C-Kasetti formaattina ja harrastuksena. Kaikkea siihen liittyvää tänne... :)

Suurelle osalle valmisnauhat ovat olleet tärkeä osa ja syy siihen että nauhuri on oltava. Minulle dekki oli vain ja ainoastaan sitä varten että sillä nauhoitetaan kuunneltavat nauhat itse. Joitakin nauhoja tarttui Anttilan alelaareista autoon ja yleensä ne siivottiin lopulta roskiin. Jokunen valmisnauha on vielä tallella. Musiikillisesti paras on The Alan Parson's Projectin Vulture Culture mutta todella tunkkaisella saundilla sekin.
Ajat muuttuvat. Nykyaikana suurin syy kassudekin omistamiseen on ug valmisnauhat. Ja jos jotain moista kuuntelet on aika vähän mitä haluaisi nauhoittaa itse.
 
Joo, näin arvelin itsekin...sekajätteeseen.
Kyllä niistä varmasti jotain ääntä pihalle saa ja voi jollain halvalla nauhurilla kokeilla. Mutta kannattaa varautua kaikenlaisiin ongelmiin. Itse veikkaan tunkkaista ääntä (diskantit tuppaavat katoamaan hyvässäkin säilytyksessä) ja siihen että nauhan magneettinen kerros saattaa alkaa irrota.
 
Ajat muuttuvat. Nykyaikana suurin syy kassudekin omistamiseen on ug valmisnauhat. Ja jos jotain moista kuuntelet on aika vähän mitä haluaisi nauhoittaa itse.
Nykyisin dekit ovat pelkästään tekniikkana harrastus ja niillä kyllä nauhoittaakin hyvinkin laadukasta ääntä. Musiikkia voi kuunnella sinänsä niin helposti mistä tahansa ettei nauhoja siihen juuri tarvittaisi.
 
ihan hyvä video.eipä juurikaan ole kyseisille laitteille ollut tarvetta.hauska vehje tuo i power isolla virtalähteellä ja mukava pärinä.hieman tehoton vaan tuntui olevan.mikroaaltouunin muuntajasta saapi tehtyä jos on kätevä käsistään ja tietää mitä tekee.
 
ihan hyvä video.eipä juurikaan ole kyseisille laitteille ollut tarvetta.hauska vehje tuo i power isolla virtalähteellä ja mukava pärinä.hieman tehoton vaan tuntui olevan.mikroaaltouunin muuntajasta saapi tehtyä jos on kätevä käsistään ja tietää mitä tekee.
Onkin kysymys myös tekijänoikeushygieniasta. Periaatteessa käytetyt c-kasetit pitäisi myydä tyhjennettynä eteenpäin. Silloin ei pyyhinnän tarvitse 100% tehokas ollakaan, kunhan vain tekee äänitteen kuuntelukelvottomaksi. Tuo Sonyn kestomagneeteilla toteutettu laite on peräti näppärä ja nopeakin, sen kuin läpi vain sujauttelee. Metallilaadun Type IV kasetteihin Sony tuskin pystyy ollenkaan.

Radioshackin "silitysrauta" pyyhkii metallinauhaakin, mutta sen pitää olla uudempi mustanvärinen malli. Niitä on vanhempia harmaanvalkoisia ja tehokkaampia mustia. Silitysrautaeraserit vaatii aika tanakasti ampeereja. Siksi niitä pitää jäähdytellä välillä. Olen pamauksen ja sinisen savun 💥🙈 sekä uudemman yrityksen jälkeen löytänyt pienen ja näppärän ylikuormitussuojatun 1kW step-down virtalähteen, jonka syöttöpuoli on amerikkalaisella pistorasialla. Keveytensä perusteella oletan virtalähteen olevan hakkuriperiaatteella toimiva. Hyvin on kestänyt jo pari kolme vuotta.

Rämäyttelen eraserilla vanhat kelanauhat ennen käyttöönottoa. Raitojen väliin voisi teoriassa jäädä muuten vanhaa roinaa kuulumaan yli, kun on niitä erilaisia raitajärjestyksiä. Kaseteissa ongelmallinen on kasetin paksumpi kohta, jota saa hieroa vähän pidempään. Kiinasta saa huokealla julman tehokkaita "rare earth"-maametallimagneetteja, joista voisi rustata tommoisen Sonya vastaavan boksieraserin.
 
