Bassoansat

Itsellä on vielä edelleen kuulematta huonekorjauksella tehty oikeasti musiikkia palveleva soundi.

Jotenkin tuntuu että tuo on oikeasti vaikea tehtävä ja vaatii osaaavan henkilön tekemään. Oma kokemus on tukenut ajatusta että akustiikka kuntoon ja huonekorjauksella mahdollisimman maltillinen korjaus. Tätä pääsen puntaroimaan myöhemmin keväällä kun uuden asunnon kuunteluhuoneen akustiikkaa pääsee miettimään.
 
Riippuu ihan lähtökohdasta. Jos kuunnellaan jotain +-10db mutkittelua, niin kyllähän tuohon korjaimet puree. Korjaimien kanssa kannattaa käyttää aikaa.

Mutta noin itsellä toimii tyydyttävästi nyt n.35-40hz nurkille basso. Tämä on osittain jo olemassa olevasta akustoinnista kiinni, mutta myös kaiutin- ja subbarivalinnoista sekä sijoittelusta. Ongelmat alkaa tuosta pituusmoodista ja jatkuu myös sen alapuolelle. Tulevilla ansoilla olisi tarkoitus yrittää venyttää tyydyttävä alue alle 30 hertsiin. Tämä riittää jo suurella osalla musiikkia. Leffatilana tämä ei toimisi tuonkaan jälkeen. Leffojen matalimmat menee ihan yhtenäiseksi bassojylinäksi. Jos nyt tekisi kotiteatterin, niin lääke akustoinnin lisäksi voisi olla 4 subbaria. Tällä voisi pakottaa hieman olemaan huonetta ja muita tiloja hiljaa 20hz ympäristössä.
 
Tuo on kyllä totta.

Itsellä on vielä edelleen kuulematta huonekorjauksella tehty oikeasti musiikkia palveleva soundi. Tavalla, että se musa elää ja hengittää. Akustoimalla siihen on helpompi päästä, vaikka toistossa olisikin taas joitain selkeitä virheitä esim. korostumia tai monttuja.

Itse usein asiaa jollain setillä kokeillessa olen mieluummin valinnut soundin ilman huonekorjausta, kun taas moni valitsee toisin. Olen itse tullut jollain tasolla siihen päätelmään, että tämä riippuu ihan yksilötasolla siitä mitä soundissa arvostaa ja millaisia asioita musiikintoistossa arvottaa tai mitä virheitä on helpompi sietää.

Olen samaa mieltä että ensisijaisesti akustoimalla ja kaiuttimien/sweet spotin sijoittelulla hommat kuntoon. Mutta kuten tässä on käynyt ilmi niin se ei aina ole mahdollista. Ajattelen itse niin että mitään muuta soundista ei korjata kuin välttämätön, mikä itsellä tarkoittaa tasan yhtä huonemoodia. VBA tosin korjaa huonemoodeja kokonaisvaltaisesti 100hz alapuolelta, mutta muuhun ei kosketa.Jos huonemoodi on paha, kuten meikäläisen tapauksessa, niin perus PEQ:lla korjattunakin ääni on huomattavasti parempi ja selkeämpi kuin ilman korjausta. Koko taajuuskaistan korjauksista on aina jäänyt täysin sama fiilis kuin sinulla. Vaikka se tavallaan voi kuulostaa oikeammalta, ryövää se usein musiikista eloisuutta.

DSP on toki ongelmallinen jos soittaa vinyyliä. Ainakin signaali pitäisi muuntaa digitaaliseksi välissä, mitä en varmaan itsekään lähtisi tekemään. Vinyylin idea kun on pitää homma analogisena.
 
DSP on toki ongelmallinen jos soittaa vinyyliä. Ainakin signaali pitäisi muuntaa digitaaliseksi välissä, mitä en varmaan itsekään lähtisi tekemään. Vinyylin idea kun on pitää homma analogisena.
Tässä olen vähän eri leirissä, joskin en ole muutenkaan absoluuttinen analogisen signaalitien heppu. Minullahan minidsp digitoi levysoittimen äänen, kun tuo laite toimii koko järjestelmän sydämenä jakoineen päivineen.
 
