• MTOM rules:
    - When submitting phase opens, you are authorized to upload up to a maximum number of medias (configured by the admin).
    - Once submitting phase ends, voting phase starts and you will be able to vote for your preferred media.
    - At the end of the voting phase, the winner will be awarded !

CD-pyörittimen vaikutus äänenlaatuun käytettäessä ulkoista DA-muunninta

Janne

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 968
Kaupunki
Oulu
Hei,

tällainen asia varmasti askarruttaa monia aloitteleviakin harrastajia, jos haluaa esimerkiksi käyttää kotiteatterilaitteiston DVD-soitinta musiikin kuunteluun, mutta sen analogiapuolen äänenlaatu ei miellytä ja haluaa ryydittää soundia ulkoisella DA-muuntimella.

Kuten minuakin, joten päätin laittaa tänne puolelle.

Eli iäisyyskysymys, onko CD-pyörittimissä äänenlaadullisia eroja, jos käytetään laadukasta ulkoista DA-muunninta tyypillisesti SPDIF-digitaaliliitännällä?

Tässä asiassa tuntuu olevan eri koulukuntia, ja itse olen vähän sillä kannalla että tuskin sen pyörittimen vaikutus voi suuri olla.

Tähän vaikkapa perusteluksi esimerkkejä:

1. Jotkut valmistajat käyttävät tietokoneiden CD-ROM asemien koneistoja, jotka eivät varmasti ole kovinkaan järeistä osista tehtyjä, mutta silti niiden suorituskykyä saatetaan kehua.

2. Esim. Benchmark DAC:n esitteissä ja varmaan muillakin valmistajilla mainostetaan jonkinlaista lukitustekniikkaa jitterin poistamiseksi, ja tähän tuntuu riittävän DAC:ssa tehty toteutus.

3. Lähes kaikki CD-soitinten valmistajat käyttävät joka tapauksessa samoja harvojen valmistajien kuten Sonyn tai Philipsin koneistoja.

4. Monissa yhteyksissä on todettu datan siirtyvän bitilleen oikein halvimmillakin pyörittimillä tai soittimilla.

Mutta valistakaapa viisaammat mikä eroja voisi tehdä ja mikä tärkeämpää minkälaisia eroja pyörittimillä olette havainneet omissa kuunteluissanne. Oma lehmä on ojassa sen verran, että on ollut ajatuksena yhdistää Sonyn perustason Hifi-soitin laadukkaaseen ulkoiseen DA-muuntimeen, mutta silti askarruttaa josko DA-muunnin tarvitsee kuitenkin saman valmistajan pyörittimen kaveriksi toimiakseen parhaiten. Sonyn soittimissa ei käytettävyysasiat ainakaan ole vaivaksi ;)
 

pirkka

Käyttäjä
Liittynyt
23.7.2006
Viestejä
13 845
Kaupunki
Järvenpää
En ole CD tekniikan asiantuntija mutta PC puolelta tiedän että jos koodia luettaessa yksi bitti menee väärin, koko luku epäonnistuu.Tästä vetäisisin sellaisen loogisen johtopäätöksen että halvat PC:n CD asemat lukevat oikein toimiessaan täydellisesti tai sitten maailma lakkaa pyörimästä (=ohjelmat lakkaa toimimasta). Toisin sanoen jos saat halvan lukupään signaalin korkeatasoiseen DA muuntimeen niin lopputulos on juuri niin hyvä kuin mihin muunnin kykenee.

Näin siis teoriassa. Käytännössä saattaa lukijan yhteydessä ennen muunninta olla jo piirejä, jotka puskuroivat ja suorittavat virheenkorjausta / upsamplaystä tms. Eli en osaa sanoa saatko puhdasta levyn digivirtaa ulos juuri tietystä soittimesta. Uskon kuitenkin että suurimmat äänenlaatuun vaikuttavat muutokset tapahtuvat sisäisessä DAC:issa ja sen ohittaminen parempaan DAC:iin parantaa äänenlaatua.