Onkin kysymys myös tekijänoikeushygieniasta. Periaatteessa käytetyt c-kasetit pitäisi myydä tyhjennettynä eteenpäin
tuo on joskus kyllä käynyt mielessä kun noita kasetteja olen ostanut satoja ja niihin on nauhoitettu ties mistä lähteestä.eipä noista tietääkseni ole sanktioita jaeltu.
 
Varmaan jossain lukisikin mutta kysytään tässä. Onko mitään jakoja että vintissä viimeiset 20 vuotta säilytetyt C-kasetit ovat vielä kuuntelukelpoisia (ei ole soitinta millä kokeilla)

Minulla oli samanlaisissa olosuhteissa kymmenkunta kasettia 10-15 vuotta. Yllätykseksi laatunauhoille tehdyt nauhoitukset olivat edelleen ”uudenveroisia”, eli mielestäni voittivat heittämällä vielä muutama vuosi sitten tehdyt uudet (loudnes war) cd levyt. (Off topic: Aivan viime vuosina tuo Loudnes war ei ole mielestäni enää ollut niin paha, kuin oli pahimmillaan).

Toki nämä olivat parempia chromi ja metallinauhoja. Kuulostivat niin hyviltä, että piti nopeasti myydä kasetit ja soitin pois, ettei vaan ala niiden hamstraus. :)
 
tulipa askarreltua 3d-tulostimella tuollaisia "liuskoja".menee ihan pudottamalla noihin nauhatunnistimen koloihin ja irtoaa,kun kääntää kasetin
ylösalaisin.eipä tarvitse enää pelata teipinpalasten kanssa kun nauhoittelee.nämä toimii vain ykköstyypin nauhojen kanssa.kromi-ja metallinauhoille
pitää muuttaa konstruktiota mikäli dekissä on automaattinen nauhatyypin tunnistus.
1.jpg
 
tulipa askarreltua 3d-tulostimella tuollaisia "liuskoja".menee ihan pudottamalla noihin nauhatunnistimen koloihin ja irtoaa,kun kääntää kasetin
ylösalaisin.eipä tarvitse enää pelata teipinpalasten kanssa kun nauhoittelee.nämä toimii vain ykköstyypin nauhojen kanssa.kromi-ja metallinauhoille
pitää muuttaa konstruktiota mikäli dekissä on automaattinen nauhatyypin tunnistus.
katso liitettä 216068
Hieno idea. (y)Pystytkö tulostamaan tällaisia:


Jos onnistuu, ostan sinulta 5kpl.
 
Varmaan jossain lukisikin mutta kysytään tässä. Onko mitään jakoja että vintissä viimeiset 20 vuotta säilytetyt C-kasetit ovat vielä kuuntelukelpoisia (ei ole soitinta millä kokeilla)? Vintti on ollut kylmänä talvisin ja siis näin ollen pakkasella. Kesällä sitten on ollut kuuma jne. ...[klip]...
Tähän voisi yleisellä tasolla hiukka kerrata, miten moisten muinaislöytöjen kanssa kannattaa menetellä.
...​

Vuosikymmeniä varastoinnissa mahjunut kasetti kannattaa ensiksi läimäistä pari kertaa kämmentä vasten, puolin ja toisin. Sen jälkeen kelata nauha päästä päähän, ennen kuin laittaa toistolle. Tuolla tavoin välttyy ainakin siltä, että nauha oitis katkeaa, kun kasetin kylmiltään lyö koneeseen. Mahdollisesri välttyy myös siltä, että soitin alkaisi ns. syödä nauhaa.

