Bassoansoja

  • Keskustelun aloittaja pasi
  • Aloituspäivämäärä

pasi

Käyttäjä
Liittynyt
1.8.2006
Viestejä
949
Kaupunki
HKI
Nykyinen kuuntelutila sattuu olemaan vammaisen muotoinen (3.6m x 3.6m ja korkeutta 4.2m) ja lattiapinta-alaltaan pieni joten bassopäässä on "hiukan" ongelmia. Olen pohtinut bassoansojen väkertelyä eli tarvitsisin ideoita ja hyviä neuvoja miten päästä alkuun.

Onko täällä ihmiset rakennelleet minkänäköisiä virityksiä alapäätä fiksaamaan?
 

Svoo

Käyttäjä
Liittynyt
26.10.2006
Viestejä
1 798
Samanlainen suunnitelma juolahti viime viikolla minullakin mieleen. Alustavasti apuja sain 2000-luvun alun Hifi-Lehdistä, sekä sittemmin eräältä artikkelin henkilöltä. Vaikuttaisi olevan resonaattorit ainakin baffeliakin helpommat rakentaa, kas kun ei tarvita esim. yläjyrsintä.
 

Lobotomy

Käyttäjä
Liittynyt
9.7.2007
Viestejä
292
Minulla on juuri valmistumassa 20-45cm alaslaskettu katto kotiteatterihuoneeseen. Eilen sain 1/3 villoista leikeltyä ja asennettua koemielessä kattoon listojen päälle. Toivon tuon ainakin osittain syövän bassokorostumia betonikopista.

Lisäksi etukulmiin olisi tarkoitus väsätä putkien lämpöeristeestä 30-40cm halkaisijaltaan olevat vaimentimet. Näiden vaikutuksista julkaisen mittauksia sitten joskus, kunhan saan tarpeeksi pitkälle valmiiksi.

Joku helppo ja pieni viritettävissä oleva resonaattori olisi myös kiva saada kehitettyä, mutta taitaa jäädä haaveeksi.
 

Jyrki_H

Moderaattori
Liittynyt
6.8.2006
Viestejä
20 424
Kaupunki
Oulunsalo
Lobotomy sanoi:
Minulla on juuri valmistumassa 20-45cm alaslaskettu katto kotiteatterihuoneeseen. Eilen sain 1/3 villoista leikeltyä ja asennettua koemielessä kattoon listojen päälle. Toivon tuon ainakin osittain syövän bassokorostumia betonikopista.

Lisäksi etukulmiin olisi tarkoitus väsätä putkien lämpöeristeestä 30-40cm halkaisijaltaan olevat vaimentimet. Näiden vaikutuksista julkaisen mittauksia sitten joskus, kunhan saan tarpeeksi pitkälle valmiiksi.

Joku helppo ja pieni viritettävissä oleva resonaattori olisi myös kiva saada kehitettyä, mutta taitaa jäädä haaveeksi.
Miksi resonaattoreita rakennetaan basso-ongelmiin? Siksi, että pelkällä vaimennusaineella vaimentaminen on erittäin epätaloudellista niin rahallisesti kuin tilavuuden suhteen. Vaimennushan alkaa, kun vaimentimen paksuus on 1/10 aallonpituudesta ja toimii kunnolla 1/4 aallonpituuden paksuisena. 100 Hz aallonpituus on 3.44 m, eli kattovaimennus alkaa juuri ja juuri toimia tuolla taajuudella. Kunnolliseen vaimennukseen tarvittava 1/4 aallonpituus 100 Hz:n taajuudella on kuitenkin 86 cm. Pelkkä demppaus vaimentaa keskiääniä ja diskanttia, jolloin basso-ongelmat tulevat vielä selvemmin kuuluville.
 

