Basson seurattavuus ja sen suurin tekijä?

sepi_3.0

sepi_3.0

Hifiharrastaja
Liittynyt
30.10.2006
Viestejä
19 381
Kaupunki
Pjongjang
Mikä tähän vaikuttaa setissä eniten? Onko se source, vahvistin, kaiuttimet vai huone?

Setit joilla seuraillaan parhaiten noita sähköbasson ajolinjoja ja kylkimyyryjä sekä tuplabasarien nakutusta, ovatko ne neutraaleja akustisella musiikilla? Itse väittäisin että eivät.
Tähän tulokseen olen päätynyt tarkkailemalla Tivoli Audion Model Onea. Se on sijoitettuna keittiön yläkaapiston keskellä olevaan 30cm leveään avohyllykköön. Tämä sijoitus nostaa poppisbasson kivasti pintaan vaikka puheohjelmien seurattavuuden vuoksi olisikin hyvä tulpata refleksireikä. Alemmille keskitaajuuksille asti tuleva korostus saa miesäänen paksuksi vaikka Marshalit rapsuttaisivatkin tuhdisti.

Entä basson ulottuvuus? Se ei ainakaan normiolkkarissa edesauta basson seurattavuutta, sillä alimmat lisäoktaavit sotkevat lopputulosta pitkällä jälkisoinnillaan. Parempi olla kokonaan ilman.

Tämä bassonseurailu jne. on siis saavutettavissa ilman bassoansoja olevassa betoniluukussa parhaiten käyttämällä pienehköjä jalustakaiuttimia jotka sijoitetaan kiinni etuseinään. Näin ympärisäteilevän pöntön etuseinäheijastus on bassotaajuuksilla samassa vaiheessa kuin kaiuttimen suora ääni. Samalla saadaan sopiva "tivoliaudio"-efekti joka korostaa tuota seurattavuutta yläbassoilla. Tuolla sijoituksella tosin menetetään äänikuvien syvyys yms. mutta hei, kuka niillä mitään tekee? Kyllä velho tietää... ;)
 
Hienoa sepi, olet kehittynyt näissä keskustelunavauksissa :D

Basson ulottuvuudesta olen samaa mieltä eli normihuoneessa siitä on vain haittaa seurattavuuden kannalta. Ja muutenkin hyvää pohdintaa kaiuttimien osalta. Entäs lähde ja vahvistimet sitten?
 
Kieltämättä *köh* aika hienovaraista... >:D :D

Vähäisellä kokemuksellani olen sitä mieltä että parasta basson seurattavuutta saadaan aikaan kuulokkeilla. ;)
 
Tiedä siitä seurattavuudesta, mutta sopiva yläbassokorostus tuntuu tuovan jonkinlaista helppoutta kuunteluun. Periaatteessa basso-instrumentin itsensä seuraaminen voi olla hankalempaa, mutta kokonaisuus on kait korvalle miellyttävämpi. Menee sitten kuulijan tulkattavaksi onko kyse muhjusta vai helposta seurattavuudestä, kumpaakin kommenttia kuulee.

Anteeksi epäselvä ulosanti, mutta tämä lienee samantapainen asia kuin levyjen kompressoinnin kanssa. Joku voi tulla hehkuttamaan levyn uskomattoman räjähtävää dynamiikka, joka on ollutkin kyseisessä tapauksessa itseasiassa nimenomaan kompressoinnin aikaansaama efekti.
 
vaakko sanoi:
Hienoa sepi, olet kehittynyt näissä keskustelunavauksissa :D

Basson ulottuvuudesta olen samaa mieltä eli normihuoneessa siitä on vain haittaa seurattavuuden kannalta. Ja muutenkin hyvää pohdintaa kaiuttimien osalta. Entäs lähde ja vahvistimet sitten?
Napsauta laajentaaksesi...

Piilokettuilu on taidemuoto :D Mun mielestä digilähteiden bassonseurattavuuden erot eivät astu merkittävästi esiin normioloissa ainakaan alta 10K€:n setillä. Tietysti vahvarin pitää säilyttää kuri kaiuttimen osalta.
Suurin muuttuja löytyy huoneesta ja kaiuttimien sijoittelusta, ja itse kaiuttimesta. Jos ei ko. seurantataajuuksia korosteta tuolla yllämainitun esimerkin sijoittelulla niin sitten laitetaan asialle dipolit. Jaa mutta tämän jo kaikki arvasikin... :D
 
