Enpä sanoisi vielä CD:tä kuolleeksi - eikä se vielä edes haise kummalliselta. Uusiakin albumeita julkaistaan CD:llä kaiken aikaa, CD-uudelleenjulkaisuille omistautuneita levy-yhtiöitäkin on yhä olemassa eikä levyjen toistamiseen tarvittavia laitteitakaan ole niitä haluavien mitenkään vaikeata uutena hankkia. Vasta sitten, kun soittimia ei enää saa ja CD-versiottomia albumijulkaisuja alkaa olla tuntuvasti enemmän kuin CD:nä saatavissa olevia, olisin valmis tunnustamaan, että CD:n kuolema voi ennen pitkää tulla, mutta vielä tässäkään vaiheessa en formaattia olisi saattohoitoon laittamassa. Totta puhuen, en ihmettelisi, vaikka joskus tulevaisuudessa koettaisiin vielä CD-levyn renessanssi samaan tapaan kuin LP-levyjen uusi tuleminen.
-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
CD-levy kuollut?
- Keskustelun aloittaja audiovesa
- Aloituspäivämäärä
Livetys
Käyttäjä
Totta puhuen, en ihmettelisi, vaikka joskus tulevaisuudessa koettaisiin vielä CD-levyn renessanssi samaan tapaan kuin LP-levyjen uusi tuleminen.
^Samaa mieltä Loimolan kanssa.
^Samaa mieltä Loimolan kanssa.
ahaapalainen
Hifiharrastaja
Minulle ainakin CD on edelleen tärkein formaatti. Uusia levyjä hankin jatkuvasti.
ilkka_S
Käyttäjä
- Liittynyt
- 28.12.2015
- Viestejä
- 6 283
Ei ole CD miun nurkissani yhäkään kuollut. Kuuntelu nykyisin jakaantuu melko tasan, CD:n sekä LP-levyjen ja 70...90-luvuilla kasetille kopioimieni kesken. Paitsi sitten se kuuntelusta ehkä 1 prossa, kun Youtubesta bongailen.
Kiusallistahan CD:ssä on se, että hajoileviin soittimiin enää ei välttämättä saa osia. Tuossakin yksi syy, että olen parina viime vuorikymmenenä haalinut pari-kolmekymmentä vähintään tyydyttävän soundista CD-soitinta, kaiken varalle.
Ja yksi kiusa CD:ssä ovat jatkuvan levthaalimiseni myötä kertyvät pinkat. Liukkaasti lipeävät peukalohangasta, ja sitten kun pinkka lähtee, käypi rommaus kuin koronakursseissa.
CD saattaa joskus kokea renessanssin, mutta oletan sen jäävän C-kasetin tasoille. En usko vinyylibuumiin yltävän.
-ilkka
Kiusallistahan CD:ssä on se, että hajoileviin soittimiin enää ei välttämättä saa osia. Tuossakin yksi syy, että olen parina viime vuorikymmenenä haalinut pari-kolmekymmentä vähintään tyydyttävän soundista CD-soitinta, kaiken varalle.
Ja yksi kiusa CD:ssä ovat jatkuvan levthaalimiseni myötä kertyvät pinkat. Liukkaasti lipeävät peukalohangasta, ja sitten kun pinkka lähtee, käypi rommaus kuin koronakursseissa.
CD saattaa joskus kokea renessanssin, mutta oletan sen jäävän C-kasetin tasoille. En usko vinyylibuumiin yltävän.
-ilkka
Siinä mielessä CD on kuollut minulle, etten juuri enää osta niitä (Redbook CD). Sen sijaan SACD:eitä ostan, jos haluttua levytystä ei löydy monikanavaisena latauksena. Omat levyt on ripattu jo vuosia sitten kovalevyille, joita on kiinni kaikissa seteissämme, eli siis kaikissa tietokoneissa, joista osa on kytketty monikanavaisiin kaiutin setteihin ja osa kuulokesetteihin. Soittelen fyysisiä CD:itä lähinnä enää sellaisissa kyläpaikoissa, johin en saa omaa konettani kytkettyä. Hifimessut ovat yksi esimerkki. Viimeksi sain oman tietokoneeni kiinni kaupan laitteistoon, mikä oli aivan erinomainen juttu! Kaikki kappaleet löytyivät omilta paikoiltaan. 