Oma kokemukseni ulkoisesta DAC:sta perustuu PC:n yhteyteen liitettyyn USB DAC:iin, jolla soitan kovalevylle tallennetua FLAC kompressoitua musiikkia. Olen oikein tyytyväinen laatuun. En ole edes koittanut soittaa CD asemassa levyä mutta täytyypä tehdä se!

Muut viisaat varmaan kertovat omista näkemyksistään.

Pirkka
 

Toisinkuulija

Kaupallinen toimija
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 490
Asia ei ole niin yksinkertainen. Esim. optisen liitännän kautta ei kuulemma saada kunnon tuloksia, sanovat ihmiset PFM:ssä, jotka käyttävät Benchmark DAC-1 muunninta. Pitää käyttää koaksiaalia, sanovat.

En ole koskaan onnistunut kokeilemaan koaksiaalia - vielä. Mutta kokeilin Linn Classik Music integroidulla, jossa on CD-soitin ja viritinvahvistin samassa kotelossa ja joka on Linnin edullisin systeemi.

Siinä on vain optinen digilähtö. Classikissa on myös analoginen lähtö. Kokeilin näiden välillä omassa aktiivisessa systeemissäni ja Classikin analoginen lähtö soi selvästi paremmin, kuin optinen lähtö DAC-1:n kautta. Melodisemmin ja rytmisesti tarkemmin - siis musikaalisemmin. Optisen lähdön ja DAC-1:n kautta soitettuna ääni muuttuu hifiksi - latteaksi ja kuolleemmaksi. Linn-vahvuudet katoavat.

Tämä näyttäisi vahvistavan PFM:n keskustelijoiden kantaa. Mutta koska koaksiaalilähtö on vielä kokematta, en voi sanoa mitään muuta definitiivistä, kuin että Linn Classik soi sellaisenaan paremmin, kuin DAC-1:n kanssa optisen kaapelin kautta. Toki voidaan myös puida kaapeleiden välisiä eroavaisuuksia ja niistä en osaa sanoa mitään. Käytetty optinen kaapeli oli edullinen ties mistä hankittu.

Omassa Naimin soittimessa ei ole digilähtöjä lainkaan. No, nyt käsissäni olisi Exposuren soitin, jossa on molemmat digilähdöt, muttei tällä haavaa DAC-1:stä kotona..

Toki olen optisella lähdöllä päässyt kokeilemaan muitakin pyörittäjiä ja ainakin sen perusteella pyörittimillä on ollut suuret erot. Jos puhutaan siis optisesta lähdöstä, on täyttä puppua, ettei pyörittäjällä olisi hyvän ulkoisen DACin kanssa mitään merkitystä.

Pelkkään teknologiseen kirjatietämykseen nojaamalla voidaan varmasti väittää mitä tahansa, mutta jos korvia käytetään, asia on kuten edellä kerron. Ja sehän on luonnollisesti ainoa, joka merkitsee. Se, miltä lopputulos kuulostaa.

Ossi
 

pirkka

Käyttäjä
Liittynyt
23.7.2006
Viestejä
13 845
Kaupunki
Järvenpää
Toisinkuulija sanoi:
Asia ei ole niin yksinkertainen. Esim. optisen liitännän kautta ei kuulemma saada kunnon tuloksia, sanovat ihmiset PFM:ssä, jotka käyttävät Benchmark DAC-1 muunninta. Pitää käyttää koaksiaalia, sanovat.


Ossi
Sillä ei ole Ossi mitään merkitystä millä medialla ne ykköset ja nollat siirretään paikasta toiseen, optinen, koaksiaali, mikroaallot, infrapuna... jos bittivirta pysyy muuttumattomana niin tavara jota DAC saa on samaa, tasan! Mutta jos koaksiaalilähdön ja optisen lähdön edellä soittimessa on erilaiset píirit niin toki voi syntyä eroja. Joka tapauksessa optinen toistaa digitaalisen informaation helpommin oikein tulkittavssa muodossa. Kotioloissa toki johtimet ovat niin lyhyitä että sähköinenkään signaali ei ehdi heiketä lukukelvottomaksi.

PC:n CD soittimen (tai siis CD-rom aseman) lukupään ja väylän välillä ei tapahdu biteille mitään muutosta ja jos väylästä ottaa millä vain tekniikalla kopion signaalista niin sama se signaali on. Ja media siis vain kuljettaa sen kopion seuraavaan toistimeen/päätelaitteeseen (muuttumattomana).

t. Pirkka
 

Janne

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 968
Kaupunki
Oulu
Joo kiitoksia Ossille ja Pirkalle vastauksista, eli äkkiseltään ei elämä pitäisi ollakkaan niin helppoa vaikka puhutaan vain nollista ja ykkösistä. Hyvänä puolena tietenkin se että jos on riittävän hyvä DAC niin eihän se nykyisen soittimen pyöritin siitä yhtään huonone vaikka laittaisi paremman DAC:n perään, eikö ???

Mutta olipa asia jompsin kumpsin niin itse alan tykästyä pikku hiljaa erillislaitteisiin, joten erillis-DAC lienee looginen askel /C edellä high-end puuhun kavutessa... Eipähän ainakaan tarvitse murehtia koneiston tai lukupäiden kestävyyttä kun ei ole hirveästi liikkuvia osia jäljellä.
 

Johanna Hjelt

Käyttäjä
Liittynyt
23.7.2006
Viestejä
547
Kaupunki
Tuusula
Janne: Sain tässä ihan kuukauden sisään asiasta vähän käytännön kokemusta. Eli aikaisemmin laitetelineessä oli Rotelin ihan perus cd-soitin sekä Cambridge Audion Dac. Ihan kiva yhdistelmä. Hommasin uuden cd-soittimen. Ja kun asia kiinnosti niin tottakai oli pakko päästä kokeilemaan tuota cd:tä sekä dacin kanssa että ilman.

Oma lopputulokseni tuosta kokeesta oli se, että niistä pyörittäjistä löytyykin eroa. Soitin vanhaa cd:tä dacin läpi ja testikappaleen diskantti oli kirkas ja terävä. Soitin saman kappaleen uuden cd:n ollessa käytössä. Diskantti oli pehmeämpi eikä enää niin kirkas. Enkä kuvitellut tätä eroa. Äänenvoimakkuuskin oli sama koko ajan.

En tiedä mistä erot johtuvat. Ehkä ovat täyttä subjektiivisuutta, ehkä ei. Kertokoon kuka tietää.
 

Toisinkuulija

Kaupallinen toimija
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 490
Pink Fish Median DIY puolella on jo pitkään oltu sitä mieltä, että oversampling pilaa äänen. Siellä on harrastettu oversamplingin poistamista niistä dekeistä, joissa se on. Tietyin kytkennöin.

En tiedä. Minusta tuntuu, että olen kuullut mahdollisesti kohtuullisen musikaalisia soittimia molemmista leireistä. Mutta ehkä hyvin erilaisia keskenään.

Tosin en ole tästä aivan varma, mikä on oversamplari, mikä ei.

Ossi
 

Mika K

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
13 053
Kaupunki
Olut, eikun Oulu..
Kyllä itsekin sain eroja pyörittimien välille ja jopa ihan selviä eroja sointibalanssin ja rytmin osalta kun aikoinaan tein kokeilta erillisen DACin ollessa talossa, silloin oli soittimina Sonyn QS-sarjalainen ja Rotellin RCD-1072 ja DAC oli Audio Alchemyn DDE.