Omassa bassovammaisessa tilassani suurin vaikuttava tekijä oli/on kaiuttimen sovittaminen tilaan. Aiemmat bassokkaat ja matalia taajuuksia pyöristelevät kaiuttimet tekivät instrumenttien, myös bassokitaran ja -rumpujen, seuraamisen vaikeaksi. Nyt hyvin sijoitellut ja bassoiltaan kuivakammat kaiuttimet toistavat ei soittimet helpommin seurattavasti. tai varmaan oikeammin sanottuna, mikään taajuus ei dominoi kaistaa eikä vie huomiota.

seuraavaksi suurin vaikutus oli vahvistimen vaihdolla. Tämä järjestys pätee ainakin omassa tilassani, uskoisin että on yleistettävissä suurimpaan osaan tapauksista. IMHO :)
 
sepi_1 sanoi:
Jos ei ko. seurantataajuuksia korosteta tuolla yllämainitun esimerkin sijoittelulla niin sitten laitetaan asialle dipolit. Jaa mutta tämän jo kaikki arvasikin... :D
Napsauta laajentaaksesi...

Jaaha. Seurattavuudeltaan kaikkien aikojen huonoimman basson olen kuullut dipoleista kerrostalossa. Toisaalta, dipoleilla voidaan saada myös hyvää seurattavuutta kun pinta-ala on vähintään riittävä (esim. Soundlab Majestic 845) tai paneelit ovat lähes kiinni pitkän ja päädyistään vähän heijastavan huoneen sivuseinissä (esim. Quadit PR:llä).

Pönttökajareilla yksi hyvä temppu on laittaa kajarit keskelle huonetta puurakenteisessa talossa ja kuunnella pää lähes kiinni takaseinässä (esim. ilmarilla). Ei ole äärimmäisen helppo seurattava, mutta melodisesti erittäin tarkka.
Jalustakajarit lähes etuseinälle (etulevystä 45...55 cm etuseinään) ja kuuntelu riittävän läheltä (190...220 cm) on erittäin varma ja halpa tapa, joka ei yleensä edes korosta yläbassoa ja alakeskialuetta.

Kardioidit ovat tässä mielessä pätevimmät ja helpoiten erilaisiin olosuhteisiin sijoitettavat, mutta toistaiseksi saatavana vain DIY:nä.
 
Ehdottomasti source ja tässä tapauksessa tarkoitan sitä, että miksauspöydän ääressä tuottajan valvovan silmän alla tehdään ne valinnat, jolla basso saadaan kuulumaan tai olemaan kuulumatta ja onhan siinä artistillakin useimmiten sanansa sanottavana.

Itse pyrin "virittämään" oman kuunteluympäristöni kolmella itselleni parhaiten sopivalla "referenssilevyllä". Tai no, digitaalisessa (loseless) muodossahan ne toki ovat, mutta kuitenkin. Donald Fagen "Morph the Cat", Cheskyn "The Ultimate Demonstration Disc" ja AC/DC "Let There Be Rock". Nämä kun soivat hyvin, niin useimmat kuuntelemani kappaleet soivat silloin alakerran osalta vähintään tyydyttävästi aina klassisesta heavyyn. Tosin vanha sanonta, "ei ***** punniten parane" pätee tässäkin. Eli jos miksauspöydällä tehdään huonoa jälkeä, ei sitä laitteistolla korjata.
 
bonk sanoi:
Tosin vanha sanonta, "ei ***** punniten parane" pätee tässäkin. Eli jos miksauspöydällä tehdään huonoa jälkeä, ei sitä laitteistolla korjata.
Napsauta laajentaaksesi...
Paitsi se bassolinja saadaan sieltä kaivettua tarvittaessa.
 
Hieman kritiikkiä esittäisin sen suhteen, että voitaisiin sanoa bassojen seurattavuuden olevan juuri tietynlainen tietynlaisessa tilassa. Muuttujia on näissä hommissa vähän hemmetisti alkaen kaiuttimista. On sijoituksellisesti helppoja ja sitten hieman vaikeampia kaiuttimia. Joidenkin bassoa voi säätääkin. Itse en saanut lähes 60 neliön tilassa isoilla skobeilla yhtä hyvää basson seurattavuutta kuin läheltä kuunneltaessa pienillä lattiakaiuttimilla noin 20 neliön tilassa, vaikka lattiakaiuttimet ovat nyt lähellä takaseinää.

En muista oliko se kimmosto, joka mainitsi jo aiemmin jossain ketjussa, että läheltä kuunneltaesa vältetään monia ongelmia. Eikä sitä kerrostalokaksiossa juuri 2,5 metriä kauempaa kuunnella.
 
