin helpommin värvättyä kaistaa venyttäväksi subiksi. Näiden lisäksi vuotavalla monopoliosalla on mahdollista yrittää jäljitellä dipoliosan vaihetoistoa (passiivi ja IIR-suotimin), mutta projektin painotus olisi idealistisessa suuntakuvion saavuttamisessa SPL-kapasiteetin kustannuksella.

Yhdistelmällä on hyvät mahdollisuudet isompaan SPL-kapasiteettiin kuin resistanssikotelolla, jossa yhteenlaskettu kartiopinta on sama. Kummankin SPL-kapasiteettia voidaan painottaa suunnittelu- ja toteutusvaiheessa, joten asia ei ole niin yksinkertainen. En ole tuota edes pohtinut kovin tarkasti, koska resistanssikotelo tuntuu lähes aina houkuttelevammalta yksinkertaisuutensa vuoksi.

M+D-yhdistelmän ja resistanssikotelon yhdistämismahdollisuudet ovat myös olemassa. Eli tehdään dipoliosa melko vuotavilla sivuporteilla, ja laitetaan suljettu monopoli rakenteen sisään avustavaksi takasäteilijäksi. Kummankin vaste alipäästyy tilavuuden ja resistanssipinnan alipäästöllä, ja ulostulo yhdistyy samaan porttiin (jotta ameriikassakaan ei tarvitsi murehtia kahdesta erillisestä säteilijästä).
 
Viimeksi muokattu:
siirto, väärään topikkiin..
 
Viimeksi muokattu:
Miten tommosen resistanssi/monopolin jossa mono on sisuksissa mitoitus eroaisi tavis resistanssista? Otetaan esimerkiksi 12 ja 10 tuumainen vai olisko järkevämpi tässä tapauksessa 12 ja 12 "
 
Viimeksi muokattu:
Porttimateriaaliksi riittää normaalia vähempivastuksinen, koska liika vuoto voidaan neutraloida monopolilla. Porttien pinta-ala ehkä puolet normaalista eli 100%Sd. Fillaus voi olla resistanssilootalle tavanomainen. Kokonaistilavuus melko sama tai hiukan isompi, jotta monoloota mahtuu kunnolla. Monopoliosa suljettu, ja elukka 2 kokoluokkaa pienempi kuin dipoli. Monoelukkaan mahdollisimman pieni Qe. Erityisesti jos passiivisuoto, jotta keskibassolle ei tulisi liikaa vastapainetta, joka kääntäisi kokonaisuuden kardioidista monopolisen suuntaan (jolloin DI putoaa alle 4.7 dB). Matka porttiin likimain sama dipo- sekä monokartiosta. Suuntakuvio säädetään monopolin vasteella ja tasolla. Ensikertalaisella menee kokeiluksi (minullakin), joten ainakin proto kannattaa tehdä aktiivisuodoin.

Kotisivulla olevista periaatekuvista seuraava on lähimpänä. Eli ruiskutetuilla pisteillä kuvattu fillaus vaihdetaan kevyeen resistanssipintaan ja sen takana olevaan fillaukseen.
Hybrid-4.PNG
 
Mjoo. Luulin että tarkoitit että se tehdään samoin kuin dipo/mono siten että mono on resistanssiloodan pohjassa naama ylöspäin. Onko eroa? Luulis että sen vois tehdä niin että on sekä pohjassa ,että katossa mono. Tuleeko mitää? Ei sun mallissa siis mitään vikaa ole :)
 
Kaikissa tällaisissa rakenteissa säteilijöiden välimatkan on oltava riittävän pieni suhteessa ylimpään toistettavaan aallonpituuteen. Siitä syystä pohjasijoitus on se viimeinen vaihtoehto - varsinkin jos taka-aalto ollaan ottamassa pihalle sivuilta eli monopoli ei blokkaisi mitään.
 
Aivan. Osaakko sanoa mikä on elementtien kriteerit näis hommis? Ku noita elukoita olis niin julmetusti tarjolla ja mä yritän päästä edullisilla sijoituksilla.
 
Yritin vähän tutkaililla netistä tätä c1 sarjaa, mutta eipä siitä hirveästi ole edes kuvia. Ihmettelin eniten ,että miten ton basso osan kapasiteetti riittää mihinkään ,jos se toistaa jonnekkin 25hz kieppeille? Tämä kardioidi versio siis jossa on vain kaksi 8tuumaista ja 6 tuumaista. Paljonko yleensä monopolia pitää viivästyttää?

Vaste lähtee tippuun kyllä puurakenteisessa tilassa jo reippaasti aiemmin, käyttökelponen muistaakseni noin 40hz saakka.
 
Back
Ylös