En osaa sanoa mistä erot johtuivat, molempien kanssa olivat käytössä sama virtapiuha sekä sama kaapeli (opt), tarkistutin asiaa vielä yhdellä kaverillani lainaamalla kaikki em kamat hänelle ilman että kerroin omista mielipiteistä ja samat havainnot olivat sielläkin nousseet esille, niinpä tein ratkaisuni ja oletin ettei ihan puutaheinää tämäkään asia ole. Myöhempiä kokemuksia ei asiasta minulla ole tullut kun on sittemmin ollut soittimen oman DAC käytössä.
 
M

Matti Lehtinen

Moro!

Vallalla oleva mielipide tuntuisi tosiaan olevan, ettei digiliitäntöjä käytettäessä, jos cd:n luku on virheetöntä, saada aikaan mitään eroa laadukkaan ja "ei niin laadukkaan" soittimen välissä. DIA:n laittama linkki oli mun mielestä mainio ja uutta tutkimusta ainakin minulle. Eli ne erot soittimien välissä riippuvat nimenomaan sisuskaluista. Tuolla on monenlaisia erilaisia digifilttereitä masiinoissa. Lukupäätkin ovat eri maata. Liittimetkin ja yleinen häiriö suojauksen laatu tuovat omat kohinansa pcm-virtaan. Laadukas on laadukasta "digitaalisen äänen" siirrossakin. Tuo DIA:n linkittämä japanilainen kaveri omaa tosiaan pointtinsa tutkimuksissaan. Se ei välttämättä tuo autuutta mitä suurempaa oversampling:iä käytetään. Kaverin putkivahvistimen maininta käppyröitä katsellessa osui kyllä naulankantaan. Putkivahvainhan ei skoopilla vakuuta, mutta pääkoppa on erimieltä..

No joo paljon haluaisin kirjoitella, mutta en oikein tiedä mistä alkaa ja mihin lopettaa. Pointtina olkoon siis:

1. Levyn luvun jälkeen data päätyy cd-soittimessa ns. digifiltterille, joka muokkaa saamansa datan pcm-muotoon kuljetettavaksi eteenpäin da-muuntimelle. Toteutuksia on monenmoisia ja niillä on eroa.

2. Siirtotie aiheuttaa jitteriä, käytetään sitten optista tai koaksiaalista liitäntää. Jitterin tuomat vaikutukset ovat vielä perusteellisesti tutkimatta, joten kuunnellen tämäkin.

Itse en ole kuunnellut digikaapeleiden eroja, mutta minulla on havainto autostereoistani, minkä ei pitäisi olla mahdollinen, jos "insinööriltä" kysyy :). Paransin stereokuvaa käyttämällä laadukasta dsp:tä. Stereokuva parani, mutta toistosta tuli.. Miten sen nyt sanoisi? Kliinisempi, kylmempi. Vähän kuin sairaalan hoitohuone. En pitänyt ollenkaan ja vaihdoin laadukkaamman soittimeni toiseen merkkiin, jossa on paljon miellyttävämpi ääni minulle, ilman dsp:n käyttöä vanhan soittimeni ääni oli myöskin parempi, kuin käytettäessä dsp:tä siis. Uusi soitin on vielä paremman kuuloinen ;). Stereokuva on mitä on, käyttämättä dsp:tä, mutta näköjään se stereokuva täten toteutettuna ei ollut minun mieleen, vaan kuuntelen mielummin parempaa ääntä ilman sitä. Haastava tavoitteeni on kyllä mennä ajassa taaksepäin ja toteuttaa asia mahdollisimman hyvin passiivisesti ns. vanhoilla konsteilla..

No joo. Takaisin aiheeseen..

Pirkka. Se yhdenkin bitin heitto on tosiaan tietokonepuolella tärkeää. Siksi Käytetään puskurimuisteja. Näitä käytetään myös cd-soittimissa. Pentiumhan on esimerkiksi myös näiden takia tehokkaampi ja luotettavampi kuin celeron, käytettäessä esim. samoja kellotaajuuksia ja kaistanleveyksiä..

Johanna Hjelt. Korkeimmat taajuusalueet ovat nimenomaan kriittisimmät äänentoistossa. Korvammekin kuulevat niiden väliset erot pirun tarkasti. Tuo kuulemasi ero korkeilla taajuuksilla on ihan "insinöörienkin" selitettävissä. Kuulemasi erot johtuvat mitä ilmeisimmin kokeilemiesi soittimien digifilttereiden toiminnallisista eroista..

Hyvää luettavaa jos kiinnostaa löytyy esim. googlella. Hakusanoja esim:

Digitaalisen signaalin kvantisointi,(liittyy enemmän a/d muunnokseen).
Nyqvistin teoreema.(nyqvist theorem)
Pulssikoodimodulaatio.(pulse code modulation)
Finite Impulse Response.(FIR-suodin)
Infinite Impulse Response.(IIR-suodin)

P.s. Tiedän, että kirjoitin jutun erittäin yleistäen, sen teknisemmin asioita selittämättä. Korjatkaa toki, jos puhun puutaheinää ja kysykää ihmeessä tarkennuksia, jos joku osa-alue kiinnostaa enemmän. Paneudutaan sitten tarkemmin asiaan. Kirjoitan asiani muutenkin yleensä yksinkertaisesti, koska moninkertainen en vain yksinkertaisesti ole..
 

jkh

Käyttäjä
Liittynyt
4.8.2006
Viestejä
653
Itse kuulin taannoin Aes Ebun ja koaksaalisen digitaaliliitännän välistä eroa ja kyllä hämmästyin.Aes Ebu antoi koko taajuuskaistan jotenkin isompana.Voimakkuuserot oli tasattu kuuunneltavassa setissä.Thetan pyörittäjä,uusi Benchmark-Da-muunnin ja tasokkaat oheislaitteet.Myös omien Thetojeni välille jouduin valitsemaan tietyn digitaalikaapelin (koaksaalisen) sen suuremman ulostuloannin takia.Eroja eri liitäntöjen välillä ei pitäisi olla,mutta on kuitenkin .Ne pitää vain saada esiin.Siihen tarvitaan tasokkaat laitteet.Ite kyllä haikailen jo Aes Ebu-liitännän suuntaan.Käytetyt digikaapelit olivat Siltech-"siima",AQ,Belden,Transparent premium ja Reference.Kaksi viimeksi mainittua olivat omassa sarjassaan muiden yläpuolella äänellisesti.Jostain syystä...
 

Janne

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 968
Kaupunki
Oulu
No johan on. Alkaa jo tuntua että erillisellä muuntimella kasaa itselleen läjän ongelmia kun pitää ruveta miettimään parhaita liitäntöjä ja pyöritin/muunnin yhdistelmiä... Mutta ei kai se auta kuin ottaa korvat käteen ja kuulostella jahka saa joskus kotiin asti jotain muunninta... kiitoksia hyvistä vastauksista!
 

jahonen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
225
Kaupunki
Kuopio
Lyhesti selitettynä CD-soittimen karkea toiminta on seuraavanlainen:

Lukupäältä saatava EFM-signaali viedään PLL:lle, jolla generoidaan levyltä saatavan raakadatan kello. Levyllä oleva fyysinen formaatti on sellainen, että kohouman "reuna" vastaa 1-bittiä. Tämän jälkeen puretaan Reed-Solomon ristilomittelu, dekoodataan saadut 14-bittiset koodisanat 8-bittisiksi ja näille tehdään lohkokoodausvirheenkorjaus. Tämän jälkeen koodisanat tallennetaan fifoon. Fifoa puretaan soittimen kideoskillaattorin tahdissa. Levyn pyörimisnopeus säädetään siten, että fifo pysyy sopivan täynnä. Näin ollen levyn pyörimisnopeudella ei ole systeemin toiminnan rajoissa vaikutusta lähtevän datan taajuuteen.

Jos em. 1. tason virheenkorjaus ei kyennyt palauttamaan oikeaa koodisanaa, niin ne merkataan virheenpeittoa varten (mykistys tai interpolointi viereisten samplejen avulla).

Nykyään digifiltteri on vasta aivan loppuvaiheessa, juuri ennen D/A-muunnosta. Nykyään tämä filtteri on integroitu muuntimiin samalle chipille. Filtteröityä dataa ei koskaan kuljeteta SPDIF-liitäntää pitkin. Se on aina se data joka saatiin virheenkorjausprosessin tuloksena.

On totta että optinen TOSLINK on huonompi kuin koaksiaaliliitäntä. Pienempi kaistaleveys aiheuttaa silmäkuvion kutistumista. Tosin täytyy todeta että jos jossain soittimessa/DACissa liittimenä koaksiaaliliitännässä on RCA, niin liitäntä on jo valmiiksi kuralla (ainakin "täydellisyyden tavoittelun" mielessä). Liitännän ominaisimpedanssi pitäisi olla 75 ohmia. Huonoin hyväksyttävä liitin on mielestäni BNC, jos impedanssisovituksesta halutaan pitää kiinni. RCA:n liitingeometria ei yksinkertaisesti mahdollista kunnollisen 75-ohmisen liittimen tekemistä.

En usko että NOS-muuntimet ovat mikään ratkaisu "ongelmiin", siinä vain vaihdetaan toinen ongelma toiseen. Sitäpaitsi niidenkään impulssivaste ei ole sellainen kuin mitä pitäisi, Diracin deltafunktio. AD-muuntimessa tämä toteutuu melko hyvin, riippuen mikä on näytteenottopiirin näytteistysikkunan leveys. Yleensä tämä ikkuna pyritään saamaan mahdollisimman lyhyeksi.
Sama pitäisi tehdä toistossakin eikä jatkaa näytearvoa koko näyteajan mittaiseksi.
1-arvoinen Diracin deltafunktio syntyy siten, että otetaan neliö jonka pinta-ala on 1, sen jälkeen kutistetaan neliön leveyttä ja kasvatetaan korkeutta niin että pinta-ala pysyy vakiona ja jatketaan kutistamista kunnes leveys on nolla ja korkeus ääretön, pinta-ala on edelleen 1. Koska näin ei ole, niin Sin x/x-efektin takia NOS-muuntimien taajuusvaste on melkoisen laskeva yläpäästään, 0. kertaluvun pitopiirin takia. Digitaalifiltterin impulssivasteen Fourier-muunnos = suotimen taajuusvaste. Signaalinkäsittely ja siihen liittyvät abstraktit käsitteet ovat sikäli monimutkaisia etten ihmettele jos vallalla on hivenen omituista taikauskoista tietoa ja mutuilua kun prosessin ymmärtäminen vaatii enemmän perehtymistä asiaan kuin 15 minuuttia.

Käytännössä kaikki digitaalimuodossa olevat äänitteet ovat menneet digitaalifiltterin läpi, tallennusvaiheessa. AD-muunnoksissa käytetään myös ylinäytteistystä samaan tapaan. Siellä prosessi toimii vaan kääntäen, eli AD-muunnin toimii n-kertaisella nopeudella ja sitten signaalista suodatetaan ei-halutut taajudet pois, ja ulostulosta otetaan vain joka n:s näyte talteen.

t. toinen Janne
 

layeroid

Käyttäjä
Liittynyt
1.8.2006
Viestejä
431
Kerrankin jotain Järkevää ja Ymmärrettävää tekstiä. Kiitos yleiskuvatuksen muodostamisesta Janne A:lle tämän asian suhteen.
 

pketola

Kaupallinen toimija
Hifiharrastaja
Liittynyt
5.8.2006
Viestejä
3 361
Kaupunki
Parkano
Kyllä pyörittimissä on huikeita eroja.
Aikaisemmin omistin CA Azur mikälie dvd soittimen jonka kytkin koksupiuhalla Levinsonin cd soittimen digi inputtiin. Cd ääntä ei parhaalla tahdollakaan voinut kehua, siis suorastaan kehno, surkea, yök... Nyt laitehyllyssä dvd soittimen virkaa tekee Denon 2910 joka on myös kytketty Levinsoniin koksulla. Ääni on Denon dvd pyöritin/ML muunnin kombossa sitä luokkaa että moni tarkkakorvainenkin HE mies kelpuuttaisi äänilähteeksi. No, elokuvia vartenhan se dvd soitin ainakin minulla on, mutta onhan tullut testattua toikin puoli, siinä kisassa ei Cambridgellä ollut sanan sijaa Denonin rinnalla.
 
M

Matti Lehtinen

Viikon alkua täältä vihdistä!

Kiitos Janne Ahonen, kun korjasit erheeni ja selitit cd-soittimen funktion. Itse tosiaan vahvasti uskoin signaalin käyvän läpi filtteröinnin siellä soittimen päässä, ennen kuin se sysätään piuhaan. Pitää siis meikäläisen opiskella vielä näitä hommia. :)

Kovasti kumminkin kiinnostaa ihmisten subjektiiviset kokemukset näistä hommista. Meneeköhän täysin osastolle mystinen, vai olisikohan ne kumminkin selitettävissä kun kunnolla kaivelis?
 

khaho

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
882
Kaupunki
Luhalahti
Janne Ahonen sanoi:
Lukupäältä saatava EFM-signaali viedään PLL:lle, jolla generoidaan levyltä saatavan raakadatan kello. Levyllä oleva fyysinen formaatti on sellainen, että kohouman "reuna" vastaa 1-bittiä.
Eikös tuo ollut kuitenkin niin, että siellä on useamman pituisia reikiä (9 erilaista ?) ja näiden luvun perusteella muodostetaan bittivirtaa. Eli reuna ei merkitse bittiä, vaan tietyn pituinen reikä (tai useampi) merkitsee jotain algoritmille, joka sitten rakentaa oikean bittikuvion. Eli luku on siinä mielessä analogista, että aika (reiän pituus) on merkitsevä.
 

Samuli^

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
8
Bittivirran oikeellisuuden arpominen on tarpeetonta touhua, sillä on jo aikoja todistettu, että halvimpienkin pyörittimien antama data on bittien puolesta virheetöntä. Kun digitaalisena siirretään dataa, ei ajoituksella ole merkitystä - Analogiana tietokoneohjelma, jonka lataaminen kestää vaihtelevan ajan nettiyhteydestä riippuen, mutta joka toimii kuten pitääkin kun se on kovalevyllä tai 3 min musiikkitiedosto, jonka lataat koneelle puolessa tunnissa ja joka soi kuten alkuperäinen kun sitä toistetaan tietokoneella.

Digitaalisen datan analogiseksi muuntamisessa ero syntyy siinä, että analoginen data on aikaan sidonnainen: Kun pyöritin syöttää tietoa muuntimelle vaihtelevaa tahtia, on muuntimen joko a.) tahdistettava tulevan datan mukaan tai b.) tiputettava tietoa jos sitä tulee liian nopeasti tai jätettävä aukkoja, jos data virtaa liian hitaasti. Jälkimmäisen estämiseksi muuntimessa on puskurimuistia, joka varastoi pyörittimeltä tulevaa dataa ja syöttää sitä muuntimen oman kellon määrittämällä tahdilla analogiseksi muunnettavaksi. MUTTA jos puskuri uhkaa täyttyä tai tyhjentyä, ei muuntimella ole muuta vaihtoehtoa kuin tahdistua tulevan datan mukaan - Näin käy kun pitkän ajanjakson sisään bitit virtaavat liian hitaasti tai nopeasti. Analogiana musiikkitiedosto, jota ei ensin kokonaisuudessaan tallenneta kovalevylle, vaan striimataan suoraan netistä. Tässäkin täytetään puskuria ennen toiston aloittamista, jottei musiikintoistaminen katkea jos tiedostoa ei saada ladattua riittävällä nopeudella. Toinen vaihtoehto olisi hidastaa toistoa kun datavirta netistä hidastuu, mutta se ei kuulostaisi kovin hyvältä. Tätä tapahtuu kuitenkin pienemmässä mittakaavassa DA-muuntimessa kun pyörittimen epätarkempi kello puskee bittivirtaa nopeammin tai hitaammin kuin muuntimen puskuri kestää. DA-muuntimen puskuri toimii siis alipäästösuotimena jitterille. Sellaisiakin DACeja on, joissa kello ei koskaan tahdistu tulevan datan mukaan vaan 'pitää päänsä', mutta näissä toisto voi katketa tai pätkiä puskurimuistin tyhjenemisen/ylivuodon takia.

