CD -> FLAC siirtopalvelua?

saurama

Käyttäjä
Liittynyt
13.9.2007
Viestejä
977
Tämä levyjen rippauiluhan tuntuu olevan pääasiassa diy-puuhaa, mutta tuleeko kenellekään mieleen, tarjoaako joku palvelua ihan kaupallisesti? Nimim. "oma lehmä ojassa ja cd-kärryt mukana".

Minulle olisi siis vähän niinku tarjolla n. 4000 levyä klassista musiikkia (isi tekee myös levyarvosteluja), mutta kun taloutemme vähitellen luulee siirtyvänsä taas verkkosoittoon niin materiaali olisi kiva saada kovolle. Joo-o, levytilaakin tarvitaan aika reilusti, mutta se on pikkujuttu siirtoon tarvittavan työmäärän lisäksi. Miten sitten vielä käy levyjen esitys ja kappaletietojen, klassisessa homma on aika paljon sekavampaa kuin kevyessä musiikissa...

Jos joku kokee vapaa-ajan ongelmia niin saa toki ilmoittaa siitäkin.
 
EAC:lla ja kahdella koneella pääsee helposti 10 levyn tuntivauhtiin, joten vasemalla kädellä muun touhun ohella hoidettuna 4000 levyä vie käytännössä aikaa n. 1,5 vuotta. Ei kauhean paha urakka. Ja samalla voi tehdä AAC/MP3:t mobiililaitteisiin.

Pirkalla on hyviä vinkkejä klassisen puolen tagitykseen.
 
LaJazz sanoi:
EAC:lla ja kahdella koneella pääsee helposti 10 levyn tuntivauhtiin, joten vasemalla kädellä muun touhun ohella hoidettuna 4000 levyä vie käytännössä aikaa n. 1,5 vuotta.
??? :D

4000 levyä / (10 levyä/h)= 400 h.

--> vuodessa 400/1,5 h = 267 h. ?

Minun kalenterissa on päiviäkin enemmän.
 
Tällaisen projektin ongelma on nimenomaan tägien saaminen paikalleen, sillä klassillisella musiikilla niitä ei luultavasti löydy valmiina tietokannasta l. freeDB:stä.

Muutenhan 4000 levyn rippaaminen ei kysy muuta kuin hieman ***** ja mielellään enemmän kuin yhden lukevan räppäysaseman, sillä EAC:nhan voi käynnistää yhtäaikaa vaikka kuinka moneen sessioon. Neljällä tai viidellä asemalla yhäaikaa esim. syntyy jo mukavasti jälkeä, ja vielä nopeammin non-secure moodissa ilman testingiä aseman maksimilukunopeudella (20x:llä n. 2,5 - 3 min per levy). Tämä vaatii tosin äänitarkkailua rippauksen ohessa ettei tule jälkeenpäin sanomista.

Mutta tägien kirjoitus saattaa olla vielä edessä myöhemmin kuten todettu. Rippaushetkellä kappaleitten nimiä ei vaihetyön periaatteen mukaisesti kannata alkaa cd:n kannesta kirjoittamaan, monien asemien yhtäaikaisesta tehorippauksesta ei silloin tule mitään. Arstistin, albumin nimen ja levytysvuoden voi tietenkin kirjoittaa jo tässä vaiheessa mikäli ne ovat samat levykkeen kaikissa kappaleissa.

Ehdotukseni siis on, jos ammattilaisrippaajaa ei löydy, että tätä projektia varten varustetaan yksi kohtuullisen uusi pöytäkone vähintään neljällä perusromppuasemalla, millä urakka potkaistaan EAC-rippauksena liikenteeseen vaikkapa 20-50 levyn bumpseissa.


P.S. Eukosta saa hyvän ilmaisen jälkitägittäjän, kannattaa käyttää sumeilematta hyväkseen mikäli kirjoitustaitoinen sellainen taloudesta löytyy.
 
alspe sanoi:
vuodessa 400/1,5 h = 267 h. ?

Minun kalenterissa on päiviäkin enemmän.

Minä en ole vuoden jokaisena päivänä kotona, tokkopa hra Sauramakaan...
 
Levy yhtiöt voisivat jo alkaa pikkuhiljaa elää 2000-lukua,voisivat edelleen painaa noita cd-levyjä mutta koko yhtiön tuotantohan voisi olla servereillä ladattavissa esim. flac ja mp3 muodossa pientä korvausta vastaan,tämä voisi jopa nolla niille busuness.
 
LaJazz sanoi:
Pirkalla on hyviä vinkkejä klassisen puolen tagitykseen.

Moi,

en ole tägejä fiilaillut. Olen ihan vaan oman hakemistorakenteen rakentanut. Freedb:ssä on ihan mukavasti kappaleiden ja teosten nimiä mutta ne on kovin kirjavasti kirjoitettu. Itse olen niihin yleensä sellaisenaan tyytynyt mutta aina välillä mieleen tulee että pitäisi systematisoida koko homma. Toisaalta musaaha tässä lähinnä kuunnellaan eli sama se miten ne nimet on kirjoitettu. En näistä mitään soittolistoja koskaan aio duunailla.
 
Taloudessamme on oman napani lisäksi akka-kulta ja pikku-ukko, joille haluan aikaani suoda. 4000 levyn rippaaminen ja tag-tietojen ropaaminen itse eivät tunnu mitenkään järkevältä tavalta, siksi kyselin, olisiko jollakulla tiedossa palvelua. Akka-kullallakin on parempaa tekemistä kuin kirjoitella levyistä nimiä tietokantaan vuoden tai kaksi. Se tagien saaminen kohdalleen on myös oleellista. Minua ärsyttää jo sekin, että Herbie Hancockit eivät taitu yhden hakemiston alle automaattisesti. Saati sitten, että Magnus Lindbergit olisivat vuoronperään esittävän jengin, kaapelimestarin tai säveltäjän mukaan eri hakemistoissa. Tietokantojen typot ja isot/pienet kirjaimet huomioiden siis noin 50 eri nimellä... Se levymassa ei vain mahdu kotiin mitenkään niin, että niitä voisi käyttää levyinä. Siksi siirto kovoille olisi välttämätön, jos tuon musiikkikirjaston ottaisin. Levyt toki pysyisivät säilössä, eivät vain fyysisessä käytössä.
 
pirkka sanoi:
Moi,

en ole tägejä fiilaillut. Olen ihan vaan oman hakemistorakenteen rakentanut. Freedb:ssä on ihan mukavasti kappaleiden ja teosten nimiä mutta ne on kovin kirjavasti kirjoitettu. Itse olen niihin yleensä sellaisenaan tyytynyt mutta aina välillä mieleen tulee että pitäisi systematisoida koko homma. Toisaalta musaaha tässä lähinnä kuunnellaan eli sama se miten ne nimet on kirjoitettu. En näistä mitään soittolistoja koskaan aio duunailla.

Freedb on toiminut itsellä moitteetta, mitä nyt joskus jokunen kirjoitusvirhe siellä täällä. Ongelma tuossa on se että genret ovat usein päin metsiä tai ainakin eri tavalla kuin itse asian näkisi. Itse sorttaan kokoelmani kansioihin genreittäin ja kansiorakenteen mukaan selaan kirjastoani foobarista, mutta jos joku haluaisi käyttää genrejä sorttaamiseen niin freedb:ssä voi genret olla niin ja näin.
 
saurama sanoi:
4000 levyn rippaaminen ja tag-tietojen ropaaminen itse eivät tunnu mitenkään järkevältä tavalta, siksi kyselin, olisiko jollakulla tiedossa palvelua.

Tuosta tulee muuten jo ihan jonkinverran hintaa jos nörtti tai pari tuntiliksalla alkaa sitä tekemään... toisaalta robotiikan pitää kehittyä vielä liian kauan joten vaihtoehtoa ei ole. Oletko kysynyt Palvelukseen Halutaan -tyyppisellä ilmoituksella sanomalehdessä tai internetissä, löytyykö 4000 levyn urakkaan halukasta räppäriä?

Epäilen että Suomesta tällaista palvelua ei tule löytymään. Sitä ei voi automatisoida millään pro-välineillä enempää kuin kotonakaan; käden pitää aina ottaa levy kotelosta, laittaa asemaan ja ottaa pois asemasta ihmistyönä. Eksoottisien levytyksien juuri halutulla tavalla täggääminen on niinikään ihmistyötä mitä ei voi koneilla nopeuttaa.
Ainut millä tätä voisi merkittävästi jouduttaa on se ison farmillisen romppuasemia ja/tai koneita valjastaminen moniajona tekemään tätä, mihin nörtit vaihtavat levyjä ja kirjoittavat tägejä kolmessa vuorossa. Mutta kuten sanottua, tällaista rippausfarmaria ainakaan Suomesta tuskin löytyy.
 
Klint sanoi:
Sitä ei voi automatisoida millään pro-välineillä enempää kuin kotonakaan; käden pitää aina ottaa levy kotelosta, laittaa asemaan ja ottaa pois asemasta ihmistyönä.

Joskus 90-luvun lopulla noita pienimuotoisia "CD painoja" oli olemassa ja homma toimi juurikin niin, että torni-pc:ssä oli useampi asema ja robottikäsi aina avautuneesta luukusta otti CD:n yhteen pinoon ja laittoi uuden aihion tilalle. On näitä pro-työkaluja siis olemassa. Ehkä noita jopa voisi jostain saada pilkkahintaan kun nykyään noilla ei ihmeitä tehdä (olettaen ettei softa sidottu polttoon).
 
Gretch sanoi:
Joskus 90-luvun lopulla noita pienimuotoisia "CD painoja" oli olemassa ja homma toimi juurikin niin, että torni-pc:ssä oli useampi asema ja robottikäsi aina avautuneesta luukusta otti CD:n yhteen pinoon ja laittoi uuden aihion tilalle. On näitä pro-työkaluja siis olemassa. Ehkä noita jopa voisi jostain saada pilkkahintaan kun nykyään noilla ei ihmeitä tehdä (olettaen ettei softa sidottu polttoon).

Tarkoitat siis että rippausfarmilla hemmot ottaisivat ensin kaikki 4000 levyä pois koteloista kakuiksi ja sitten robokoura näistä pinoista aina ottaisi asemille luettavaa? Silloin kouran touhuja pitäisi valvomosta seurata mikä levy on rippautumassa missäkin asemassa, muuten valmiitten flac-tiedostojen tägit olisivat todella sekaisin. Jos siis oletetaan että ne ovat eksoottista klassista minkä tägejä ei valmiina löydy mistään tietokannasta. Vai meinaatko että koura OCR:äisi levystä/kotelosta/jostakin jotain perustietoja ja tekisi "loogisia arvauksia"? Silloin ne vasta sekaisin olisivatkin... :)
 
moi
kysysin ihan muutenvaan.mitä järkeä tossa kokohommassa on.siirtää hyvin toimivia cd levyjä kovalevylle.ja siitä saatava hyöty. 8)
ter,reiska
 
^4000 cd-levyä = 40 hyllymetriä säilytystilaa eli kolmisen metriä cd-hyllyä katosta lattiaan.

:) v-a
 
Moraalittoman pelihenkilön trendikäs säästöveto voisi olla lähettää levyt laatikoissa järkevästi hinnoitellun (ostajan näkökulmasta) työvoiman maahan kuten Kiinaan ripattavaksi. Sieltä luulisi tällaiseenkin hommaan tekijöitä löytyvän paremmin kuin esim Suomesta. Paluupostissa levyt takaisin + rippauksen tulos 1,5 teran kovalevyllä.

Ongelmaksi tosin jää edelleen löytää kiinalainen toimija joka tekee tällaista. :D


Näkyyhän noita rippauspalveluntarjoajia löytyvän:

http://www.google.fi/search?q=cd+ripping+service&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:fi:eek:fficial&client=firefox-a
 
Tarjoa lainaan ne levyt jollekin, varmaan onnistuu rippaus siinä samalla korvaukseksi.

Hävikkiä tosin saattaa esiintyä ellei oo aivan pedantti kaveri.
 
^Ihan mielenkiinnosta, mitenkähän tuo meneisi juridiikan kannalta? Siis, että kaveri saa korvauksen rippaustyöstä oikeutena ripata levyt myös itselleen. Työstä siis suoritetaan korvaus tekijälle, mutta kaikki verot ja työnantajamaksut jäävät suorittamatta? Korvauksena toimii kopiointioikeuden luovuttamien tekijänoikeudelliseen materiaaliin, jonka tekijänoikeuksia luovuttajalla ei ole? Vai miten se menee? Itselleen ja kaverilleen saa kyllä kopioida vastikkeetta materiaalia, jonka on laillisesti hankkinut, mutta olisiko noin laajassa työsuorituksessa enää kyseessä vastikkeeton toiminta?

:) v-a
 
Klint sanoi:

Yes, niitä on rapakon takana kyllä olemassa. Kevyen musiikin puolella tulee joka vuosi tuhat uutta kertakäyttöartistia (vai 10000?), mutta klassisen puolella ei. Tuo kirjasto on melko arvokas sisällöltään koska se kattaa oikeasti jo suhteellisen suuren osan koskaan sävellettyä musiikkia. Ajatus nipun lähettämisestä toiselle puolelle maailmaa ei pelkästään innosta. Siksi toivoisin löytäväni rippauspalvelun tai rippaajan Suomesta.

v-a sanoi:
^4000 cd-levyä = 40 hyllymetriä säilytystilaa eli kolmisen metriä cd-hyllyä katosta lattiaan.

:) v-a

Yes, se on oikeasti iso massa. Niitä on ties kuinka monessa levyhyllyssä ja aina lisäksi tuoreimpia isoina pinoina siellä täällä.


ikis60 sanoi:
moi
kysysin ihan muutenvaan.mitä järkeä tossa kokohommassa on.siirtää hyvin toimivia cd levyjä kovalevylle.ja siitä saatava hyöty. 8)
ter,reiska

saurama sanoi:
Se levymassa ei vain mahdu kotiin mitenkään niin, että niitä voisi käyttää levyinä. Siksi siirto kovoille olisi välttämätön, jos tuon musiikkikirjaston ottaisin. Levyt toki pysyisivät säilössä, eivät vain fyysisessä käytössä.
 
v-a sanoi:
^Ihan mielenkiinnosta, mitenkähän tuo meneisi juridiikan kannalta? Siis, että kaveri saa korvauksen rippaustyöstä oikeutena ripata levyt myös itselleen. Työstä siis suoritetaan korvaus tekijälle, mutta kaikki verot ja työnantajamaksut jäävät suorittamatta? Korvauksena toimii kopiointioikeuden luovuttamien tekijänoikeudelliseen materiaaliin, jonka tekijänoikeuksia luovuttajalla ei ole? Vai miten se menee? Itselleen ja kaverilleen saa kyllä kopioida vastikkeetta materiaalia, jonka on laillisesti hankkinut, mutta olisiko noin laajassa työsuorituksessa enää kyseessä vastikkeeton toiminta?

:) v-a

Suomessa saa julkaistusta teoksesta ja sen laillisesta lähteestä, esim sun levyt, kuka vaan ottaa itsellee laillisesti muutaman kopion omaan käyttöön. Ei ongelmaa...
 
moi
saurama jos sulle tulee pakottava tarve luopua niistä levyistä. 8)voin lähettää osoitteen,meille ne laitettas mahtumaan.
ter,reiska
 
Back
Ylös