landola

Käyttäjä
Liittynyt
6.8.2006
Viestejä
667
Katon vaimentaminen on useimmiten hyvinkin eduksi akustisesti paremman lopputuloksen kannalta. Tavanomisilla kaiutinsijoituksilla katosta tulevat heijastukset eivät ole läheskään merkittävimpiä kokonaissoundin kannalta. Kyllähän katon vaimentaminen vaikuttaa ainakin tehovasteeseen, mutta käytännössä asiasta on kutenkin pääsääntöisesti hyötyä. On myös hyvä muistaa, että suuri osa kaiuttimista suuntaa jo n. 1kHz tienoilta alkaen niin paljon, että katon kautta tulevan äänen osuus on pieni verrattuna suoraan ääneen. Kaiken kaikkiaan katon vaimentamisesta on hyötyä. Jos lisäksi voi rakentaa resonaattoreita bassoalueen taltuttamiseen, niin homma alkaa olla jo sinne päin kuin pitääkin. Lisäksi kannattaa harkita huolella valittuja akust.levyjä oikeisiin paikkoihin, sekä ääntä hajottavia rakenteita. Huoneesta ei pidä tehdä myöskään liian vaimeaa. Levyresonaatori on edullinen, helppo ja tehokas bassoalueen ongelmiin.

Jussi
 

pasi

Käyttäjä
Liittynyt
1.8.2006
Viestejä
949
Kaupunki
HKI
Olisiko kellään heittää linkkiä levyresonaattoriohjeisiin?
 

landola

Käyttäjä
Liittynyt
6.8.2006
Viestejä
667
http://kotiweb.kotiportti.fi/audiovideo/etusivu.html

Levyresonaattorin tulee sijaita sitten pystyseinällä, ei toimi katossa. Pystysuuntaisten resonanssien vaimentamiseen ei siten käy levyresonaattori. Sen sijaan huoneen vaakasuuntaiset, pituus- ja leveyssuuntaiset, resonanssit saa hyvin kuriin levyresonaattorein.
Gyproc käy hyvin levyresonaattorin levyksi, se on edullista, helppoa käsitellä ja sitä saa monenlaisella neliömassalla.
Kunhan saat hahmoteltua asiaa, niin laita tänne ehdotuksesi resonaattorin mitoiksi ja millaista levyä käytät, niin katsotaan että homma menee oikein. Resonaattoreita voi tehdä halutessaan koko seinällisen (vaikkapa eri taajuuksille), jolloin niistä ei näy päällepäin mitään.

Sinun kannattaisi kuulostella huonetta testilevyn avulla. Levyllä tulee olla pistetaajuuksia vaikkapa terssin (= kolmasosa oktaavi) välein, pääasia että siinä on melko tiheään taajuuksia välillä n. 20-250Hz. Lisäksi tarvitset alas toistavan subbarin. Laita subbariin volumea reippaasti ja soita pistetaajuuksia läpi yksi kerrallan, niin että katkaiset äänen vaikkapa cd-soittimen pausella lennosta yhtä-äkkiä. Käy näin läpi em. taajuuskaista testilevyn pistetaajuuksin ja kuuntele jääkö jokin taajuus soimaan signaalin jo katkettua subbarista. Sellaisella taajuudella joka jää soimaan signaalin katkettua, on resonanssi. Kannattaa kokeilla aiotulla subbarin ja kuuntelupaikan sijoituksella alkuun. Myös subbarin nurkkasijoitusta kannattaa kokeilla testissä. Näin saat selville ongelmataajuudet. Lisäksi ne kannattaa selvittää myös laskemalla huoneen mitoista.

Jussi
 

jmanninen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 437
Kaupunki
Tampere
jussi mannila sanoi:
http://kotiweb.kotiportti.fi/audiovideo/etusivu.html
Levyresonaattorin tulee sijaita sitten pystyseinällä, ei toimi katossa.
Poiminta sivulta: "Jutussa siis väitetään, että laskennassa käytetään levyn massaa tiheyden sijasta. Tämähän on siis väärin!". Anteeksi, DIA, tekstisi sanavalintojen ronkkimisesta, mutta selvennyksen vuoksi: laskennassa siis käytetään neliöpainoa, ei myöskään tiheyttä - kuten myöhempänä sivulla todetaankin.
Kaavan resonaattorille siis löytää helposti, mutta oikean levykoon määrittäminen on hankalampaa. Hieman sama juttu kuin Helmholtz absorberissa (se reiällinen loota): on helpohkoa laskea, minkä kokoinen loota + reikä vaikuttaa millekin taajuudelle, mutta vaikeampi selvittää kuinka suuri on lootan todellisuudessa aikaansaama vaimennus. Ainakaan itse en ole löytänyt jetsulleen osuvia kaavoja [vielä - tietääkö joku?].

