mkutvonen sanoi:
En väitä vastaan, etteikö RF-suunnittelusta olisi hyötyä, mutta puheistanne saa sellaisen kuvan, että jollei jok'ikinen veto levyllä ole impedanssisovitettu, ei laite voi edes toimia. Tämähän ei taas pidä sitten alkuunsakaan paikkaansa. Ja kuten jo aikaisemmin totesin, on tuon kaupallisen CD-soittimeni piirilevy aika karua katsottavaa, yksi kerros ja pirusti hyppylankoja. THD+N 0,0025% ja S/N 112 dB. Nuo tosin ovat valmistajan speksejä. Eikä tuo ole sen kummemmin herkkä kännykällekään.
Pointtini näköjään missattiin. Ideana oli se että signaali ja maa ei saisi joutua kauas (enemmän kuin vedon leveys) toisistaan, jotta turhalta häiriösäteilyltä vältytään. Digitaalisignaalin varsinainen impedanssisovitus ei välttämättä ole tarpeen, ja siihenkin usein riittää tyydyttävästi pelkkä sarjavastus. Eipä se huono piirilevy aina aiheuta mitään toiminnallisia ongelmia. Kyllähän
tämäkin toimii, ja tuosta on siirretty dataa 80 MB/s. Piirin ulkoinen kellotaajuus 75 MHz, reunat luokkaa 1 ns.
Kännykkä ei välttämättä vaikuta ellei laitteessa ole jotain sellaista rakennetta johon RF pystyy tasasuuntautumaan. Minusta vaan on mukava kun vehkeet eivät tuki koko radiospektriä ylimääräisellä moskalla. Veikkaan kuitenkin että jos viet kännykän kiinni DAC-piirin annon seutuville, niin luultavasti alkaa kuulumaan muutakin kuin mitä pitäisi. Tuo oma DAC-viritelmä kestää viedä kännykän piirilevyn DAC-analogiaosan päälle ilman kuultavia häiriöitä. Pientaajuiseen säröön vaikuttaa taas muutkin asiat, kuten esim. kaikki ylimääräinen resistanssi virtalähtöisen DACin outputissa. Ideaalisesti se haluaisi nähdä siinä pisteessä nolla ohmia. Kannattaa muistaa että RF voi näkyä pientaajuusmittauksessa häiritsemällä itse mittaustapahtumaa, joten se voi näennäisesti huonontaa esim. särö- ja signaali/kohinasuhteen arvoja.
Kaupallisten laitteiden tärkein suunnittelukriteeri on hinta. Kunhan nippa nappa mennään EMC-emissiorajojen alle siitä mistä aita on kaatunut niin hyvä, enempää ei säädetä. Ennen ~1996 myydyissä laitteissa koko EMC:tä ei noteerattu mitenkään. Kuten sanottua, korkea emissiotaso ei välttämättä näy mitenkään loppukäyttäjällä, koska toimintaan se ei yleensä vaikuta. Korkeintaan saatetaan ihmetellä kun radiovastaanotto vaikeutuu, jos lähetteen signaali ei satu olemaan kovin voimakas.
Tinkimättömässä rakenteessa EMC-vaatimukset alitetaan reilusti, mielellään laite ei näy lainkaan emissiomittauksessa, oli sitten päällä tai ei. Laitteen maasta mitattu RF-häiriöiden määrä kertoo aika lahjomattomasti sen, miten huolellista työtä suunnittelija on tehnyt. Tähän vaikuttaa voimakkaasti se, miten nopeat reunat käytetyissä piireissä on. Joku 4000-sarjan CMOS omaa niin hitaat reunat, että siitä tuskin syntyy ongelmaa. Tilanne on aivan toinen kuin esim. 74AC-piirien kanssa.
Irtopiuhat ilman viereistä (yli vedon leveyden päässä) maata ovat pahimpia säteilijöitä (ja häiriömagneetteja). Mikä vielä pahempaa, jos piirilevyn maa on huono (esim. silppuna siellä täällä), niin maahan kehittyy helposti paluuvirroista potentiaalieroja, jotka siirtyvät liittimistä siihen kytkettyjen johtoihin ja säteilevät siitä. Tämän häiriön suodattaminen onkin sitten erittäin hankalaa, siksi parempi jos suurtaajuista maapotentiaalieroa ei syntyisi piirilevyllä. Toinen ikävä ongelma jolle huono maa altistaa on yhteismuotoisten häiriöiden sieto, kuten esim. valot sammuttamalla huoneesta saa koko kytkennän resetoitumaan ja napsumaan kun maan potentiaali hyppää ja aiheuttaa ground bounce-tyyppisen ilmiön.
Itsellä on omakohtaista kokemusta huonosta maasta T-luokan vahvarista, jossa 2-puoleisen piirilevyn "silppumaahan" syntynyt häiriöjännite oli niin voimakas, että se aiheutti audiosignaaliin selvästi kuultavaa kohinaa. Ilmeisesti tasasuuntautui piensignaaliasteiden tuloasteiden epälineaarisuuksissa. Vastoin Tripathin ohjeita, vedin uudella levyllä koko levyn alalle täysin yhtenäisen maatason. Uudella parannetulla piirilevyllä homma tuli kuntoon, kohina pieneni korvinkuultavasti huomattavasti plus että maassa oleva RF-häiriöjännite pieneni parhaimmillaan 30 dB. Bruno Putzeys tuntuu olevan Guido Tentin kanssa ainuita tietämiäni audiosuunnittelijoita jotka ovat tuon maa-asian tärkeyden sisäistäneet.
t. Janne