Vuosikymmenien varastoinnissa ja etenkin suurissa kosteuden sekä lämpötilan vaihteluissa nauhakerrokset tuppaavat liimaantumaan kiinni toisiinsa, vaikka kasetit olisi säilytetty koteloissaan. Jos kasettipuolisko on alussaan, kylmiltään toistaessa saattaa nauha katketa alkunauhan ja ohuemman magneettinauhan liitoksesta. Tai jos kasettipuolisko on ns. kesken, voi katketa nauha, tai alkaa vetävä nauhakela hannaamaan ja sitten on sylttyä vetoakselin ympärillä. Siksi kannattaa kasettia herätellä ennen soittimeen lykkäämistä.

Musiikkikaseteissa ylipäätään ei ollut kovin hehkeitä kasettimekanismeja, ja nauhansa tuppasi tyypillisesti olemaan ohuempaa tavaraa kuin ns. tyhjissä kaseteissa C90 ja etenkin C60. Ohut nauhalaatu ehkä selittynee pelkällä kustannusten minimoinnilla, sillä puoliskonsa kestolta ~22...25... minuutin kaseteille olisi mahtunut vaikka kuinkahuru paksua nauhaa.
...​

Kovissa oloissa säilötyistä musiikkikaseteista saattaa painehuopansa karata. Tosin noin olen huomannut käyvän 60...70-lukujen musiikikasettien kohdalla, vaikka ne kuinka olisi asiallisesti säilötty. Ikä tekee...

@rare jo mainitsikin, että iäkkäistä musiikkikaseteista usein irtoaa huomattavassa määrin magneettikerrosta äänipäähän ja kasettipesän vetomekanismiin. Tuo pätee varsinkin 60...70-luvulla ja 80-luvun alulla ferronauhoille monistettuihin kasetteihin.

80-luvun alkuvuosina musiikkikasettien nauhalaadut sekä mekanisminsakin kohenivat kummasti, kun alkoi musiikikasettien kilpa CD-levyä ja CD-autosoittimia vastaan. Je peliin astuivat myös pseudokrominauhat. Noista enää ei irronnut magneettipintaakaan yhtä pahoin kuin iäkkäämmistä kaseteista. Ja diskanttisoundit säilyivät paremmin - omissa pseudokromeissani on diskanttipää säilynyt erittäinkin moitteettomana.
...​

Pitkään varastoidut omatallenteet
tuppaavat olemaan luotettavampia ottaa käyttöön vuosikymmenienkin makuuttamisen jälkeen. Osin johtuen tasokkaammista kasettimekanismeista sekä kasetteihin 70-luvun lopulla tulleista lamelloiduista liukufolioista.

Nopeista jyrkistä kosteuden tai lämpötilan vaihteluista eivät laatukasetitkaan pidä. Tuon joutui aikoinaan itsekin huomaamaan, kun autossa talvisin lämpötila toistuvasti päivänsisäisesti sahasi pakkasista lämmölle, aina kylmällä autolla työkeikoille lähtiessä. Alkoivat ainakin kasettien etiketit irtoilla liimauksistaan, eikä tuntunut magneettikerroskaan pitävän jatkuvista nopeista talvivaihteluista. Eipä sitä kasettia useinkaan tullut koteloon joka kerta tuupatuksi, kun tienpäältä palasi, vaan siihen se kasetti jäi möllöttämään soittimeen.

Kellareissa ja vinteissä kosteuden sekä lämpötilan vaihtelut kylläkin tapahtuvat maltillisemmin kuin marras...huhtikuisessa autossa.

-ilkka
 
posti toi hiljattain kasettinauhan korjaussarjan.aivan iskemätön paketti ja ihan kotimaaasta löytyi.tuolla saa kyllä oikein hyviä ja tarkkoja
liitoksia aikaiseksi,kun vähän harjoittelee,eikä hätiköi.suurennuslasivalaisin auttaa tosi paljon tuossa hommassa.
 
Pitkä tauko ollut etten ole lukenut tätä foorumia/ketjua. Dekkiharrastus ei kuitenkaan unohduksissa osaltani ole. Viime aikoina mielenkiintoa ollut erityisesti 70-luvun Akain dekkeihin, olisi kiva hankkia kelanauhurin kaveriksi ajanmukainen dual capstan -dekki, siihen liittyen hakuvahti Torissa, ja tässä muutama päivä sitten oli vahtiin jäänyt Akai GXC-570D josta oli pyydetty 120 euroa ja tietenkin laite oli välittömästi myyty.