Kuuntelen myös Tidalilta, esim. silloin kun tutustun uuteen musiikkiin, tai vaikkapa silloin, kun tilanteeseen sopiva soittolista sattuu olemaan tallennettuna sinne, eikä kovalevyltä soittavaan ohjelmaan. Pari kertaa olen joutunut turvautumaan myös ilmais-Spotifyihin, koska haluttua kappaletta ei löytynyt Tidalilta.
Olen kuunnellut yli 40 vuotta kestäneen harrastukseni aikana niin kirjavan tasoisilla laitteilla, että parhaan laadun puuttuminen ei edelleenkä aiheuta itkupotkuraivareita. Reissussa mielimusiikki toimii tarvittaessa myös kännykän vakionapeilla ja pieneksi pakattuina mp3:na. Tosin niin paljon en ole viitsinyt nähdä vaivaa, että olisin koko ripatun kirjastoni kääntänyt myös kännykkään mp3:ksi vuoroteltaviksi. 100 vanhaa levyä mp3:na välttää satunnaisessa käytössä. Ja onhan nykyisin myös kännykkä appi Tidalista, jos on kenttää.
Jonkin verran tulee myös rippailtua kirjaston levyjä. Lähinnä sellaisia, joita en tarvitse omissa kokoelmaissa. Mitä tekee levyillä, joita ei itse tarvitse? No, tykkään joskus "sivistää" itseäni. Lisäksi joskus vieraat toivovat sellaista musiikkia, joka ei kuulu omiin kokoelmiin tai suosikkeihin. Siinä tilanteessa toki Tidal:kin riittää usein. Mutta, kun kirjastosta vielä saa levyjä, niin kivahan sitäkin palvelua on käyttää. Sitä paitsi populaarimmat levyt ovat nykyisin streamauspalveluiden ansiosta paremmassa kunnossa kuin aiemmin. Toisaalta pari huomaamatonta inaccurate-kohtaa/levy ei juuri haittaa menoa.
En ole kuitenkaan vielä edes harkinnut CD-varastosta luopumista. Ehkä sitten vanhainkotiin muuton yhteydessä.
Kuuntelen myös Tidalilta, esim. silloin kun tutustun uuteen musiikkiin, tai vaikkapa silloin, kun tilanteeseen sopiva soittolista sattuu olemaan tallennettuna sinne, eikä kovalevyltä soittavaan ohjelmaan. Pari kertaa olen joutunut turvautumaan myös ilmais-Spotifyihin, koska haluttua kappaletta ei löytynyt Tidalilta.
Olen kuunnellut yli 40 vuotta kestäneen harrastukseni aikana niin kirjavan tasoisilla laitteilla, että parhaan laadun puuttuminen ei edelleenkä aiheuta itkupotkuraivareita. Reissussa mielimusiikki toimii tarvittaessa myös kännykän vakionapeilla ja pieneksi pakattuina mp3:na. Tosin niin paljon en ole viitsinyt nähdä vaivaa, että olisin koko ripatun kirjastoni kääntänyt myös kännykkään mp3:ksi vuoroteltaviksi. 100 vanhaa levyä mp3:na välttää satunnaisessa käytössä. Ja onhan nykyisin myös kännykkä appi Tidalista, jos on kenttää.
Jonkin verran tulee myös rippailtua kirjaston levyjä. Lähinnä sellaisia, joita en tarvitse omissa kokoelmaissa. Mitä tekee levyillä, joita ei itse tarvitse? No, tykkään joskus "sivistää" itseäni. Lisäksi joskus vieraat toivovat sellaista musiikkia, joka ei kuulu omiin kokoelmiin tai suosikkeihin. Siinä tilanteessa toki Tidal:kin riittää usein. Mutta, kun kirjastosta vielä saa levyjä, niin kivahan sitäkin palvelua on käyttää. Sitä paitsi populaarimmat levyt ovat nykyisin streamauspalveluiden ansiosta paremmassa kunnossa kuin aiemmin. Toisaalta pari huomaamatonta inaccurate-kohtaa/levy ei juuri haittaa menoa.
En ole kuitenkaan vielä edes harkinnut CD-varastosta luopumista. Ehkä sitten vanhainkotiin muuton yhteydessä.
Juuri tämän takia olen ostanut CD-versioita, kun Tidalista ei löydy. Toki CD:t on ripattu (useampaan kertaan) myös NAS:ille. CD-levyt on varastoitu pahvilaatikoihin.
Ostellut viime aikoina muutamia cd-levyjä kun niitä ei vinyylinä saa - ja mukavampi niitä on cd:ltä kuunnella kuin Spotifysta (en saa Spotifyta isoista kajareista soimaan, en jaksa siihen tekniikkaan just nyt ainakaan panostaa).
Silti en usko että cd tulee "takaisin". Tämä on mielestäni lähinnä levyliikekeiden viljelemä ajatus, koska (hyviä) käytettyjä vinyylejä ei oikein enää liiiku niin on alettu rummuttaa käytetyistä cd-levyistä - niitä saa ja vievät vähemmän tilaa. Tällä hetkellä ainakin käytettyä cd:tä löytyy kuin meren mutaa ja halvalla. En ole kovin varma tuosta cd-formaatin kestosta vuosikymmenien kuluessa vs. vinyyli. Sekin fakta että en edes autossani voi cd-levyjä kuunnella on osoitus siitä, että cd:stä on tulossa koko ajan pienevän joukon formaatti. Ei cd varmasti kuole, se vaan tulee vähenemään koko ajan ja uutta tulemista ja arvon nousua en kyllä sille ihan lähitulevaisuudessa näe (ehkä kunnes soittimet alkavat olla harvinaisia, vähän kuin kelanauhurit).
Toinen juttu on sitten c-kasetit ja niiden "uusi tuleminen"....sitä en todellakaan ymmärrä....mutta se onkin jo toinen juttu.
Silti en usko että cd tulee "takaisin". Tämä on mielestäni lähinnä levyliikekeiden viljelemä ajatus, koska (hyviä) käytettyjä vinyylejä ei oikein enää liiiku niin on alettu rummuttaa käytetyistä cd-levyistä - niitä saa ja vievät vähemmän tilaa. Tällä hetkellä ainakin käytettyä cd:tä löytyy kuin meren mutaa ja halvalla. En ole kovin varma tuosta cd-formaatin kestosta vuosikymmenien kuluessa vs. vinyyli. Sekin fakta että en edes autossani voi cd-levyjä kuunnella on osoitus siitä, että cd:stä on tulossa koko ajan pienevän joukon formaatti. Ei cd varmasti kuole, se vaan tulee vähenemään koko ajan ja uutta tulemista ja arvon nousua en kyllä sille ihan lähitulevaisuudessa näe (ehkä kunnes soittimet alkavat olla harvinaisia, vähän kuin kelanauhurit).
Toinen juttu on sitten c-kasetit ja niiden "uusi tuleminen"....sitä en todellakaan ymmärrä....mutta se onkin jo toinen juttu.
CD:tä ostelisi ihan mielellään ns. "pahan päivän varalle", mutta ne maksavat aivan liikaa. Ja niitä pitäisi voida ostaa suoratoistopalvelusta, noin 5 eurolla lätty. Tyyliin, "tätä mä olen kuunnellut nyt useamman kerran, joten voisin ostaa varmuuskopionkin". Mutta mikäpä suoratoistopalvelu haluaisi varsinaisesti tukea cd-levyjen myyntiä, jos siitä, ainakin oletettavasti, seuraa soittokertojen vähentymistä palvelussa ja rahojen valumista vähittäismyynnin puolelle.
Viimeksi muokattu:
... juuri lätkin 12 käytettyä CD:tä ostoskassiin erään levykaupan CD-varastoalesta. Hinnat 2-3 euroa / kpl. Onhan tuossa hieman loppuunmyynnin tuntua, mutta toisaalta miksi seisottaa varastossa tavaraa, haetaan sille sitten sellainen hinta että tavara liikkuu.
Luulen että cd-sukupolvi haluaa jossain vaiheessa hankkia nuoruuden levyjään takaisin. Jonkinlainen nostalginen paluu fyysisiin levyihin digi/suoratoisto maailmasta voisi olla odotettavissa. En kuitenkaan usko että ihan vinyylin kaltaista boomia nähdään lukuisine uusinta julkaisuineen yms. CD-levyistä halutaan nyt eroon samalla lailla kuin vinyyleistä 1990-luvulla. Moni hankkii nyt silloin myymiään vinyyleitään takaisin. Olen aika varma että ainakin marginaalimusiikissa fyysinen cd (ja vinyyli) pitää jatkossakin pintansa.
Joo, mutta on vähän eri asia ostaa sitä mitä sattuu olemaan tarjolla, kuin sitä mitä haluaisi kuunnella. Vähän liian 80-luvun meininkiä mulle tuo ensimmäinen. Jos jostain sattuu löytymään just se joku tietty levy minkä jollakin tietyllä hetkellä haluaisin, niin se yleensä sitten maksaisi sen 17 euroa ja jää sitä myöten sitten ostamatta.
Marantz näyttää vahvasti uskovan CD-levyihin julkaisemalla uuden SACD-soittimen.
En muiden valmistajien tuotejulkaisuja uusista cd-soittimista ole sattunut näkemään.
Marantzin tuotejulkistus on cd-levyjä ajatellen mielestäni hyvin merkittävä, onhan moni
esittänyt ajatuksenaan, että uusien cd-soitinten markkinapoissaolo kiihdyttää
hopeakiekkojen matkaa äänitteiden hautausmalle.
Jännä yksityiskohta allaolevassa linkissä on vinyylilevyn vahva esiintyminen.
www.us.marantz.com
Pertti
En muiden valmistajien tuotejulkaisuja uusista cd-soittimista ole sattunut näkemään.
Marantzin tuotejulkistus on cd-levyjä ajatellen mielestäni hyvin merkittävä, onhan moni
esittänyt ajatuksenaan, että uusien cd-soitinten markkinapoissaolo kiihdyttää
hopeakiekkojen matkaa äänitteiden hautausmalle.
Jännä yksityiskohta allaolevassa linkissä on vinyylilevyn vahva esiintyminen.
Marantz | Discover Quality Equipment & Acoustics
Marantz, founded by legendary acoustic expert Saul Martinez. Shop our audio devices today and discover the incredible equipment & sounds of Marantz
www.us.marantz.com
Pertti
Viimeksi muokattu:
Kylmäkalle
Käyttäjä
- Liittynyt
- 16.11.2013
- Viestejä
- 291
Jos uskoisi, eikö se silloin olisi julkaissut cd-soittimen?
Tuossa samassa tuotejulkistuksessa / samoihin aikoihin näyttää markkinoille tulleen myös uusi "perus"cd-soitin
CD6007.
