Buffalo DAC

jantze

Käyttäjä
Liittynyt
16.12.2007
Viestejä
1 078
Kaupunki
Helsinki
Buffalo DAC + IVY Active I/V Stage + Power Supplies Combination lähti juuri ennakkotilaukseen. Onkohan muilla sama DAC rakennuksen kohteena?
Vinkkejä rakennukseen otetaan vastaan :)

Tarkoituksena olisi ehkä saada 4 inputtia (2 x toslink, S/PDIF ja USB), joten kelpaisikohan inputtien vaihtoon DACT CT3 audio selector tai Goldpoint Selector? USB input vielä vähän mietityttää, mutta katsellaan josko nuo moduulit tulee taas saataville.
 

jantze

Käyttäjä
Liittynyt
16.12.2007
Viestejä
1 078
Kaupunki
Helsinki
Tulipahan eilen tilattua 2 x Avel Lindberg muuntajia, 2 x TOSLINK Optical Input Module Kit ja Opus USB Receiver Module.
Kotelo vielä hakusessa ja tuo inputtien valinta mietityttää. Jollakin siis pitäisi vaihtaa S/PDIF tuloja Buffaloon.
 

jantze

Käyttäjä
Liittynyt
16.12.2007
Viestejä
1 078
Kaupunki
Helsinki
Ekat osat saapui tänään ja projekti pääsee starttaamaan kohta. Veti kyllä suuta muikeaan hymyyn, kun pääsi availemaan paketteja :D



Inputtien valinta tulee siis hoidettua tulevalla TPA:n CS8416 MUX:lla.

 

jantze

Käyttäjä
Liittynyt
16.12.2007
Viestejä
1 078
Kaupunki
Helsinki
Mikäli joku muukin on haaveilemassa tästä DAC:sta ja haluaa piirilevylle sopivat eristetyt muuntajat nätille piirilevylle, niin saapi olla yhteyksissä. Piirilevyjä kun olisi nyt tuloillaan (ei minun suunnittelemia).
 

leino_antti

Käyttäjä
Liittynyt
25.2.2007
Viestejä
285
Moro,

Pikainen huomio tuosta kitistä. Valmistajan tarkoituksena on ilmeisesti antaa vapaat kädet tuon analogiapuolen suunnitteluun. Hieno idea, mutta ei taida oikein sähköisesti toimia.

DACin lähtö nimittäin generoi melkoisen määrän kaikenlaista korkeataajuista moskaa jota ei todellakaan voi suositella vedettäväksi pitkien vetojen päähän ja vielä erilliselle levylle, jolloin maadoitus kärsii väkisinkin puhumattakaan säteilevistä häiriöistä yms. Näin minulle kerrottiin taholta, johon voisin sanoa luottavani kaikinpuolin mitä tulee audioelektroniikkaan. Suunnittelin näet itse levyä, jossa olisi vain DAC ja perään voisi sitten kytkeä erilaisia kokeiluja siitä I/V-konvertterista/puskurista.

DAC-kortti itsessään näyttää ihan ok tavaralta ja varsinkin tuo ESS:n piiri näyttää varsin vakuuttavalta, voisin jopa viritellä moisesta jotain itsekin.

-AL
 

RapsuZ

Käyttäjä
Liittynyt
5.5.2007
Viestejä
1 537
leino_antti sanoi:
Moro,

Pikainen huomio tuosta kitistä. Valmistajan tarkoituksena on ilmeisesti antaa vapaat kädet tuon analogiapuolen suunnitteluun. Hieno idea, mutta ei taida oikein sähköisesti toimia.

DACin lähtö nimittäin generoi melkoisen määrän kaikenlaista korkeataajuista moskaa jota ei todellakaan voi suositella vedettäväksi pitkien vetojen päähän ja vielä erilliselle levylle, jolloin maadoitus kärsii väkisinkin puhumattakaan säteilevistä häiriöistä yms. Näin minulle kerrottiin taholta, johon voisin sanoa luottavani kaikinpuolin mitä tulee audioelektroniikkaan. Suunnittelin näet itse levyä, jossa olisi vain DAC ja perään voisi sitten kytkeä erilaisia kokeiluja siitä I/V-konvertterista/puskurista.