^^^^Taas hyvää infoa Kimmostolta. Noita kun saisi jotenkin sovellettua omassa huoneessa. Toistaiseksi aika hankalaa, mutta "konstit on monet" sanoi mummo kun kus, konttas ja kuto sukkaa...
 
kimmosto sanoi:
Jaaha. Seurattavuudeltaan kaikkien aikojen huonoimman basson olen kuullut dipoleista kerrostalossa. Toisaalta, dipoleilla voidaan saada myös hyvää seurattavuutta kun pinta-ala on vähintään riittävä...
Napsauta laajentaaksesi...

Noh vähän lennokkaasti sitten yleistin...riippuu dipolista ja huoneesta. Jos sanoo vaikka että ´seurattavuudeltaan huonoimman basson olen kuulut kotelokaiuttimesta ok-talossa´ niin ei sekään vielä paljoa kerro rakenneratkaisun ominaispiirteistä tai sen mahdollisuuksista / rajoitteista.

Jos M-alkuiset ja pienet kevytkalvoiset jätetään tästä pois niin eiköhän esim. tupla-Revot, dipoli-Jampat jne. ole edukseen juuri tuolla bassojen tarkkuudellaan verrattuna esim. ko. merkkien koteloituihin nähden?

kimmosto sanoi:
Kardioidit ovat tässä mielessä pätevimmät ja helpoiten erilaisiin olosuhteisiin sijoitettavat, mutta toistaiseksi saatavana vain DIY:nä.
Napsauta laajentaaksesi...

Jos tuo rakenne on niin kunkku niin miksi niitä ei kukaan valmista?
 
sepi_1 sanoi:
Jos tuo rakenne on niin kunkku niin miksi niitä ei kukaan valmista?
Napsauta laajentaaksesi...

Bisness loppuisi kun kenenkään ei enää ikinä tarvitsisi ostaa uusia kaiuttimia.
 
sepi_1 sanoi:
...eiköhän esim. tupla-Revot, dipoli-Jampat jne. ole edukseen juuri tuolla bassojen tarkkuudellaan verrattuna esim. ko. merkkien koteloituihin nähden?
Napsauta laajentaaksesi...

Ehkä - riippunee taas paikasta, kuunteluetäisyydestä jne.

sepi_1 sanoi:
Jos tuo rakenne on niin kunkku niin miksi niitä ei kukaan valmista?
Napsauta laajentaaksesi...

Kurkous on mahdollisesti vain meikäläisen kuvitelmia. Onhan noissa ongelmansa - kuten kaikissa muissakin systeemeissä. Joko hyötysuhde laskee tai kaista kapenee jos toteutuksessa ei ole torvea mukana. Kaikissa tapauksissa mittasuhteet kasvavat suuremmiksi kuin vastaavat paineet tuottavissa koteloiduissa tai avoimissa. Valmistajilla ei liene kuulokokemusta hifi-genren kardioideista sen enempää kuin asiakkailla. Melkein kaikki ovat kuulleet PA:ta, joten osittain torvella toteutetun kardioidin ominaisuuksista pitäisi olla hajua. Sekin voi vaikuttaa ettei kardioidibasella saa parannettua tilatoistoa, äänikuvia eikä oikeastaan sävyjäkään. Ikävästi vain musiikintoistoon liittyvä asia.

edit: Tällainen olisi varmasti myös kaupallinen itsemurha :D
IMG_1393.jpg
 
Itseäni on tuolla passo-saralla alkanut epäilyttämään sekin, että kuinka paljon menetetään jo sillä, että keskimääräisen 10 senttiä leveän innohyväksytyn tolpan alimittaisia elukoita ajetaan alle resonanssitaajuutensa... Yleensä noiden bassotoisto kun on kyllä ehkä muhkeaa, mutta nuoteista ei ota pirukaan selkoa. Että ei ainakaan selkeää, seurattavaa ja vaivatonta. Tuota liiallisen ulottuvuuden teesiä seurattavuuden tappajana en oikein niele noin niinkö ekspiirienssin pohjalta.
 
Eikös KEF:n lippulaivakajari ole kardioidi? Ainakin ole jostain sellaista kuullut väitettävän... Tarkoitan siitä tätä:
muon-loudspeakers.jpg


Jenkeissä olen nähnyt vähän vastaavaa rakennelmaa. Eli julmettu bassolinja etupuolella ja myös takapuolella. Kaikki suljetussa kotelossa ja koko rakennelma viritetään just siihen tilaan ja kaikki on aktiivisesti ohjattuja...

t. jjahifi
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös