Bi-amping ongelma

Hannes H

Käyttäjä
Liittynyt
23.7.2009
Viestejä
11 256
Innostuin tänään kokeilemaan Bi-ampingia olemassa olevilla laitteilla.
Eli yläpäätä lähdin vahvistamaan DIY putkivahvarilla.
Alapäälle laitoin Vincent D-150 päätteen.

Ongelmana on, että alataajuudet kuuluu kovin vaimeasti.
Olen haaroittanut signaalin tuolla DIY-vahvarin sisällä. Eli vahvarin potikasta menee etuasteputkelle ja takapaneelin yhdelle RCA-ulostuloparille. Voisiko tuo potikka olla tässä ongelmana? Se on nimittäin 100k. Tämä ei siis päästä signaalia tarpeeksi pihalle suhteessa etuputken signaaliin.
Voiko putkivahvistimessa käyttää esim 10k potikkaa? Onko odotettavissa suurta muutosta saundissa/toiminnassa?

Thanks!
 
Voisitko kertoa asiaa tuntemattolmalle, miten tuo singaalin jaettiin ylätaajuuksiin ja alataajuuksiin?
Mikä on jakotaajuus?
Mikä on putken hilan maattovastus, jne...
Kysymys on jo niin speciaali, että muutkin maallikot taisi tippua kyydistä.
Joten kerro lisää. Schema voisi olla poikaa.
 
Tuntematta tuota putkostasi, on paha ottaa kantaa. Kertomastasi voisi päätellä, että siinä tasonsäätö on toteutettu passiivisesti ennen etuvahvistusta?
Tuossa tapauksessa gaini ei varmastikaan riitä tuolle bassopäätteelle. Lähtöliitäntä bassopäätteelle tulisi ottaa riittävän etuvahvistuksen jälkeen ja tuolloinkin bufferoituna.
Herkkyyserojen tasaamiseksikin tarvittaisiin vielä säätö - yleensä tuohon päätteen tuloon.
 
jku sanoi:
Voisitko kertoa asiaa tuntemattolmalle, miten tuo singaalin jaettiin ylätaajuuksiin ja alataajuuksiin?
Mikä on jakotaajuus?
Mikä on putken hilan maattovastus, jne...
Kysymys on jo niin speciaali, että muutkin maallikot taisi tippua kyydistä.
Joten kerro lisää. Schema voisi olla poikaa.

Signaali jaetaan ylä- ja alataajuuksiin kaiuttimissa, jissa on siihen ihan asianmukainen jakosuodin. Aktiivisesti en ole tehnyt mitään jakoja.

Schema liitteenä ja siihen merkitty pisteet, joista olen vetänyt takapaneelin RCA-liittimille.

Littunatelkkari:
Tasonsäätö on passiivisesti ALPSin potikalla putkosen sisällä. Onko siis CD-soittimessa riittämätön lähtösignaali, jotta sen voisi jakaa kahdelle vahvistimelle?

Eli siis tarvitsisi rakentaa jonkinlainen aktiivinen etuvahvistin noiden molempien vahvareiden eteen?


 
Epäilen, että lähtöimpedanssi on pielessä ja että jännä ei riitä päätteelle, jotta saisit bassopäätteelle riittävän vahvistuksen.
CD:n signaali varmaan riittäisikin, mutta siinä on välissä tuo potikka.

a) "etusen" gain pitäisi olla suurempi.
b) bufferi huoletisi paitsi oikeasta sovituksesta päätteelle, myös siitä, ettei ylimääräinen ulos-otto mahdollisesti häiritsisi yläpään vahvistuksen toimintaa.
c) päätteessä tulisi olla herkkyyden säätö, jolla vahvistukset tasataan.

Nykyiseen kytkentään pitäisi laittaa laitteiden väliin etuvahvistin. Saattaa mennä vähän haastavaksi tässä?
 
Ok. Eli unohdetaan tässä vaiheessa. Olis ollut kiva, kun olis päässy ajeleen bassopäätä tykillä trankkupäätteellä ja yläpäätä hyvillä putkilla.

Noh tuo pääte on myynnissä, joten ostakaa pois :)
 
Vielä kysyisin, mikä on trankkupääteasteen sisäänmenoimpedanssi?
Jos signaali jaetaan tuon 100k:n potikan jäkeen, muodostaa potikka sisäänmenoon impedanssin.
Ikäänkuin signaalilähteen lähtöimpedanssin.
Jos potikka on jossain 10...20% asennossa, niin signaalille se muodostaa 80...90k:n sarjaimpedanssin.
Jos taas transitorivahvistimen menoimpedanssi on pieni, shunttaa tuo potikka sitä signaalia.
Mikset ota signaalia potikan yläpäästä?

Ymmärtääkseni tuon putkivahvistimen potikan voi muutta myös pienemmäksi, ei se putki siitä kärsi.
Mutta sitten se potikka kuormittaa syöttävää laitetta, joka kai vain alentaa sen signaalitasoa.
 
jku sanoi:
Vielä kysyisin, mikä on trankkupääteasteen sisäänmenoimpedanssi?
Jos signaali jaetaan tuon 100k:n potikan jäkeen, muodostaa potikka sisäänmenoon impedanssin.
Ikäänkuin signaalilähteen lähtöimpedanssin.
Jos potikka on jossain 10...20% asennossa, niin signaalille se muodostaa 80...90k:n sarjaimpedanssin.
Jos taas transitorivahvistimen menoimpedanssi on pieni, shunttaa tuo potikka sitä signaalia.
Mikset ota signaalia potikan yläpäästä?

Ymmärtääkseni tuon putkivahvistimen potikan voi muutta myös pienemmäksi, ei se putki siitä kärsi.
Mutta sitten se potikka kuormittaa syöttävää laitetta, joka kai vain alentaa sen signaalitasoa.

En tiedä sisäänmenoimpedanssia.
Miten sen saisi selville?

Mitä tarkoittaa potikan yläpäästä? Siis, kun volume on nollissa, niin potikan kautta kulkee päätteelle täysi signaali?

Tarkoitus olisi, että myös tuon Vincentin taso säätyy putkivahvarin potikasta. Tuohon voisi lisätä toisen potikan, jolla voi hienosäätää päätteiden vahvistuksen kohdalleen.
 
Mitä tarkoittaa potikan yläpäästä? Siis, kun volume on nollissa, niin potikan kautta kulkee päätteelle täysi signaali?
Tässä tarkoitin potikan yläpäätä, ihan kaaviosta katsottuna. Samalla se on potikan "kuuma pää". Se alapää on GND eli maataso.
Se liuku on siinä keskellä (siirtyy ylös ja alas, kun nuppia kääntää), ja kun se on GND:ssa ( alhaalla) niin putken hilalle ei mene signaalia lainkaan.
Putken hilalle ei käytännössä mene virtaa lainkaan, putki on jänniteohjattu.
Joten tässä tapauksessa tuon putkivahvistimen sisänmenovastus on 100kohmia.

Kun otat lisävahvistimelle tosta liu'usta signaalin, saat senkin seuraamaan potikan säätöjä.
Mutta sisäänmenisignaalien tasot ovat tällöin erilaiset, siksi se basso ei kuulu! (kai siitä signaalilähteessä on jokin 200mV...500mV:n lähtöjännite)
Nyt putkari saa sen täytenä, mutta transistoripeli potikalla shuntattuna!
Siis putkosen input saa täyden jännitteen, mutta trankkupeli potikalla pienennettynä.

Kokeile ottaa sille bassovahvistimelle signaali suoraan potikan "yläpäästä", vaikka siitä valintakytkimen potikan puoleisesta navasta (silloin molemmat saavat saman signaalitason)!
Pitäisi pelittää. Mutta onhan siinä bassovahvarissa oma volumepotikkansa! Muuten bassokauttimet on vaarassa!!

Jos pelittää, onglema on juuri tuo edellämainitsemani signaalitasojen erilaisuus!

Jos ei jatketaan harjoituksia.

En oikein usko, että sen transitorivahvistimen sisäänmeniimpedanssi olisi alle 100kOhmia.
Toki se voi ollakin.
Onko sulla sen spexiä?
 
Hannes H sanoi:
Olis ollut kiva, kun olis päässy ajeleen bassopäätä tykillä trankkupäätteellä ja yläpäätä hyvillä putkilla.

Ei mitään tolkkua, ellet tee aktiivista jakoa ennen vahvistimia ja ohita kaiuttimien jakosuotimia.
Esittämässäsi kokoonpanossa molemmat vahvistimet joutuvat vahvistamaan koko äänialueen, eli putkivahvistin
myös bassot ja kääntäen.

t:janne
 
On ideaa vaikkakin aktiivijako olisi todellakin ideaalein.
Vaikka putkoselle menee tulosignaalina koko äänialue bassoineen, ei lähdöstä oteta bassoalueella tehoa koska ollaan keskisen ja disun jakareiden estokaistalla. Putkonen siis pääsee vähemmällä ja trankkupeli tekee bassoalueen työn.
 
jku sanoi:
Tässä tarkoitin potikan yläpäätä, ihan kaaviosta katsottuna. Samalla se on potikan "kuuma pää". Se alapää on GND eli maataso.
Se liuku on siinä keskellä (siirtyy ylös ja alas, kun nuppia kääntää), ja kun se on GND:ssa ( alhaalla) niin putken hilalle ei mene signaalia lainkaan.
Putken hilalle ei käytännössä mene virtaa lainkaan, putki on jänniteohjattu.
Joten tässä tapauksessa tuon putkivahvistimen sisänmenovastus on 100kohmia.

Kun otat lisävahvistimelle tosta liu'usta signaalin, saat senkin seuraamaan potikan säätöjä.
Mutta sisäänmenisignaalien tasot ovat tällöin erilaiset, siksi se basso ei kuulu! (kai siitä signaalilähteessä on jokin 200mV...500mV:n lähtöjännite)
Nyt putkari saa sen täytenä, mutta transistoripeli potikalla shuntattuna!
Siis putkosen input saa täyden jännitteen, mutta trankkupeli potikalla pienennettynä.

Kokeile ottaa sille bassovahvistimelle signaali suoraan potikan "yläpäästä", vaikka siitä valintakytkimen potikan puoleisesta navasta (silloin molemmat saavat saman signaalitason)!
Pitäisi pelittää. Mutta onhan siinä bassovahvarissa oma volumepotikkansa! Muuten bassokauttimet on vaarassa!!

Jos pelittää, onglema on juuri tuo edellämainitsemani signaalitasojen erilaisuus!

Jos ei jatketaan harjoituksia.

En oikein usko, että sen transitorivahvistimen sisäänmeniimpedanssi olisi alle 100kOhmia.
Toki se voi ollakin.
Onko sulla sen spexiä?

Säätyykö tuossa tapauksessa bassopäätteelle menevä signaali putkivahvistimen potikan mukaan?
Jos ei, niin en näe siinä mitään järkeä, koska silloin joutuisin aina säätämään volumea kahdesta nupista.
 
anttiruha sanoi:
Vaikka putkoselle menee tulosignaalina koko äänialue bassoineen, ei lähdöstä oteta bassoalueella tehoa koska ollaan keskisen ja disun jakareiden estokaistalla. Putkonen siis pääsee vähemmällä ja trankkupeli tekee bassoalueen työn.

Tämä tässä olikin ideana.
 
Hannes H sanoi:
Säätyykö tuossa tapauksessa bassopäätteelle menevä signaali putkivahvistimen potikan mukaan?
Jos ei, niin en näe siinä mitään järkeä, koska silloin joutuisin aina säätämään volumea kahdesta nupista.
Ei säädy, olet oikeasa tuon kahden potikan kanssa.
Mutta tällä kokeilulla pystyisi testaamaan onko ajatukseni mahdollisesti ihan väärä (tai oikea).

Jos vika olisi tuossa signaalitasojen erilaiisuudessa, sitten täytyisi miettiä jatkoratkaisua tuohon kahden potikan "ansaan".
 
jku sanoi:
Ei säädy, olet oikeasa tuon kahden potikan kanssa.
Mutta tällä kokeilulla pystyisi testaamaan onko ajatukseni mahdollisesti ihan väärä (tai oikea).

Jos vika olisi tuossa signaalitasojen erilaiisuudessa, sitten täytyisi miettiä jatkoratkaisua tuohon kahden potikan "ansaan".

Aivan.
Kyselin kuitenkin tuolla DIY-puolella Pännäri Revengen käyttökokemuksia esivahvistinkeskustelussa.
Ajattelin, jos sellaisen rakentaisi, niin saisiko siitä jaettua signaalia kahdelle vahvarille?
Mutta tuohon liittyvän vastauksen voipi laittaa sinne DIY-puolelle, niin ei mene asiat päällekkäin.
Samalla, kun pännärin rakentaa, niin voisi laittaa putkivahvarinkin uusiin kuoriin.
 
Riittääkö putkivehkeessä ylipäätään toisto riittävän alas? Jos riittää, niin voithan kokeilla ihan jännitteenjaolla pudottaa kaiutintasoisesta. Säätyy volumet siinä samassa (ja häiriöt kertaantuu jne. verrattuna aktiiviseen jakoon).
 
ahvenistofan sanoi:
Tai sitten kaksoisjohdotus testiin...

Mitäs etua kaksoisjohdotuksesta on tässä tapauksessa? Mielestäni se ei liity tähän mitenkään, vai mitä tarkalleen tarkoitit?
 
Mitäs etua kaksoisjohdotuksesta on tässä tapauksessa? Mielestäni se ei liity tähän mitenkään, vai mitä tarkalleen tarkoitit?
Onko vahvistimet siis suoraan rinnan kytkettyjä?
 
Back
Ylös