Miksei levyresonaattori toimisi katossa? Kyllä kai se levy katossakin tietyllä taajuudella resonoi, jos levy vain on siten ripustettu, että se pääsee värähtelemään? Vai mitä tarkoitat "ei toimi"?
 

landola

Käyttäjä
Liittynyt
6.8.2006
Viestejä
667
Helppojahan nuo levyresonaattorit on mitoittaa kaikin puolin ja hyvin toimivat. Hyvä puoli niisssä on, että toimivat n. parin oktaavin alueella keskitaajuuden ympäristössä. Kyllähän tuollaisen Q-arvoa voi säätää jossain rajoissa, mutta käytännössä homma ei ole aivan hirmuisen nuukaa. Riittäävästi vaan resonaattoreita ongelmataajuuksille. Enpä ole kuullut, että jollain olisi ollut liikaa resonaattoreita tai että mitoitus olisi ollut erityisen hankalaa. Tärkeintä on selvittää aluksi huoneen ongelmataajuudet.
Katossa levy ei juurikaan toimi, koska se roikkuu alaasennossaan, eikä juurikaan pääse värähtelemään. Jos jollain on kertoa kiinnitys joka sallii levyn vapaan värähtelemisen vaaka-asennossa, niin saa kertoa minullekin :p.

Jussi
 

Lobotomy

Käyttäjä
Liittynyt
9.7.2007
Viestejä
292
Aikaisemmin tässä threadissä mainitsin omasta akustointi projektistani.

Kuva tämän hetken tilanteesta on katsottavissa "kilpailevan" foorumin kuvagalleriassa.
Täshä.

Vaimennuksen vaikutuksesta en vielä osaa sanoa muuta kuin, että puhuminen huoneessa muuttui helpoksi. Aikaisempi tyhjän huoneen tärykaiku hävisi melkein kokonaan. Matalaa päätä ei osaa arvioida vielä, kun kaiuttimet eivät ole vierailleet huoneessa.
 

pasi

Käyttäjä
Liittynyt
1.8.2006
Viestejä
949
Kaupunki
HKI
jussi mannila sanoi:
http://kotiweb.kotiportti.fi/audiovideo/etusivu.html
Sinun kannattaisi kuulostella huonetta testilevyn avulla. Levyllä tulee olla pistetaajuuksia vaikkapa terssin (= kolmasosa oktaavi) välein, pääasia että siinä on melko tiheään taajuuksia välillä n. 20-250Hz. Lisäksi tarvitset alas toistavan subbarin. Laita subbariin volumea reippaasti ja soita pistetaajuuksia läpi yksi kerrallan, niin että katkaiset äänen vaikkapa cd-soittimen pausella lennosta yhtä-äkkiä. Käy näin läpi em. taajuuskaista testilevyn pistetaajuuksin ja kuuntele jääkö jokin taajuus soimaan signaalin jo katkettua subbarista. Sellaisella taajuudella joka jää soimaan signaalin katkettua, on resonanssi. Kannattaa kokeilla aiotulla subbarin ja kuuntelupaikan sijoituksella alkuun. Myös subbarin nurkkasijoitusta kannattaa kokeilla testissä. Näin saat selville ongelmataajuudet. Lisäksi ne kannattaa selvittää myös laskemalla huoneen mitoista.

Kiitos neuvoista! Kuuntelin erilaisia taajuuksia testilevyltä muutama viikkon takaperin, ja muistelen että pahin piikki osui tuonne 55-60hz tienoille. Subia ei ikävä kyllä ole tällä hetkellä käytössä, mutta katsotaan mihin noilla kajareilla pystyy. Jos ei pysty tarpeeksi niin lainataan subia jostain. Pyöräyttelen testilevyä lisää kunhan lauantain tupareiden krapula hellittää ja saan muita projekteja alta pois.
 
Ylös