Marantz | Discover Quality Equipment & Acoustics
Marantz, founded by legendary acoustic expert Saul Martinez. Shop our audio devices today and discover the incredible equipment & sounds of Marantz
www.us.marantz.com
Marantz PM6007 and Marantz CD6007 - The new generation in the entry-level class
The new Marantz PM6007 and Marantz CD6007 systems are designed to deliver the classical musicality of Marantz with sound enhancements and expanded connectivity for audio enthusiasts.
www.hifi.blog
Pertti
duronamd
Hifiharrastaja
Minulle CD formaattina on alkua lukuunottamatta ollut vain keino saada laadukkaita äänitteitä, re-masteroituna. Alussa oli jotenkin hienoa kun ei (vinyyleihin verraten) kuulunut napsuja, kuten joistakin vinyyleistäni, mutta hyvin pian sitä vinyylien musiikin luonnollisuutta ja nyansseja jota vain neulan kautta tulee, alkoi jälleen kaivata.
Pidän CD tä nykyisin luonnottoman tasapaksuna formaattina, jossa nyanssit tapetaan pakkausprosessissa, kuten valokuvauksessa JPEG/RAW. Musiikki CD-levyltä sopii hyvin autoon, jossa laatu ei ole samaa kuin kotona kuunneltaessa johtuen ulkoisista häiriötekijöitä; moottorimelu, rengasmelu etc. Mikäli joskus kehitetään autosoitin vinyyleille 10-levyn vaihtajineen, olen enemmän kuin valmis kokeilemaan... ;p
Toki ostan kirppareilta edelleen CD itä, jos 1-2 eurolla hyvälaatuisen äänitteen saan, mutta jos haluan laatua, ostan hyvän levymerkin käytetyn, hyvin pidetyn, naarmuttoman vinyylin...
Pidän CD tä nykyisin luonnottoman tasapaksuna formaattina, jossa nyanssit tapetaan pakkausprosessissa, kuten valokuvauksessa JPEG/RAW. Musiikki CD-levyltä sopii hyvin autoon, jossa laatu ei ole samaa kuin kotona kuunneltaessa johtuen ulkoisista häiriötekijöitä; moottorimelu, rengasmelu etc. Mikäli joskus kehitetään autosoitin vinyyleille 10-levyn vaihtajineen, olen enemmän kuin valmis kokeilemaan... ;p
Toki ostan kirppareilta edelleen CD itä, jos 1-2 eurolla hyvälaatuisen äänitteen saan, mutta jos haluan laatua, ostan hyvän levymerkin käytetyn, hyvin pidetyn, naarmuttoman vinyylin...
Alex
Hifiharrastaja
Ostan nykyisin pääosin vinyylejä, mutta CD on kyllä erittäin hyvä (ellei paras) keino kuunnella musiikkia laadukkaasti. Joillakin levyillä (1/10) vinyyli kuulostaa paremmalta, mutta pääosin voiton vie CD.
CD:n ongelmana on tietyillä genreillä "loudness war", jolla masteroinnissa söössitään koko tekele. Se ei sinällään ole formaatin vika. Yllättäen niin CD kuin vinyylikin vaatii kunnon soittimen ollakseen parhaimmillaan. Paskaa muutaman satasen dvd-soitinta on turha verrata viiden tonnin vinyylisorviin. Mutta viiden tonnin Cd-soitinta on vaikeaa päihittää parin kymppitonnin sorvilla.
Kaikki toimii, CD, vinyyli, kasetti, kelanauha. Tuotantopuoli on se, jossa asiat tehdään joko hyvin tai huonosti.
CD:n ongelmana on tietyillä genreillä "loudness war", jolla masteroinnissa söössitään koko tekele. Se ei sinällään ole formaatin vika. Yllättäen niin CD kuin vinyylikin vaatii kunnon soittimen ollakseen parhaimmillaan. Paskaa muutaman satasen dvd-soitinta on turha verrata viiden tonnin vinyylisorviin. Mutta viiden tonnin Cd-soitinta on vaikeaa päihittää parin kymppitonnin sorvilla.
Kaikki toimii, CD, vinyyli, kasetti, kelanauha. Tuotantopuoli on se, jossa asiat tehdään joko hyvin tai huonosti.