DAC-kortti itsessään näyttää ihan ok tavaralta ja varsinkin tuo ESS:n piiri näyttää varsin vakuuttavalta, voisin jopa viritellä moisesta jotain itsekin.

-AL
Mielenkiintoista juttua.
Minä vedin d/a-muuntimen (PCM 1794) lähdöt suojatulla kolminapaisella mikrofonikaapelilla dac-kortilta I/V-muuntimille (Sowter 9545).
Matkaa d/a-muuntimelta I/V-muunnokseen kertyi noin 10cm. Koteloin d/a-muunninkortin erilliseen metallikoteloon muun dac:in sisään. I/V-muunnos on tehty suoraan langoittamalla, siellä päässä häiriöt voisivat periaatteessa vaikuttaa muihin komponentteihin. Maadoitusongelmat vältin siten että Sowter erottaa digitaalipuolen jännitetasot täysin lähtöasteesta ja sen maadoituksesta.

Mitään ongelmia en tässä systeemissä havainnut, ja laitokseni soi mainiosti. Olisi nyt mukava ihan kaiken varmuuden välttämiseksi saada hieman lisävalaistusta siitä että mikä noiden "pitkien vetojen" ongelma on suojattuja kaapeleita käytettäessä, ja minkä mittainen veto on vielä "lyhyt". ???
 

mkutvonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
4 063
Kaupunki
Hyvinkää
RapsuZ sanoi:
Mielenkiintoista juttua.
Minä vedin d/a-muuntimen (PCM 1794) lähdöt suojatulla kolminapaisella mikrofonikaapelilla dac-kortilta I/V-muuntimille (Sowter 9545).
Matkaa d/a-muuntimelta I/V-muunnokseen kertyi noin 10cm. Koteloin d/a-muunninkortin erilliseen metallikoteloon muun dac:in sisään. I/V-muunnos on tehty suoraan langoittamalla, siellä päässä häiriöt voisivat periaatteessa vaikuttaa muihin komponentteihin. Maadoitusongelmat vältin siten että Sowter erottaa digitaalipuolen jännitetasot täysin lähtöasteesta ja sen maadoituksesta.

Mitään ongelmia en tässä systeemissä havainnut, ja laitokseni soi mainiosti. Olisi nyt mukava ihan kaiken varmuuden välttämiseksi saada hieman lisävalaistusta siitä että mikä noiden "pitkien vetojen" ongelma on suojattuja kaapeleita käytettäessä, ja minkä mittainen veto on vielä "lyhyt". ???
12 megahertsillä 3,12 metriä on "lyhyt", eli n. kahdeksasosan aallonpituudesta. Puhutaanko nyt samasta asiasta, on asia erikseen, ja onko tuo taajuus merkittävä on toinen asia erikseen. Sattuu vain olemaan DAC:ni kellotaajuus. Tai siis S/PDIF-receiverin. Ja siinä tulee kyllä muunnin ja lähtöaste erillisille levyille. Tosin Wolfsonin piireissä on lähtöä jo valmiiksi suodatettu jollain sisäisellä analogisella filtterillä, jonka kulmataajuus oli jossain 192 kilohertsin tietämillä.

Tuon pituuden suhteen järkevänä voisi pitää esim. sitä, että kuinka pitkä veto on vielä OK piirilevyllä. 4cm on ainakin ihan käypäinen veto piirilevyllä, niin eiköhän se menettele sitten piirilevyltä toisellekin.

Tuohon sähköiseen toimivuuteen lisättäköön sen verran, että noita kaupallisia vehkeitä kun katselee, niin ne piirilevyt ovat toisinaan aika karua kamaa. Tuo hyllyssä sähköisesti vallan hyvin jo 8 vuotta toiminut Denon on tehty hyvinkin karulle, yksipuoleiselle piirilevylle, joka vilisee hyppylankoja. Eikä kyse ole mistään "hinnat alkaen" mallista. Muunninpiirien virkaa toimittavat Burr Brownin PCM1702:set.
 

jahonen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
228
Kaupunki
Kuopio
Digitaalisignaalin nopeus ei määräydy nimittäin lainkaan taajuudesta vaan siitä mikä on signaalin nousu/laskuaika (edge rate), taajuudesta riippumatta. Eli 1 Hz signaali 1 ns reunoilla vastaa noin 500 MHz kaistanleveyttä, jonka mukaan siirtotie pitää tehdä. Ongelmathan esiintyvät juuri noissa signaalin muutoskohdissa, joihin signaalin taajuudella ei ole mitään merkitystä.