Tuo on kyllä totta.

Itsellä on vielä edelleen kuulematta huonekorjauksella tehty oikeasti musiikkia palveleva soundi. Tavalla, että se musa elää ja hengittää. Akustoimalla siihen on helpompi päästä, vaikka toistossa olisikin taas joitain selkeitä virheitä esim. korostumia tai monttuja.

Itse usein asiaa jollain setillä kokeillessa olen mieluummin valinnut soundin ilman huonekorjausta, kun taas moni valitsee toisin. Olen itse tullut jollain tasolla siihen päätelmään, että tämä riippuu ihan yksilötasolla siitä mitä soundissa arvostaa ja millaisia asioita musiikintoistossa arvottaa tai mitä virheitä on helpompi sietää.
Tämä lähtee nyt sivuraiteelle mutta menkööt.

Ihan ekana pitää löytää se huonekorjaimen sisältävä purkki (vahvistin, erillinen laatikko, mikä hyvänsä), mikä ei edes pelkässä läpivientitilassa sotke mitään. Edelleen stereoharrastajat luottavat dedikoituihin stereovahvareihin. Vieläkään ei ole löytynyt sitä "Graalin maljaa" av-puolelta, mikä kelpaisi myös stereokäyttöön. Vaikka ilman korjaimien käyttöäkään.

Mutta se oikea "ongelma", minkä huonekorjaimet muodostaa (mun mielestä), on niin iso, että se vesittää koko homman heti alkuunsa.

Ajatusleikki taas kerran: Kuvitellaan tilanne, että tilassa on stereosetti. Tilassa ei ole mitään ongelmia akustiikan kanssa, huonevaste on luotisuora koko kuuloalueella. Jälkisointikin tasainen, väkisinkin. Saat tuutata musiikkia "täysillä", huone ei kaadu päälle, mikään ei ärsytä. Slämmi hakkaa rintakarvat takaisin ihon sisään jne. Eli kaikki mikä kaiuttimille syötetään sähköisessä muodossa, tulee sieltä ulos täydellisesti. Suoraan kohti kuulijaa. Joojoo, bassot säteilee ympäriinsä, mutta ne eivät siitä huolimatta sotke mitään, tässä ihannetilanteessa.

Ok, tuollaista ei ole olemassakaan pl. parhaat kaiuttomat huoneet.

No, seuraava askel. Tila missä stereosetti, vaste on mutkitellut miten sattuu luomuna, mutta akustoimalla vaste on saatu ihanteellisesti vaikka 2 dB sisään (tai miksei luotisuoraksikin, sama se) ja saat taas tuutata musiikkia niin kovaa kuin sielu sietää. Ei jyrää bassot eikä riivi diskantit. Eli sama kuin yllä, käytännössä. Tällaiseen periaatteessa on mahdollista päästä, mikäli kajarit vaan siihen kykenevät. Näissähän täytyy aina ottaa huomioon sitten se kaiuttimen vapaakenttävaste. Sekin tekee osansa akustoidessa. Paitsi Genelec, se on täydellinen.

Kolmas skenaario. Huone missä vaste on mutkitellut miten sattuu luomuna, mutta vaste on oikaistu sähköisesti korjaamalla. Eli huonekorjaimella. Joko manuaalisesti tai automaattisesti. Niiden välillä voi olla eroja, tiedän, mutta periaatetasolla se ja sama. Ainakin tässä esimerkissä. Kun mä niin sanon. Liitän tähän väliin kuvan, missä näkyy 1032c korjauskäppyrät siltä illalta kun ne kävi mulla kylässä. Ihan vain esimerkkinä, ne ei oo hyvät eikä huonot käppyrät, ne vaan on. Kokeilin osaanko puhua gelmiä.



No niin. Punainen luomu, vihreä korjattu (estimaatio) ja sininen korjauskäppyrä. Kaikki tietää juonen. Ei välitetä nyt siitä onko kyseessä glm vai audyssey tai mikä hyvänsä, glm vaan nyt sattuu ulostamaan suht havainnollisen kuvaajan.

Mitä kaiuttimelle syötetään? Sininen käppyrä. Siis jos halutaan että testiswiippi spottiin kuulostaa tasaisehkolta, niin swiippiä täytyy manipuloida tasojen osalta sinisen käppyrän mukaisesti. Ja sitten luotetaan siihen, että se n. 5 dB vaimennettu 35 Hz alue nousee muiden tasolle jahka ääniaallot ovat poukkoilleet huoneessa aikansa. Siis sieltä kaiuttimesta ei yksinkertaisesti saa sitä iskua ulos (joojoo, isku ei tule noin matalilla taajuuksilla, mutta ylempänäkin on dippiä korjauskäyrässä), koska se on väkisin rajoitettu toistamaan matalammalla tasolla.

Mä oon sitä mieltä, että noissa tilanteissa, missä tehdään vaimennusta itse signaaliin, eli käytännössä rajoitetaan kaiuttimen toimintaa, menetetään se tarkkuus. Koska ei se voi mitenkään olla tarkempaa se toisto, mikäli signaalin taso nostetaan huoneen jälkikaikuja ja moodeja hyväksikäyttäen. Se näyttää mitaten toki tasaisemmalta, huonevaste. Eli jos olisi mahdollista tehdä vastaavia dippejä vaikka kajarin omaan jakosuotimeen jo tehtaalla, moniko ostaisi kaiutinta minkä vapaakenttävaste olisi sinisen viivan kaltainen? Koska gelmityksen jälkeen kajarin vapaakenttävaste on just tasan tarkkaan sinisen viivan kaltainen. Ja se on mun mielestä ihan paska.

Puhumattakaan siitä, että kaikilla huonekorjaimilla on omat raja-arvonsa sen suhteen, mitä ne kykenee tekemään. Akustoimalla pystyy tekemään ihan mitä hyvänsä. Kun vaan malttaa ja jaksaa.
 
Mä oon sitä mieltä, että noissa tilanteissa, missä tehdään vaimennusta itse signaaliin, eli käytännössä rajoitetaan kaiuttimen toimintaa, menetetään se tarkkuus. Koska ei se voi mitenkään olla tarkempaa se toisto, mikäli signaalin taso nostetaan huoneen jälkikaikuja ja moodeja hyväksikäyttäen.
Signaali ja samalla musiikki on kuitenkin huomattavasti selkeämpää ja paremmin seurattavaa kuin ilman DSP:tä tässä samassa tilanteessa. Jos huonemoodi jätetään sössimään koko taajuuskaistaa niin lopputulos on karsea vs korjaus DSP:llä. Mitään musiikkia latistavaa vaikutusta en ole itse kuullut sillä että korjaa yhden ongelmallisen huonemoodin signaalista. Akustoimalla tottakai ensisijaisesti, mutta ehdottomasti mielummin tämän jälkeen DSP:llä kuin että jättää ongelman ratkaisematta kokonaan.

Ja tänä päivänä valitsen itse mielummin ison kaiuttimen ja korjaan huonemoodin DSP:llä kuin bassovajaan kaiuttimen ja menetän samalla koko bassopään voiman ja ulottuvuuden.
 
Tämä lähtee nyt sivuraiteelle mutta menkööt.

Ihan ekana pitää löytää se huonekorjaimen sisältävä purkki (vahvistin, erillinen laatikko, mikä hyvänsä), mikä ei edes pelkässä läpivientitilassa sotke mitään. Edelleen stereoharrastajat luottavat dedikoituihin stereovahvareihin. Vieläkään ei ole löytynyt sitä "Graalin maljaa" av-puolelta, mikä kelpaisi myös stereokäyttöön. Vaikka ilman korjaimien käyttöäkään.