Jitterin kuulorajasta ollaan montaa mieltä. Toisten mielestä parhaimmallakaan muuntimella ei päästä vielä kuulorajan alittaviin aikaeroihin, kun toisissa tutkimuksissa on todettu lähes kaikkien systeemien jitterin alittavan reilusti ihmisen kuulokynnyksen. Sokkotesteissä pyörittimissä ei tietääkseni ole havaittu eroja.
 

jahonen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
225
Kaupunki
Kuopio
khaho sanoi:
Eikös tuo ollut kuitenkin niin, että siellä on useamman pituisia reikiä (9 erilaista ?) ja näiden luvun perusteella muodostetaan bittivirtaa. Eli reuna ei merkitse bittiä, vaan tietyn pituinen reikä (tai useampi) merkitsee jotain algoritmille, joka sitten rakentaa oikean bittikuvion. Eli luku on siinä mielessä analogista, että aika (reiän pituus) on merkitsevä.
Reuna merkkaa 1-bittiä, aika määrää sitten paljonko nollia on kahden 1-bitin välissä.

En löydä nyt erästä hyvää linkkiä missä tuo EFM oli havainnollistettu, mutta wikipediassa oli jokseenkin sama tarina:

This is because a binary one is stored on the disc as a change from a land to a pit or a pit to a land, while a binary zero is indicated by no change.
Eli jotenkin näinhän homma menisi:

Koodi:
______    __  ____    ____   _
   |_____| |__|  |_____|  |___|
0000001000001001001000010000010000100010
14-bittiset koodit on valittu siten ettei muutoksia ole liian tiheässä (minimissään 2) nollaa eikä liian harvassa (maksimissaan 10).

t. Janne
 

jkh

Käyttäjä
Liittynyt
4.8.2006
Viestejä
653
Jitterin kuulorajasta ollaan montaa mieltä. Toisten mielestä parhaimmallakaan muuntimella ei päästä vielä kuulorajan alittaviin aikaeroihin, kun toisissa tutkimuksissa on todettu lähes kaikkien systeemien jitterin alittavan reilusti ihmisen kuulokynnyksen. Sokkotesteissä pyörittimissä ei tietääkseni ole havaittu eroja.


(Ylläoleva on lainaus Samulilta)
Joo,mutta miten nämä kuuuntelut on tehty.Jos on käytetty jotain lisälaitetta testissä,kuten komparaattoria,en anna itse testille mitään arvoa!
Kaikki lisälaitteet singnaalitiellä tuo ääneen oman lisänsä,vaikka muuta väittävätkin.Tasoerojen poistamiseen testattavissa laitteissa on muitakin keinoja.Valtalehtemme testasikin aiemmin yhden mainion tasoerojen poistajan,muttei testissään maininnut tuosta laitteen ominaisuudesta halaistua sanaa.Tuolla laitteella esim. on helppo kuunnella sokkona eroja laitteiden välillä.Kaikki meillä kuunnelleet ovat pitäneet CD-soittimiamme ääneltään erilaisina.Myös ne ,jotka ei aiemmin ole kuulleet mitään.Ero ei riipu volyymipotikan asennosta.
 
Ylös