Linja on sähköisesti pitkä silloin, kun signaalin edestakainen kulkuaika on suurempi kuin 1/10 signaalin nousu/laskuaika. Tärkeää on huomata että edge rate riippuu ainoastaan outputdriverin rakenteesta (käytännössä virranantokyvystä).

Usein toisin kuin kuvitellaan, linjan pituuskaan ei ole mikään ongelma jos siirtotie on vakioimpedanssinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vedon leveyden, etäisyyden referenssitasosta ja eristeen permittiivisyyden tulisi pysyä vakiona koko matkan päätevastukselle, jos linja pitää sovittaa.

Tässä tullaan siihen miksi pidän monikerrosrakennetta ainoana oikeana tapana tehdä kunnon piirilevy laitteelle jossa on mitään alle 5 ns edge ratelle olevia digitaalisignaaleita (käytännössä kaikki digitaalipiirit paitsi 4000-sarjan CMOS ovat nopeampia lähdöiltään kuin 5 ns).

1.6 mm paksulla piirilevyllä jossa toinen puoli olisi kokonaan maata, tarpeeksi pienen aaltoimpedanssin saavuttaminen vaatii niin paksuja vetoja etteivät ne mahdu levylle. Vedon leveyden tulisi olla vähintään samaa luokkaa kuin eristeen paksuus, jotta impedanssi pienenisi merkittävästi. Maanläheisyys torjuu erittäin tehokkaasti kaikkien ulkoisten magneettikenttien kytkeytymisen signaaliin (tämä tapa on yleensä voimakkain mekanismi vierekkäisten digitaalisignaalien ylikuulumiseen piirilevyllä), tuloksena yleensä varsin häiriötön lopputulos jopa häiriöllisissäkin ympäristöissä.

t. Janne
 

leino_antti

Käyttäjä
Liittynyt
25.2.2007
Viestejä
285
Jannella on tuo teoria astetta paremmin hallussa ;)...

Mutta asiaan. Erilaisia DACeja on meilläpäin rakenneltu samassa yhteydessä kuulemma kymmenkunta ja tutkittu kuinka nuo maadoitukset pitäisi tehdä, jotta häiriöt saataisiin minimoitua. Ja edelleen kuulemma, parasta ratkaisu on, kuten Jannekin sanoi, monikerroslevy sekä digitaali- ja analogiaosan erottaminen toisistaan mahdollisimman huolellisesti. Digitaalipuolen maa tulisi lisäksi tehdä kiinteällä tasolla ja taas analogiapuoli pistemäisenä. Tämäkään ei ole yksiselitteistä eikä varsikaan helppoa, edes monikerroslevyllä.

Samassa yhteydessä huomattiin kuulemma myös se, että vaikka se DACin lähtö vedettäisiin jollain gigahertsiluokan RF-koksulla erilevyllä sijaitsevalle I/V-konvertterille/filtterille, se lisää säröä väistämättä jopa "huomattavia määriä". Mikä sitten on huomattavaa ja mikä ei, en ota kantaa.

Itse kötöstin yhden laitteen CS8614/PCM2704/PCM1793/ATMEGA32 yhdistelmällä. Tässä tuo USB tulon sisältävä IC ainoastaan generoi spdif streamin, joka syötettiin muuntajan kautta vastaanottimelle. Vastaanottimeen kytkettiin lisäksi optinen vastaanotin sekä koksu muuntajan kautta. Itse DAC-piiri on varsin spekseiltään keskinkertainen ja tavallisuudesta poiketen jännitelähtöinen. Ulostulossa ei siis tarvittu I/V-konvertteria vaan tyydyin nopeaan opariin(AD844, 2.asteen suodatus) + heti DACin pinnien läheisyyteen rakennettu RC-filtteri suodattamaan niitä korkeimpia näin heti kättelyssä.

Rakensin tuon filtterin ensin omalle levylleen, ja suunnittelin analogiamaadoituksen niin hyvin kahteen kerrokseen mielestäni sain. Mitattaessa THD+N ilman painotuksia oli 0,002% (1Vrms, 1kHz, käytännössä pelkästään toista harmoonista) eikä kohinaa juuri saanut kuuluviin ainakaan minun kuulokkeilla. Siirsin tämän designin DACin levylle käytännössä sellaisenaan ja kas kummaa, säröä olikin 0,015%, ja nyt myös kolmatta ja neljättä harmoonista piikitettiin jonkin verran. Ainoa ero oli siis se, että signaalia syötti geniksen sijaan DAC ja sekä digitaali- että analogialohkot olivat saman substraatin päällä em. keinoin maadoitettuina.

Mitä tästä opin? Ei ole elektroniikka helppoa ei, silloin jos siitä mitattavissa olevasta performanssita ollaan kiinnostuneita. Mutta kivalta se silti kuulostaa...kuten yleensä kaikki mihin on käyttänyt verta hikeä ja kyyneleitä usean kymmenen tuntia.

Webbi on täynnä varsin hirveitä räpellyksiä, joista diyerit tuntuvat ammentavan ideoitaan ja tietämystään. Ehkä pahin esimerkki, jonka olen pitkään aikaan nähnyt on tämä: http://www.audiodesignguide.com/DAC_final/DacFinal.html

Ohessa esitellään varsin analyyttisiä arvioita piirien paremmuudesta ja niiden tuottamasta äänenlaadusta. Morjes...

-AL
 

jahonen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
228
Kaupunki
Kuopio
Joo, onhan tuon EMC:n kanssa tullut taisteltua ihan jonkun verran töiden puolesta :p

Itse olisin kyllä sitä mieltä että se sama maataso kannattaa pitää sekä analogia- että digitaalipuolen kanssa, siten että komponentit ryhmitellään analogia- ja digitaaliosiin, kuten tässä on suositeltu. Esimerkiksi DAC-piiri tulisi sitten juuri tuohon "saumakohtaan". Jos joku osio välttämättä tarvitsee tähtimaan, niin sitten se olisi hyvä tehdä ground-over-ground-periaatteella, eli sen varsinaisen maatason päälle. Kapasitiivinen kytkentä pitää tällöin nämä kaksi maata tiukasti yhdessä myös suurilla taajuuksilla. Vaikkei laite itse käyttäisi isoja taajuuksia, niin häiriöt (kännykkä esim.) saattavat kuitenkin olla suuritaajuisia. Ehkä tästä on erikoistapauksia, mutta itse olen tuon periaatteen todennut kokonaisuutena ongelmattomimmaksi monessakin mielessä. RF-suunnittelufilosofia onkin kuin onkin ollut toimiva. Tosin totean edelleen että 1.6 mm paksulla levyllä se bottom-puolen maa ei toimi läheskään niin hyvin kuin oikean monikerroslevyn maa, juurikin tuosta etäisyydestä johtuen. Monikerroslevyllä maan etäisyys signaalista on luokkaa 0.2 mm.

Digitaalipuolen suuret taajuudet eivät etene analogiapuolelle kovinkaan herkästi, koska energian minimointiperiaate pakottaa maatasossa kulkevan paluuvirran kulkemaan juuri sen vedon alapuolella. Käytännössä vaikutus katoaa kolmen vedonleveyden päässä.

Taannoin kötöstelemässäni DAC-kuulokevahvarissa tuota filosofiaa on koetettu käyttää, ja tulos oli ainakin kohinatason kohdalla ihan hyvä, useimpien CD-tallenteiden pohjakohina on selvästi suurempi (korvakuulolta) kuin mitä tuo kytkentä itse kohisee. Säröstä en sitten osaa sanoa, pitäisi tehdä kaksi aivan muuten identtistä piirilevyä ainoastaan eri maafilosofioilla. Ja ei nyt sattuneesta syystä satu olemaan AP:tä jemmassa, enkä tiedä raaskisiko moista ostaa ihan satunnaisia nice-to-know-tarpeita varten :p

Olen samaa mieltä siitä että useimmilla audiosuunnittelijoilla (DIY tai ei) ei ole alkeellisintakaan käsitystä miten esim. DACin digitaalipuoli pitäisi oikeastaan tehdä, ja mitä piirilevyrakenteita tulisi käyttää. Hiukset nousee pystyyn niitä rakennelmia katsellessa.

t. Janne
 

jantze

Käyttäjä
Liittynyt
16.12.2007
Viestejä
1 078
Kaupunki
Helsinki
Noh, pitänee toivoa että tuo Buffalo + IVY on kuunneltava, vaikka joudunkin vetämään piuhaa muutaman sentin väliin.
 

mkutvonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
4 063
Kaupunki
Hyvinkää
leino_antti sanoi:
Samassa yhteydessä huomattiin kuulemma myös se, että vaikka se DACin lähtö vedettäisiin jollain gigahertsiluokan RF-koksulla erilevyllä sijaitsevalle I/V-konvertterille/filtterille, se lisää säröä väistämättä jopa "huomattavia määriä". Mikä sitten on huomattavaa ja mikä ei, en ota kantaa.
Tällainen tutkimus olisi ihan asiaa nähdä paperillakin? Onko tuo siis ihan julkaistu, ja jos, niin missä?

leino_antti sanoi:
Webbi on täynnä varsin hirveitä räpellyksiä, joista diyerit tuntuvat ammentavan ideoitaan ja tietämystään. Ehkä pahin esimerkki, jonka olen pitkään aikaan nähnyt on tämä: http://www.audiodesignguide.com/DAC_final/DacFinal.html
Tuota olen itsekin naureskellut. Italialaisten lähestymistapa elektroniikkaan on hellyyttävä. Ainakin tuon kaverin. Mutta tärkein oli saavutettu! Sehän toimi! Särötkään nyt eivät sentään ihan mahdottomat olleet suurimmalla osalla noita kytkentöjä, mutta tuskin kovin lähellä sitä, mitä käytetyillä piireillä on saavutettavissa.

En väitä vastaan, etteikö RF-suunnittelusta olisi hyötyä, mutta puheistanne saa sellaisen kuvan, että jollei jok'ikinen veto levyllä ole impedanssisovitettu, ei laite voi edes toimia. Tämähän ei taas pidä sitten alkuunsakaan paikkaansa. Ja kuten jo aikaisemmin totesin, on tuon kaupallisen CD-soittimeni piirilevy aika karua katsottavaa, yksi kerros ja pirusti hyppylankoja. THD+N 0,0025% ja S/N 112 dB. Nuo tosin ovat valmistajan speksejä. Eikä tuo ole sen kummemmin herkkä kännykällekään.
 

jahonen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
228
Kaupunki
Kuopio
mkutvonen sanoi:
En väitä vastaan, etteikö RF-suunnittelusta olisi hyötyä, mutta puheistanne saa sellaisen kuvan, että jollei jok'ikinen veto levyllä ole impedanssisovitettu, ei laite voi edes toimia. Tämähän ei taas pidä sitten alkuunsakaan paikkaansa. Ja kuten jo aikaisemmin totesin, on tuon kaupallisen CD-soittimeni piirilevy aika karua katsottavaa, yksi kerros ja pirusti hyppylankoja. THD+N 0,0025% ja S/N 112 dB. Nuo tosin ovat valmistajan speksejä. Eikä tuo ole sen kummemmin herkkä kännykällekään.
Pointtini näköjään missattiin. Ideana oli se että signaali ja maa ei saisi joutua kauas (enemmän kuin vedon leveys) toisistaan, jotta turhalta häiriösäteilyltä vältytään. Digitaalisignaalin varsinainen impedanssisovitus ei välttämättä ole tarpeen, ja siihenkin usein riittää tyydyttävästi pelkkä sarjavastus. Eipä se huono piirilevy aina aiheuta mitään toiminnallisia ongelmia. Kyllähän tämäkin toimii, ja tuosta on siirretty dataa 80 MB/s. Piirin ulkoinen kellotaajuus 75 MHz, reunat luokkaa 1 ns.

Kännykkä ei välttämättä vaikuta ellei laitteessa ole jotain sellaista rakennetta johon RF pystyy tasasuuntautumaan. Minusta vaan on mukava kun vehkeet eivät tuki koko radiospektriä ylimääräisellä moskalla. Veikkaan kuitenkin että jos viet kännykän kiinni DAC-piirin annon seutuville, niin luultavasti alkaa kuulumaan muutakin kuin mitä pitäisi. Tuo oma DAC-viritelmä kestää viedä kännykän piirilevyn DAC-analogiaosan päälle ilman kuultavia häiriöitä. Pientaajuiseen säröön vaikuttaa taas muutkin asiat, kuten esim. kaikki ylimääräinen resistanssi virtalähtöisen DACin outputissa. Ideaalisesti se haluaisi nähdä siinä pisteessä nolla ohmia. Kannattaa muistaa että RF voi näkyä pientaajuusmittauksessa häiritsemällä itse mittaustapahtumaa, joten se voi näennäisesti huonontaa esim. särö- ja signaali/kohinasuhteen arvoja.

Kaupallisten laitteiden tärkein suunnittelukriteeri on hinta. Kunhan nippa nappa mennään EMC-emissiorajojen alle siitä mistä aita on kaatunut niin hyvä, enempää ei säädetä. Ennen ~1996 myydyissä laitteissa koko EMC:tä ei noteerattu mitenkään. Kuten sanottua, korkea emissiotaso ei välttämättä näy mitenkään loppukäyttäjällä, koska toimintaan se ei yleensä vaikuta. Korkeintaan saatetaan ihmetellä kun radiovastaanotto vaikeutuu, jos lähetteen signaali ei satu olemaan kovin voimakas.

Tinkimättömässä rakenteessa EMC-vaatimukset alitetaan reilusti, mielellään laite ei näy lainkaan emissiomittauksessa, oli sitten päällä tai ei. Laitteen maasta mitattu RF-häiriöiden määrä kertoo aika lahjomattomasti sen, miten huolellista työtä suunnittelija on tehnyt. Tähän vaikuttaa voimakkaasti se, miten nopeat reunat käytetyissä piireissä on. Joku 4000-sarjan CMOS omaa niin hitaat reunat, että siitä tuskin syntyy ongelmaa. Tilanne on aivan toinen kuin esim. 74AC-piirien kanssa.

Irtopiuhat ilman viereistä (yli vedon leveyden päässä) maata ovat pahimpia säteilijöitä (ja häiriömagneetteja). Mikä vielä pahempaa, jos piirilevyn maa on huono (esim. silppuna siellä täällä), niin maahan kehittyy helposti paluuvirroista potentiaalieroja, jotka siirtyvät liittimistä siihen kytkettyjen johtoihin ja säteilevät siitä. Tämän häiriön suodattaminen onkin sitten erittäin hankalaa, siksi parempi jos suurtaajuista maapotentiaalieroa ei syntyisi piirilevyllä. Toinen ikävä ongelma jolle huono maa altistaa on yhteismuotoisten häiriöiden sieto, kuten esim. valot sammuttamalla huoneesta saa koko kytkennän resetoitumaan ja napsumaan kun maan potentiaali hyppää ja aiheuttaa ground bounce-tyyppisen ilmiön.

Itsellä on omakohtaista kokemusta huonosta maasta T-luokan vahvarista, jossa 2-puoleisen piirilevyn "silppumaahan" syntynyt häiriöjännite oli niin voimakas, että se aiheutti audiosignaaliin selvästi kuultavaa kohinaa. Ilmeisesti tasasuuntautui piensignaaliasteiden tuloasteiden epälineaarisuuksissa. Vastoin Tripathin ohjeita, vedin uudella levyllä koko levyn alalle täysin yhtenäisen maatason. Uudella parannetulla piirilevyllä homma tuli kuntoon, kohina pieneni korvinkuultavasti huomattavasti plus että maassa oleva RF-häiriöjännite pieneni parhaimmillaan 30 dB. Bruno Putzeys tuntuu olevan Guido Tentin kanssa ainuita tietämiäni audiosuunnittelijoita jotka ovat tuon maa-asian tärkeyden sisäistäneet.

t. Janne
 

mkutvonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
4 063
Kaupunki
Hyvinkää
Ka. Sit löytyy yhteinen sävel ku väärinymmärrykset siivotaan.

Tuo erillisellä lätyskällä oleva analoginen aste ei kenties ole paras mahdollinen, mutta kuinka paljon esim. 3 cm pätkä johtoa siinä välissä vaikuttaa? Ja tuo virtalähtöisten DAC:ien taipumus on kyllä tuttu. Oma ikuisuusprojektini taas pyörii jännitelähtöisen ympärillä, ja siinäkin on vielä lähdössä tosiaan alipäästö. Antaa näinollen siis hieman vapaammat kädet tuon suhteen.
 

pjl

Käyttäjä
Liittynyt
7.11.2007
Viestejä
584
Ääh. Nyt alkoi himottamaan oman DACin tekeminen. Ei että siinä juuri järkeä olisi mutta voisi ainakin todistaa itelleen jotain. DSD1702 tai joku muu kiva. DIR9001 vai mikä se oli. Pitäisiköhän laittaa näytteet tilaukseen...

Janne Ahonen: Sitä on vissiin jo pidempää piirrelty levyjä? Kiitoksia hyvistä kirjoituksista. Pitää ottaa opiksi.

Pekka
 

leino_antti

Käyttäjä
Liittynyt
25.2.2007
Viestejä
285
Pekka,

Tuo ko. chippi ei ole kummoinen spekseiltään. Esim. DSD1794A näyttäisi datojen perusteella huomattavasti kivemmalta. Ajattelin itse kokeilla sillä seuraavaa räpellystä jotenkin niin, että oma DAC piiri kummallekin kanavalle, AD811/844:lla I/V-konvertteri sekä joku diskreeteistä rakennettu all-FET lähtöpuskuri.

Janne,

Mitä oot mieltä jos tuon Receiver/SRC/uC kikkulat rakentaisi erikseen omalle levylleen, jotta säästäisi näissä kokeiluissa hiukan aikaa/vaivaa/rahaa? Eli käytännössä siis muunninpiirin tarvitsemat signaalit(kellot, data jne.) kuljettaisi lyhyellä kaapeloinnilla kortilta toiseen eikä tarttisi sitten rakentaa kuin DAC-piiri ja analogiaosa uusiksi. Lienee ainakin parempi vaihtoehto kuin sen DACin lähdön lähdön kaapelointi.

-AL
 

pjl

Käyttäjä
Liittynyt
7.11.2007
Viestejä
584
Juu, onhan noita paljon parempiakin malleja TI:n kataloogissa. Tuollainen jännitelähtöinen stereo olisi vaan mukavan yksinkertainen ensimmäinen kokeilu. Pitääpä kahtoa mihin sitä innostuu. Dacin jälkeen pitää vissiin tehdä levynpyöritin? ;)

Pekka
 

jahonen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
228
Kaupunki
Kuopio
leino_antti sanoi:
Janne,

Mitä oot mieltä jos tuon Receiver/SRC/uC kikkulat rakentaisi erikseen omalle levylleen, jotta säästäisi näissä kokeiluissa hiukan aikaa/vaivaa/rahaa? Eli käytännössä siis muunninpiirin tarvitsemat signaalit(kellot, data jne.) kuljettaisi lyhyellä kaapeloinnilla kortilta toiseen eikä tarttisi sitten rakentaa kuin DAC-piiri ja analogiaosa uusiksi. Lienee ainakin parempi vaihtoehto kuin sen DACin lähdön lähdön kaapelointi.

-AL
Ehdottomasti parempi noin. Virtalähtöisen dacin output on varmaankin häiriöherkin paikka pilkkoa kytkentä. Tuo ei siis välttämättä ole lainkaan huonompi idea, kun vaan huolehtii että signaalit menee "nätisti" maanläheisesti, vaikkapa SMA-SMA-kaapeleilla tai vastaavilla. SMA tosin on ikävä liitin laittaa nätisti kaapeliin, jos ei ole puristuspihtejä. Tiheä nauhakaapelikin on aika hyvä kun laittaa joka toisen johdon maaksi. Varsinkin lyhyille matkoille ihan hyvä tapa.

t. Janne
 
Ylös