Mutta se oikea "ongelma", minkä huonekorjaimet muodostaa (mun mielestä), on niin iso, että se vesittää koko homman heti alkuunsa.

Ajatusleikki taas kerran: Kuvitellaan tilanne, että tilassa on stereosetti. Tilassa ei ole mitään ongelmia akustiikan kanssa, huonevaste on luotisuora koko kuuloalueella. Jälkisointikin tasainen, väkisinkin. Saat tuutata musiikkia "täysillä", huone ei kaadu päälle, mikään ei ärsytä. Slämmi hakkaa rintakarvat takaisin ihon sisään jne. Eli kaikki mikä kaiuttimille syötetään sähköisessä muodossa, tulee sieltä ulos täydellisesti. Suoraan kohti kuulijaa. Joojoo, bassot säteilee ympäriinsä, mutta ne eivät siitä huolimatta sotke mitään, tässä ihannetilanteessa.

Ok, tuollaista ei ole olemassakaan pl. parhaat kaiuttomat huoneet.

No, seuraava askel. Tila missä stereosetti, vaste on mutkitellut miten sattuu luomuna, mutta akustoimalla vaste on saatu ihanteellisesti vaikka 2 dB sisään (tai miksei luotisuoraksikin, sama se) ja saat taas tuutata musiikkia niin kovaa kuin sielu sietää. Ei jyrää bassot eikä riivi diskantit. Eli sama kuin yllä, käytännössä. Tällaiseen periaatteessa on mahdollista päästä, mikäli kajarit vaan siihen kykenevät. Näissähän täytyy aina ottaa huomioon sitten se kaiuttimen vapaakenttävaste. Sekin tekee osansa akustoidessa. Paitsi Genelec, se on täydellinen.

Kolmas skenaario. Huone missä vaste on mutkitellut miten sattuu luomuna, mutta vaste on oikaistu sähköisesti korjaamalla. Eli huonekorjaimella. Joko manuaalisesti tai automaattisesti. Niiden välillä voi olla eroja, tiedän, mutta periaatetasolla se ja sama. Ainakin tässä esimerkissä. Kun mä niin sanon. Liitän tähän väliin kuvan, missä näkyy 1032c korjauskäppyrät siltä illalta kun ne kävi mulla kylässä. Ihan vain esimerkkinä, ne ei oo hyvät eikä huonot käppyrät, ne vaan on. Kokeilin osaanko puhua gelmiä.



No niin. Punainen luomu, vihreä korjattu (estimaatio) ja sininen korjauskäppyrä. Kaikki tietää juonen. Ei välitetä nyt siitä onko kyseessä glm vai audyssey tai mikä hyvänsä, glm vaan nyt sattuu ulostamaan suht havainnollisen kuvaajan.

Mitä kaiuttimelle syötetään? Sininen käppyrä. Siis jos halutaan että testiswiippi spottiin kuulostaa tasaisehkolta, niin swiippiä täytyy manipuloida tasojen osalta sinisen käppyrän mukaisesti. Ja sitten luotetaan siihen, että se n. 5 dB vaimennettu 35 Hz alue nousee muiden tasolle jahka ääniaallot ovat poukkoilleet huoneessa aikansa. Siis sieltä kaiuttimesta ei yksinkertaisesti saa sitä iskua ulos (joojoo, isku ei tule noin matalilla taajuuksilla, mutta ylempänäkin on dippiä korjauskäyrässä), koska se on väkisin rajoitettu toistamaan matalammalla tasolla.

Mä oon sitä mieltä, että noissa tilanteissa, missä tehdään vaimennusta itse signaaliin, eli käytännössä rajoitetaan kaiuttimen toimintaa, menetetään se tarkkuus. Koska ei se voi mitenkään olla tarkempaa se toisto, mikäli signaalin taso nostetaan huoneen jälkikaikuja ja moodeja hyväksikäyttäen. Se näyttää mitaten toki tasaisemmalta, huonevaste. Eli jos olisi mahdollista tehdä vastaavia dippejä vaikka kajarin omaan jakosuotimeen jo tehtaalla, moniko ostaisi kaiutinta minkä vapaakenttävaste olisi sinisen viivan kaltainen? Koska gelmityksen jälkeen kajarin vapaakenttävaste on just tasan tarkkaan sinisen viivan kaltainen. Ja se on mun mielestä ihan paska.

Puhumattakaan siitä, että kaikilla huonekorjaimilla on omat raja-arvonsa sen suhteen, mitä ne kykenee tekemään. Akustoimalla pystyy tekemään ihan mitä hyvänsä. Kun vaan malttaa ja jaksaa.
Toi on hyvä pointti. Jos kaiuttimen vapaakenttävaste olisi DSP-korjatun kaltainen ja joku kehuisi kuinka hyvin kaiutin soi kotona(an) niin heti olisi suuri joukko tyrmäämässä kokemuksen, leimaamassa kaiuttimen _askaksi ja kuulijan harhaiseksi sekä psykoakustiseksi käärmeöljy kategoriaan luokiteltavaksi hötöksi. Tosiasiassahan kaiutin olisi vasteeltaan epäideaalinen mutta jos se käyttäjän tilassa ja kaiuttimen paikka tarkoin haettuna kuitenkin soisi tavalla johon toisen ideaalisen vasteen antava kykenisi vasta DSP-korjauksen jälkeen niin olisiko silloin väärin olla kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen vaikkei siihen ulkoista korjausta tarvittaisikaan? Osan harrastajista mielestä tietenkin olisi mutta jos vain lopputulos eli kuultava ja koettava ääni huomioidaan niin asian voisi tulkita toisinkin, kenties...
 
Signaali ja samalla musiikki on kuitenkin huomattavasti selkeämpää ja paremmin seurattavaa kuin ilman DSP:tä tässä samassa tilanteessa. Jos huonemoodi jätetään sössimään koko taajuuskaistaa niin lopputulos on karsea vs korjaus DSP:llä. Mitään musiikkia latistavaa vaikutusta en ole itse kuullut sillä että korjaa yhden ongelmallisen huonemoodin signaalista. Akustoimalla tottakai ensisijaisesti, mutta ehdottomasti mielummin tämän jälkeen DSP:llä kuin että jättää ongelman ratkaisematta kokonaan.

Ja tänä päivänä valitsen itse mielummin ison kaiuttimen ja korjaan huonemoodin DSP:llä kuin bassovajaan kaiuttimen ja menetän samalla koko bassopään voiman ja ulottuvuuden.
On varmasti selkeämpää, en oo muuta väittänytkään, mutta ei se niin hyvä voi olla missään tapauksessa jos verrataan siihen että kaiutin toistaa signaalin "täydellisenä".

DSP:llä mullakin on setti tällä hetkellä korjattu, mutta en mä sitä pidä läheskään niin hyvänä kuin akustoituna aikanaan. Mut en jaksanu enää viilata (bassojen) akustointia paremmaksi joten luovutin kokonaan. Nyt tiedän mitä hyvä äänentoisto vaatii ja halutessani pääsen siihen uudelleen, vaatii vaan taas vähän askartelua, mutta oppirahat on jo maksettu.
 
Sama mieltä että huone on tärkein osa kokonaisuudesta. Oma laitteisto soi kuitenkin paremmin DSP aktiivisena. Ne ketkä ovat käyneet kuuntelemassa ovat sanonut saman. Se on helppoa painaa DSP pois päältä niin voi nopeasti vertailla. Voi johtua siitä ettei tämä huone on akustisesti mikään referenssi. Mutta kuten joku kirjoitti niin pitää myöskin tietää mitä se DSP oikein tekee ja rajoittaa sitä niihin alueisiin mihin sitä tarvitaan.

Minulle nuo bassoansat pudottavat jälkikaiunnan ja niitä ei voi olla liikaa.
 
Sama mieltä että huone on tärkein osa kokonaisuudesta. Oma laitteisto soi kuitenkin paremmin DSP aktiivisena. Ne ketkä ovat käyneet kuuntelemassa ovat sanonut saman. Se on helppoa painaa DSP pois päältä niin voi nopeasti vertailla. Voi johtua siitä ettei tämä huone on akustisesti mikään referenssi. Mutta kuten joku kirjoitti niin pitää myöskin tietää mitä se DSP oikein tekee ja rajoittaa sitä niihin alueisiin mihin sitä tarvitaan.

Minulle nuo bassoansat pudottavat jälkikaiunnan ja niitä ei voi olla liikaa.
Jos meinaat sitä w371:lla varustettua settiä niin liekö sillä missään tilanteessa mahdollisuutta toimia optimaalisesti ilman dsp:tä? Siis ettei ole mitään mittauksia tehty GLM:llä. Jo pelkkä jakotaajuuden asettaminen w371 ja niiden pääkajareiden (mitkänytolikaan) välille vaatinee jo dsp:n osallistumisen?

Sehän nyt on kuitenkin täysin selviö, että jos dsp:llä taklataan yksi tai useampi ongelmakohta, ilman dsp:tä toisto on huonompi. Hyvä demo dsp:n kannalta, mutta muuten irrelevantti vertailu jos/kun setti on kuitenkin rakennettu sen varaan että dsp on käytössä. Enkä tarkoita että se olisi huono juttu.

Akustoinnin onnistumisen kannalta paras demo on sellainen ettei dsp:n aktivoiminen tuo kuultavaa eroa toistoon.
 
Jos meinaat sitä w371:lla varustettua settiä niin liekö sillä missään tilanteessa mahdollisuutta toimia optimaalisesti ilman dsp:tä? Siis ettei ole mitään mittauksia tehty GLM:llä. Jo pelkkä jakotaajuuden asettaminen w371 ja niiden pääkajareiden (mitkänytolikaan) välille vaatinee jo dsp:n osallistumisen?
Tarkoitan muun muuassa vaihekorjaukset mitkä on tehty Trinnovilla. GLM:n käytän ainoastaan bassotornien ja päämonitorien integroimiseen.
 
Tämä on monesti se kuuluvin juttu noissa. Pieni korostumakaan ei kuullosta pahalle, jos vain taajuus sammuu nopeasti.
Ja mikäli taajuus sammuu nopeasti, korostumaakaan ei ole. Eka kuva on reaalitilanne entisajalta, alempi kuva on lavastettu, mutta kummastakin näkyy, miten sellainen suht tasainen vaimeneminen ehkäisee korostumien syntymisen. Tai päinvastoin.





Ja huonevaste 1/48 smoothingillakaan ei ollut paha. Ja nämä kaksi alinta kuvaa siis epärealistinen sijoittelu ilman ensimmäistäkään akustiikkaelementtiä olohuoneessa.

 
  • Tykkää
Reaktiot: K.K
korostumien vaimentumisen lisäksi ne saattaa parantaa myös noita monttuja.
Itselläni ollut hieman sellainen käsitys, että korostumaa voi helposti seurata monttu, eli kulkevat jossain määrin käsi kädessä. Että jos sen korostuman saa hallintaan, niin myös monttu pienenee. Onko perää?
 
Itselläni ollut hieman sellainen käsitys, että korostumaa voi helposti seurata monttu, eli kulkevat jossain määrin käsi kädessä. Että jos sen korostuman saa hallintaan, niin myös monttu pienenee. Onko perää?
Moodeissa on sekä korostumia että monttuja. Käsittääkseni sama moodi ei luo juuri siihen samaan kohtaan monttua heti korostuman jälkeen :unsure: Saattaa tämmöisessä tapauksessa olla, että juuri korostuman jälkeiseen alueeseen osuu jonkun toisen moodin nollakohta. Suomalaisessa osaketalon perushuoneessa huoneen leveys ja huoneen korkeus on monesti aika lähellä toisiaan ( 1-1.5m ). Tässä tilanteessa voi tulla tuon kaltainen tilanne.. Leveysmoodi kumisee 50 hertsissä ja sitten tuleekin huoneen korkeuden vaimentuma heti tuon jälkeen 60hz kohdalla. Joskus saattaa myös syntyä tämmöinen monttuilluusio, jos kaksi korostumaa osuu lähelle toisiaan. Tämä on siitä kiinni missä kohtaa huonetta olet. Siinä mielessä tuo kulkee käsi kädessä, jos saat akustoimalla kuriin korostuman, ei tule myöskään sitä vaimentumaa johonkin toiseen kohtaan huoneessa. Perinteinen DSP ei poista sitä vaimentumaa. Paremmat näistäkin osaa tehdä jo tuotakin, lopputulema pitää jokaisen kuunnella itse.
 
Siinä mielessä tuo kulkee käsi kädessä, jos saat akustoimalla kuriin korostuman, ei tule myöskään sitä vaimentumaa johonkin toiseen kohtaan huoneessa.

Tätä juuri hain. Eli kun saa matalammalla taajuudella tapahtuvan korostuman haltuun akustoimalla (matalampi toki vaatii enemmän akustointia), voi myös se hieman korkeammalla tapahtuva vaimentuma asettua. Akustoinnissa kannattanee läheä korjaamaan alhaalta ylös(?).
 
Että jos sen korostuman saa hallintaan, niin myös monttu pienenee. Onko perää?
On ja ei. Itse ajattelen sen verran putkiaivoisesti että 40 Hz vaimentuma ja 60 Hz korostuma ovat kaksi eri asiaa.

Kun olen jumppaillut sijoituksien kanssa, voi esim. 70 Hz monttu kasvaa tiettyyn pisteeseen asti ja lähteä taas sen jälkeen nousemaan, kunnes taas laskee. Esim. mikrofonia kun vetää kauemmas kaiuttimesta. Ihan perussettiä. Mutta koska muut taajuusalueet siinä lähistöllä muodostavat omia moodejaan ja heijastumiaan eri kohtiin huonetta kuin tämä em. 70 Hz, ne eivät ole sidoksissa toisiinsa. Esim. 90 Hz alueella muutokset ovat nopeampia saman liikuttelun aikana, tai jos joku moodi sattuu osumaan lattian ja katon väliin, eikä mikin korkeus muutu, niin joku aaltoilu voi pysyä vakiona.

Mutta bassoakustoinnin kannalta vastaisin "joo". Koska harva tälläkään foorumilla on tehnyt kovin kapea-alaisia resonaattoreita(kaan), vaan sisällä on usein jotain vaimentavaa. Kuten Bassaneissakin. Itse täytin omani siksi, koska en voinut olla mitenkään varma että viritys sattuu just oikealle kohdalle ja jos samalla laatikolla pääsee niistämään oktaavin molempiin suuntiin viritystaajuudesta, se on hyvä. Vaikka se teho viritystaajuudella vähän tippuisikin. Tehon menetys on kuitenkin helppo kompensoida laatikoiden määrällä. Eli yleisimmillä bassoansoilla mitä kaupasta saa, saa korjattua isompaa taajuusaluetta. Joten huiput ja montut alkaa tasoittua pikkuhiljaa.
 
Akustoinnissa kannattanee läheä korjaamaan alhaalta ylös(
Jep, koska bassoansat ovat fyysisesti isoja ja mikäli on peruspaneelit seinillä ekana, ne jää mitä todennäköisimmin bassoansojen taakse piiloon. Tai ainakin voi jäädä.
 
Vaikuttaako resonaattori myös kerrannaisiin? Tuo on ainakin mahdollista huoneessa, että vaikkapa 35hz perusmoodin kerrannainen voikin aiheuttaa monttua 70hz alueelle. Ainakin järjellä ajateltuna perusmoodin vaimentaminen vaimentaa myös niitä kerrannaisia, joskaan ei yhtä tehokkaasti.
 
Back
Ylös