Tämän harmituksen halusin nyt jakaa kanssanne, vaikka yleensä aamuin illoin tarkistankin hakuvahdit niin jäipä tuo huomaamatta ajoissa kun oli siinä välissä ilmoitettu ja myyty, olisin tuohon hintaan ehdottomasti ostanut. Vaikka onhan sekin paljon rahaa mutta kyseessä ilmeisesti aikansa lippulaivamalli, mitä olen esitemateriaaleista ymmärtänyt. Olikos täällä kenelläkään kyseistä mallia?
 
Minulla on sekä GXC-570D että GXC-760D.
Aikansa lippulaivamalli kyllä tämä 570, mutta sisarmalli 760 ei paljoa jää jälkeen.
 
Pitkä tauko ollut etten ole lukenut tätä foorumia/ketjua. Dekkiharrastus ei kuitenkaan unohduksissa osaltani ole. Viime aikoina mielenkiintoa ollut erityisesti 70-luvun Akain dekkeihin, olisi kiva hankkia kelanauhurin kaveriksi ajanmukainen dual capstan -dekki, siihen liittyen hakuvahti Torissa, ja tässä muutama päivä sitten oli vahtiin jäänyt Akai GXC-570D josta oli pyydetty 120 euroa ja tietenkin laite oli välittömästi myyty.

Tämän harmituksen halusin nyt jakaa kanssanne, vaikka yleensä aamuin illoin tarkistankin hakuvahdit niin jäipä tuo huomaamatta ajoissa kun oli siinä välissä ilmoitettu ja myyty, olisin tuohon hintaan ehdottomasti ostanut. Vaikka onhan sekin paljon rahaa mutta kyseessä ilmeisesti aikansa lippulaivamalli, mitä olen esitemateriaaleista ymmärtänyt. Olikos täällä kenelläkään kyseistä mallia?
Taisipa se torin Akai mennä yhdelle foorumilaiselle täällä (en minä). Kelpaisi mullekin "raskaana hifinä", tosin sen ferriittipäät eivät tainneet vielä olla aivan "penaalin terävin kynä". Infoa.
AKAI GXC-570D (01 a).jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on vaan niin kertakaikkisen upea laite että se luottaisi vaikka pelkästään koristeena. Ei niinkään tärkeää se että onko siinä nyt viimeistä huutoa äänipäät kun laitteet tuohon aikaan vasta kehittyivät teknisesti, mutta ulkoasut omasta mielestäni ovat parhimmillaan 70-luvun jälkipuoliskon hifilaitteissa.
 
Samaa mieltä siitä että 70 luvulla tehtiin ulkonäöltään hienoimmat ja muutenkin tekniseltä toteutukseltaan mielenkiintoisimmat dekit. Sama pätee myös kautta linjan muihinkin hifilaitteisiin, mielestäni.
Pidän siitä että laitteiden muotoilu ei vielä noudattanut mitään tiettyä "virallista standardia" ja kokeiltiin hyvinkin erilaisia ratkaisuja. Myös laitteiden, varsinkin dekkien, tekninen suorituskyky otti suuria harppauksia saavuttaen 70-80 luvun vaihteessa tietynlaisen lakipisteensä. Toki nauhatkin kehittyivät huimasti.
Historiaa kun tässä samalla harrastetaan ja ylläpidetään niin siinä mielessä kannustan kyllä tutustumaan rohkeasti erilaisiin laitteisiin, vanhempiinkin.
Noista Akai malleista vielä sen verran sanottava että niissä äänenlaatu niin nauhoituksen kuin toistonkin osalta paljon parempi mitä paperilta luettaessa voisi äkkiä päätellä. Päihittää ainakin monet aikalaisistaan. Samalla ne ovat tosi herkkuja käyttää ja myös katsella. Painikkeiden laatu ja käyttötuntuma on omalla tasollaan näissä. 570 ja 760 ovat myös nauhankuljetusmekanismiltaan hiljaisimmat mitä itselleni on tullut vastaan.
Kannattaa kokeilla itse.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös