Bassoansat teatterihuoneeseen.

[Hebster]

Muovirakenteen on oltava täysin ilmatiivis jotta se olisi "painetyyppinen". Sekin vain teoriassa. Ns. Membrane efekti tulee myös jos laittaa villalevyn päälle muovilevyn. Amerikkalainen RealTraps ainakin käyttää sitä. Mutta hekään ei lupaa kummia sille. John Brandt taas kelmuttaa puukehikon ja sekin toimii vain jos muovi on ehdottoman ilmatiivis. Muoveissa oleva putkieriste tekee teoreettisen membrane efektin, mutta resonaattori se ole. Pakkausmuovi jossa se tulee on liian heppoista, mutta jos sen vaihtaa vähän paksumpaan, mutta ei liian paksuun, niin voi saada apua. Multilayer calculatorilla voi laskea miten eri muovin paksuudet toimii.

Kulmassa on painetta ja parhaiten siellä toimisi oikeat resonaattorit. Mutta se tie on pitkä joten kakkosena tulee siihen sopiva villa. 100cm villaa ja mikään muovikelmu ei sitä enää paranna

 

[Yedi]

Kulmassa on painetta ja parhaiten siellä toimisi oikeat resonaattorit. Mutta se tie on pitkä joten kakkosena tulee siihen sopiva villa. 100cm villaa ja mikään muovikelmu ei sitä enää paranna

Eipä niiden resonaattoreiden tekeminen kovin haastava asia ole. Pari muuttujaa enemmän kuin villavaimentimilla, mutta sitä varten on laskurit tehty. Mh Audion Helmholtz* calculatoreilla saa hyvin mallinnettua eri tyyppisiä ratkaisuja.

Acoustics

mh-audio.nl

Kukin tekee tavallaan, mutta itse en villavaimentimilla lähtisi alle 80Hz moodeja akustoimaan ihan puhtaasti fysiikan lakien vuoksi. Kaikkiin ratkaisuihin ei kuulu edes villa, joten siitäkin pahasta päästään.

 

[Janne]

Helmholz resonaattoria voin suositella jos on seisovia taajuuksia jotka dominoi. Rakentaa ison ilmatiiviin tukevan laatikon, poraa reikiä laskurin mukaan ja virittää kohdilleen tulppaamalla reikiä ja mittaamalla REWillä. Noin yksinkertaistettuna. Jos tilaa löytyy isoille laatikoille siinä nurkassa missä ”möyrii” selvimmin. Ilman mittauksia eli varsinaisten ongelmien todentamista en lähtisi rakentamaan, mutta periaatteessa voisi onnistua korvakuulolta pistetaajuuksillakin. Jos laaja-alaista vaimennusta tarvii niin chunkit ja tuubit voi olla parempiakin, ei ole kokemusta itsellä.

 

[Hebster]

Resonaattorien "ongelma" on että niitä tarvitsee tehdä paljon. Siis jos haluaa että ne vaikuttaa jotain. Tein mittauksen jossa avasin keskellä 30hz painealuetta olevan 100x120cm ikkunan ja vaikutus oli minimaalinen. Avoin ikkuna on kuitenkin täydellinen absorberi joten voidaan sanoa ettei 100x120cm resonaattori olisi tehnyt 30hz taajuudelle yhtään mitään. (Eikä vaikuttanut edes sen kerrannaisiin)

Rakoresonaattorista voi yrittää tehdä laajakaistaisen ja sitä ruotsalainen Jens Eklund käyttää. Mutta hänkin sanoo että se toimii vain jos resonaattori on 100% seinän peittävä. Tim's limp mass resonaattorin rakentaminen ei myöskään ole rakettitiedettä, mutta niitäkin pitää rakentaa se 14-24kpl ja suomi hinnoilla puhutaan aika isosta summasta rahaa ja vaiva on melkoinen. Tim's limpmass idea on tehdä joka kulmaan useampi resonaattori jotka on viritetty eri moodien mukaan.

Yksi porattu laatikko on aika minimaalinen resonaattori jos moodi on koko seinän kokoinen. Minun huoneessa villa toimii kaikkeen muuhun paitsi alimpaan 30hz taajuuteen. Se vaatii useampaa limp mass resonaattoria takaseinään. Tehokkaan limpmass resonaattorin ongelma on viritys. Oikein viritettynä se on tehokas mutta kun kaista on 5hz niin se menee todenäkösemmin pieleen kuin onnistuu.

Minulla on tarkat ammattilaisen tekemät piirustukset limp mass resonaattoreille joilla onnnistuminen voisi olla mahdollista. Ongelma on materiaalikulu: 4kpl 110x220x30cm 12mm mdf laatikon rakentaminen ei ole halpaa. Membraneksi tarvitsee kaksi kerrosta raskasmattoa jonka sisään liimataan metallilevy. Suomessa metallilevytkin on aika kalliita. Eikä 17 metriä raskasmattoakaan ilmaista ole.

Toisaalta: Kaupasta ei löydy 30hz resonaattoreita ja jos löytyisi, niin vastaava määrä, eli 32kpl, maksaisi 12 800e jos katsoo paljon yksi BASSAN60 maksaa. Että siihen nähden DIY ei ole niin kallista vaikka paljon maksaakin

Muoks: Unohdin tärkeimmän miksi resonaattorit jäi heti pois aluksi: Laatikkoja ei kannata rakennella kun on seinä mihin suoraan rakentaa. Minulla seinä sattuu olemaan puukuitulevyä joka on liian kevyttä resonaattorin takaseinäksi. Jos seinät olisi kipsilevyä, niin asia olisi eri. Jo ihan sen takia että kipsilevyseinäisessä huoneessa olisi lähtökohtaisesti enemmän ongelmia, kuin puukuitulevy seinäisessä.

 

[Yedi]

Resonaattorien "ongelma" on että niitä tarvitsee tehdä paljon. Siis jos haluaa että ne vaikuttaa jotain. Tein mittauksen jossa avasin keskellä 30hz painealuetta olevan 100x120cm ikkunan ja vaikutus oli minimaalinen. Avoin ikkuna on kuitenkin täydellinen absorberi joten voidaan sanoa ettei 100x120cm resonaattori olisi tehnyt 30hz taajuudelle yhtään mitään. (Eikä vaikuttanut edes sen kerrannaisiin)

Rakoresonaattorista voi yrittää tehdä laajakaistaisen ja sitä ruotsalainen Jens Eklund käyttää. Mutta hänkin sanoo että se toimii vain jos resonaattori on 100% seinän peittävä. Tim's limp mass resonaattorin rakentaminen ei myöskään ole rakettitiedettä, mutta niitäkin pitää rakentaa se 14-24kpl ja suomi hinnoilla puhutaan aika isosta summasta rahaa ja vaiva on melkoinen. Tim's limpmass idea on tehdä joka kulmaan useampi resonaattori jotka on viritetty eri moodien mukaan.

Yksi porattu laatikko on aika minimaalinen resonaattori jos moodi on koko seinän kokoinen. Minun huoneessa villa toimii kaikkeen muuhun paitsi alimpaan 30hz taajuuteen. Se vaatii useampaa limp mass resonaattoria takaseinään. Tehokkaan limpmass resonaattorin ongelma on viritys. Oikein viritettynä se on tehokas mutta kun kaista on 5hz niin se menee todenäkösemmin pieleen kuin onnistuu.

Sanoisin ennemmin "resonaattorien rakentajien ongelma". Kun moodit hallitsevat esim. kivirakenteisen huoneen taajuusvastetta, voidaan puhua +15dB piikeistä. Kun tällaisessa huoneessa soittaa moodia vastaavaa sinitaajuutta 80-100dB voimakkuudella, on helppo tämän jälkeen ymmärtää, miksei yksi resonaattori voi tuota ratkaista. Jos puhutaan 30-60Hz vaimentamisesta, niin mikä tahansa ratkaisu on tehoton, jos määrä on alakanttiin. Suuri tekijä kuitenkin pienilläkin resonaattorien määrillä saadaan bassojen jälkikaikuun. Kun sitä saadaan pudotettua basso selkeytyy huomattavasti. Lisäksi kuopat tasoittuvat.

Resonaattoreita käytetään kaikkialla, ei pelkästään akustiikassa, vaan teollisissa sovelluksissa kuten moottorien äänenvaimentimissa. Resonaattorit ovat usein hyvinkin laajakaistaisia. Toki alimpien bassojen tapauksessa monesti todella kapeakaistaisia. Alla kuva Knauf Tectopanelin eri rei'ityksellä olevia Helmholtz reikäresonaattoreita sekä vertailuksi puhdas kipsilevy. Levyn takana on vain 50mm jotain villaa. Tällainen ratkaisu on aivan omassa sarjassaan tärkeällä bassokaistalla sekä ylärekisterin säilyttämisessä, jos verrataan puhtaasti villavaimentimeen. Itse-asiassa ihmetyttää, miksei ihmiset tee diy akustiikkapaneeleja käyttämällä rei'itettyjä kipsilevyjä?

 

[Hebster]

^Johtuu siitä että tuon teho loppuu 250hz kohdalla ja samalla kun demppaat 100-250, niin hoituu +250hz aluekin. Toki jos alempien taajuuksien demppaus ei kiinnosta, niin miksei.

Pienillä määrillä saa aikaan pienen muutoksen. Kun tilasin amerikkalaiselta ammattisuunnittelijalta akustiikka suunnitelmat 35m2 betoni kellariin, niin siinä oli 8kpl 20hz resonaattoria, 6kpl 60hz resonaattoria ja vielä kattoon 4kpl jotain hertsiä. Jokaisen koko 240x60, syvyys vaihteli taajuuden mukaan, 20hz taisi olla 400mm syvä. Noiden lisäksi villaa jokaiseen väliin missä ei ollut resonaattoria. Ennenkuin rakentamisen piti alkaa, tuli pandemia ja koko projekti peruuntui. Hyvä niin, sillä sittemmin sain haltuun paljon paremman tilan joka on paljon helpompi akustoida. Tällä hetkellä puhutaan +-5 db alueesta.

Btw, se että jossain on reikiä ei tee siitä resonaaattoria. Sen on oltava täysin ilmatiivis rakenne, sekä reikiä pitää olla oikea määrä yms. Siitä vaan koittamaan rakentaa resonaattoria rei'itetystä kipsilevystä Reikäreosnaattoreita ei käytännössä näe koskaan ammattikäytössä (musiikki sellaisessa) koska miljoonien reikien poraaminen/porauttaminen ei voi kilpailla yksikertaisen rakoresonaattorin kanssa.

 

[hllbll]

Reikäreosnaattoreita ei käytännössä näe koskaan ammattikäytössä

Aika vähän täällä ammattimaisia musiikinkuuntelijoita on.

Ilmatiiviin kotelon rakentaminen nykytekniikoin on triviaali homma. Eikä niitä reikiä tarvitse miljoonia porata, jos vaikka kymmenkuntakin reilunkokoista resonaattoria tekee niin 1000-1500 reikää voi olla realistinen. Toki reikien koosta ja viritystaajuuksista riippuen. Eli täysin tehtävissä, varsinkin kun ottaa huomioon ettei niitä lootia yhdessä illassa tarvii tehdä. Itse tein neljä muutamassa illassa, sit meni varmaan vuoden päivät ni tein seuraavat kaksi kappaletta. En uupunut liikaa. Ymmärrän toki että kaikki eivät ole yhtä reippaita ja viitseliäitä kuin minä, joten kaikilta ei tuollainen urakointi onnistu ikipäivänä.

 

[Yedi]

Kun tilasin amerikkalaiselta ammattisuunnittelijalta akustiikka suunnitelmat...

Mitä maksoi? Mikset teettänyt nykyiseen tilaasi suunnitelmaa?

Btw, se että jossain on reikiä ei tee siitä resonaaattoria. Sen on oltava täysin ilmatiivis rakenne, sekä reikiä pitää olla oikea määrä yms. Siitä vaan koittamaan rakentaa resonaattoria rei'itetystä kipsilevystä Reikäreosnaattoreita ei käytännössä näe koskaan ammattikäytössä (musiikki sellaisessa) koska miljoonien reikien poraaminen/porauttaminen ei voi kilpailla yksikertaisen rakoresonaattorin kanssa.

Määritelmän mukaan kaikki rakenteet, joilla on resonanssitaajuus ovat resonaattoreita. Puhutaanko sitten Helmholtzista, paneeliresonaattorista tai mistä tahansa muusta on eri juttu.

Kipsilevyä ei itse kannata alkaa rei'ittämään, vaan käyttää valmiita tuotteita, joita on kymmeniä, ellei satoja. Kannattaa katsoa ympärilleen, kun liikkuu julkisissa tiloissa, jolloin näkyy sitä laajaa kirjoa, joissa erilaisia rei'itettyjä resonaattoreita tai rimarakenteia on käytössä.

Riittävä ilmatiiveys on helppo saavuttaa. Kokeilin vanerilaatikoilla tiivistyksen kanssa ja ilman, eikä siinä merkittävää eroa ollut.

 

[Hebster]

Mitä maksoi? Mikset teettänyt nykyiseen tilaasi suunnitelmaa?

Maksoi 1800€. Nyt hinta olisi ollut 2800€. Tähän mennessä akustointiin on mennyt alle 500€. Betonikellarin saaminen kuntoon resonaattoreilla meni yli oman silloisen osaamisen. Puurakenteisen huoneen saaminen jiiriin on aika paljon helpompaa. Nyt toki osaisin tehdä myös betonikellarin, onhan minulla yhdet piirustukset, sekä niiden lisäksi pääsy kyseisen suunnittelijan akustiikaelementti-suunnitelma kirjastoon joka päivittyy lähes viikoittain. Se kuului hintaan.

Kipsilevyä ei itse kannata alkaa rei'ittämään, vaan käyttää valmiita tuotteita, joita on kymmeniä, ellei satoja. Kannattaa katsoa ympärilleen, kun liikkuu julkisissa tiloissa, jolloin näkyy sitä laajaa kirjoa, joissa erilaisia rei'itettyjä resonaattoreita tai rimarakenteia on käytössä.

Julkisissa tiloissa ei dempata bassoa. Rimat on lähes poikkeuksetta sisustuksen, ei akustiikan takia. Toki rimotus voi pehmentää yleistä kaikua yms, mutta ihan eri periaate kun kodin kuunteluhuoneen akustointi. Jos haluaa nähdä miten matalia taajuuksia dempataan, niin pitää mennä tehtaaseen.

Ihanko oikeasti reikiä levyssä tekee siitä resonaattorin? Kun aikanaan Akukon teki meille tarkkaamon akustiikkasuunnitelman, niin katossa olleita rei'itettyjä kipsilevyjä ei kyllä kutsuttu resonaattoreiksi vaan katossa oleviksi rei'itetyiksi kipsilevyiksi joiden funktio oli heijastaa ylempiä taajuuksia.

Oletko joskus onnistunut rakentamaan bassoresonaattorin kaupasta löytyvällä Gyptonella?

 

[Hebster]

Aika vähän täällä ammattimaisia musiikinkuuntelijoita on.

Ilmatiiviin kotelon rakentaminen nykytekniikoin on triviaali homma. Eikä niitä reikiä tarvitse miljoonia porata, jos vaikka kymmenkuntakin reilunkokoista resonaattoria tekee niin 1000-1500 reikää voi olla realistinen. Toki reikien koosta ja viritystaajuuksista riippuen. Eli täysin tehtävissä, varsinkin kun ottaa huomioon ettei niitä lootia yhdessä illassa tarvii tehdä. Itse tein neljä muutamassa illassa, sit meni varmaan vuoden päivät ni tein seuraavat kaksi kappaletta. En uupunut liikaa. Ymmärrän toki että kaikki eivät ole yhtä reippaita ja viitseliäitä kuin minä, joten kaikilta ei tuollainen urakointi onnistu ikipäivänä.

Syy miksei reikäresonaattoreita niin paljoa näe, että vastaavan rakoresonaattorin rakentaa päivässä. Siis sellaisen joka vastaa kahdeksaa reikälaatikkoa. Se tosin vaatii että voi kiinnittää suoraan seinään/lattiaan. Toki yhden 230x200cm rakoresonaattorin rakentaa nopeammin kuin 4kpl 100x100cm laatikoita, mutta laatikot voi sijoittaa vapaammin.

Tässä on kuva erään ruotsalaisen kerrostalo-olkkarin takaseinästä. Tuo ei ole resonaattori, eikä mitään ole kiinnitetty huoneen rakenteisiin. Silti se demppaa 40hz asti bassoa ja on aika siistin näköinen. Toki se on 60cm syväkin.


Kuva on screenshotti tästä videosta, missä tekijä selittää aika tarkasti miten seinä on rakennettu ja soittaa äänidemoja huoneen eri vaiheista. On ihan mielenkiintoista kuunneltavaa, kuinka iso ero eri vaiheilla on.

Tänään tuli mittailtua takaseinää notta mitä sinne rakentaisin. Takasivuseinät olisi mainioita paikkoja 47hz resonaattoreille. 5kg raskamatto vaatisi 230cm asennussyvyyden että osuisi 47hz. Rakoresonaattori tosin olisi paremman näkoinen :/

 

[hllbll]

Syy miksei reikäresonaattoreita niin paljoa näe, että vastaavan rakoresonaattorin rakentaa päivässä. Siis sellaisen joka vastaa kahdeksaa reikälaatikkoa.

Minkä kokoisia reikälaatikoita?

 

[Hebster]

Minkä kokoisia reikälaatikoita?

Viestistä: "Toki yhden 230x200cm rakoresonaattorin rakentaa nopeammin kuin 4kpl 100x100cm laatikoita, mutta laatikot voi sijoittaa vapaammin."
Noita siis kaksi kpl, yksi molemmille seinille.

Riittävä ilmatiiveys on helppo saavuttaa. Kokeilin vanerilaatikoilla tiivistyksen kanssa ja ilman, eikä siinä merkittävää eroa ollut.

Tuosta on eri näkemyksiä ja omaa kokemusta ei ole. Akustiikkasuunnittelijan mielestä oli erittäin tärkeää että on täysin ilmatiivis, sekä niin jämäkkä ettei pinnat resonoi. Samalla kannalla on ruotsalainen Jens Eklund joka rakentaa resonaattoreita työkseen.

Silti, ranskalainen youtubettaja Andy Mac Door jolla on youtubessa pitkä videosarja helmholtz resonaattorien rajentamisesta teoriasta käytäntöön, käyttää rakoresonaattorilaatikoiden taustana ilmansulkupaperia. Näköjään toimii koska hän näyttää testituloksia, mutta ammattilaisen mielestä ei pitäisi mitenkään toimia.

Oma veikkaus on, että ei niin tiivis tai ilmansulkupaperi taustana tekee toiminnasta epävarmaa ja ammattilaisella ei ole varaa pieneenkään epävarmuustekijään. Varsinkin jos suunnittelua tehdään etänä.

 

[hllbll]

Niin noh, itse en ajankäyttöä harrastukseen pistä pahakseni, jos nyt bassolaatikoiden rakentaminen kestää vaikka kolmekin päivää tai kokonaisen viikon, niin se ei ainakaan minua haittaa.

Muutenkin voi olla järkevämpi tehdä vähän kerrassaan, koska huonevaste voi muuttua paljonkin bassojen osalta jo muutamalla laatikolla. Silloin voi lennosta vaihtaa viritystaajuutta suoraan paremmin sopivaksi.

Itse tein ensin neljä, kaks 60 Hz ja kaks 120 Hz. Pyörittelin niillä vuoden päivät ja tein sitten pari tuplakokoista 70 Hz lootaa.

Sitä jos on rapiat 30 vuotta pärjännyt ilman ensimmäistäkään resonaattoria niin muutama päivä tai kokonainen viikkokaan ei oo mitään.

 

[Yedi]

Julkisissa tiloissa ei dempata bassoa. Rimat on lähes poikkeuksetta sisustuksen, ei akustiikan takia. Toki rimotus voi pehmentää yleistä kaikua yms, mutta ihan eri periaate kun kodin kuunteluhuoneen akustointi. Jos haluaa nähdä miten matalia taajuuksia dempataan, niin pitää mennä tehtaaseen.

Ihanko oikeasti reikiä levyssä tekee siitä resonaattorin? Kun aikanaan Akukon teki meille tarkkaamon akustiikkasuunnitelman, niin katossa olleita rei'itettyjä kipsilevyjä ei kyllä kutsuttu resonaattoreiksi vaan katossa oleviksi rei'itetyiksi kipsilevyiksi joiden funktio oli heijastaa ylempiä taajuuksia.

Oletko joskus onnistunut rakentamaan bassoresonaattorin kaupasta löytyvällä Gyptonella?

Julkisissa tiloissa tai toimistoissa harvemmin on tarvetta keskittyä alabassoihin. Näissä tiloissa ilman akustointia saattaa olla sekuntien jälkikaiunta, joka tekee tiloista hälyisiä ja puheesta on vaikea saada selvää. Siksi luonnollisesti puhetta pyritään selkeyttämään akustoinnilla. Puheen tärkeä kaista on 125-500Hz, josta Acoustic Fields:in Dennis Foley jaksaa joka toisessa videossa mainita. Tälle kaistalle on tärkeää "proper rate and level" ja erityisesti tasainen absorptio.

Kaikilla rakenteilla on jonkinlainen resonanssitaajuus. Kun rakennetaan huone, mallinnetaan akustiset ongelmakohdat ja ryhdytään akustoimaan, törmätään varmasti siihen tosiasiaan, ettei mallinnus ja käytäntö aivan vastaakkaan toisiaan. Yksi selittäjä on huoneresonanssit, joita esiintyy seinä- lattia- ja kattorakenteilla. Lisäksi esim. iv-putkilla on resonanssitaajuus. Rakenteet toimivat resonaattoreina, vaikka ei niitä kukaan suunnitellut sellaisiksi.

Olen rakentanut useita bassoresonaattoreita rei'itetystä kipsilevystä. Alabassoille ei taida levyjä olla valmiina, joten näille voi käyttää vaneria ja porata siihen reiät suunnitelman mukaisesti.

 

[Hebster]

Olen rakentanut useita bassoresonaattoreita rei'itetystä kipsilevystä. Alabassoille ei taida levyjä olla valmiina, joten näille voi käyttää vaneria ja porata siihen reiät suunnitelman mukaisesti.

AMG SoundFlow mallinnussoftasta löytyy suoraan perforoitu kipsilevy. 12mm kipsilevy, 300mm villalla antaan absorbiota 200-4k alueelle. Mitään merkittävää resonaatiota ei tapahdu. Kaupasta löytyvien levyjen perforaatio% on liian suuri että se soveltuisi matalien taajuuksien demppaamiseen.

Kun puhutaan musiikin/leffojen kuuntelusta, niin puheäänen dempppaminen ei ole listalla, sillä se tulee mukana, kun tekee muut asiat.

Ammattilaisten mallinnusoftat osaavat ottaa huomioon paljon sellaista mitä nettilaskurit ei osaa. SoundFlowlla voi rakentaa koko rakenteen alkaen ulkoseinän maalista jos haluaa. Huoneen keskinäisiin resonointeihin on sitten omat mallinnussoftat. Jos mallinnus ja käytäntö ei kohtaisi, niin ammattilaiset eivät voisi rakentaa mitään. Mallinnusta pitää osata tulkita.

 

[Yedi]

Eipä kovin vakuuta tuo softa. Ammattilaisten käyttämä Kinopanel tuottaa alla olevat absorptiot 85 ja 135mm asennussyvyyksillä. Miksi hukata 600mm tilaa villavaimentimilla, kun parempaa saa 135mm rei'itetyllä kipsilevyllä?

 

[Hebster]

Eipä kovin vakuuta tuo softa. Ammattilaisten käyttämä Kinopanel tuottaa alla olevat absorptiot 85 ja 135mm asennussyvyyksillä. Miksi hukata 600mm tilaa villavaimentimilla, kun parempaa saa 135mm rei'itetyllä kipsilevyllä?

katso liitettä 220652

Harvassa on markkinointimateriaaleissa olevat luvut jotka kestäisi tarkempaa tarkastelua. Mutta onhan se hienoa että olet tulossa miljonääriksi. Lyö paketiin ja ala myymään. Asiakkaita varmasti löytyy pilvin pimein. Kukaan ei tuhlaa 600mm tilaa jos oilet keksinyt laitteen jolla saman tekee 135mm tilalla. (= ei ole vitsi. Ecophon myy jätesäkkiin laitettua lasivillaa isolla voitolla kun printtaavat päälle tekstin Extra Bass)

Paitsi että kukaan ei käytä 600mm taltuttaakseen 125hz kun siihen riittää paljon vähempi. 600mm tilaa käytetään kun pitää päästä 30-40hz alueelle.

Mutta kiitos vinkistä! Katossa olevat Rockfonin akustiikkalevyt ovat osoittautuneet varsin huonoiksi akustointiin ja ne voisi korvata vaikka Kinopaneleilla. Niiden ongelma vain on että ne on julmetun rumia. Ehkä jos laittaisi kankaan päälle... Edit: Ei olekaan hyvä, perforaatio on 36% mikä on ihan liikaa sillä se syö samalla myös kaikki ylääänet, mikä vähän vie idean perforfoidun kipsilevyt (tai rimotuksen) käytöstä. Ehkä jos sen päälle laittaa rimotuksen...

 

[Yedi]

Ei noissa sun jutuissa ole päätä eikä häntää. Kuvitteletko Kinopanelin vaimennuksen loppuvan kuin seinään 125Hz ennen?

Miksi sinua nyt yhtäkkiä kiinnostaa ylärekisterin elävyys, sillä vähän aikaa sitten halusit kuunnella vain kaiuttimia ja huone ei saanut olla ollenkaan mukana? Vai kokeilitko laittaa vain eristevillaa seinille ja totesit äänen olevan kuollut ja tumppu? Noh, kokemuksista on hyvä ottaa oppia ja saahan sitä mielipidettään muuttaa, vaikka olisikin saarnamies.

Voin kertoa omasta kokemuksesta, ilman internet-besservisseröintiä, että oikean tyyppisellä reikälevyllä se ylärekisteri säilyy, mutta villalla menee helposti aivan v*tuiksi. On niitä muitakin tavan huoneisiin parempiakin vaihtoehtoja, kuin suuriin tiloihin tarkoitettu Kinopanel, johon ei kenelläkään ole edes varaa.

Jos levy ei ulkonäöllisesti kelpaa, niin ei ole pakko käyttää.

 

[Jfet]

Absorptiot 0,85 , 125 hz ja 135mm,
asennussyvyyksillä pikkaisen epäilen ettei toteudu.

 

[Yedi]

Ei kaikkea tarvitse uskoa, mitä internetistä löytää. Pidän kuitenkin Knaufin mittauksia yhtä luotettavina kuin esim. GIK-Acousticsin.