Tässä Sepon alkurepliikkiin vähän pohdintaa.
Itse en ole kuullut ympärisäteileviä kaiuttimia, mutta jostan syystä nämä eivät kuitenkaan ole yleistyneet.
Äänikuvan kannalta ympärisäteilevät ovat tietysti ylellisyyttä. Ääni täyttää huoneen ja varmasti ainakin hyvillä klasarilevyillä ja kuorolla efekti on miellyttävä. Mutta rytmimusalla heijasteet sotkevat koherenssin ja peittävät musiikin yksityiskohtia ja rytmiikkaa?
Ympäritäteilevät ovat suunniteltu jonkinlaiseen tilaan ja toimiakseen vaativat tilan koon ja akustiikan suhteen runsaasti säätämistä ja virittelyä. Tämä ei aina ole mahdollista/helppoa.
Näistä syistä johtuen ympärisäteilevät asettavat vielä tiukemmat vaatimukset lähteelle toimiakseen musiikin elemettien suhteen hyvin lukuunottamatta äänikuvaa.
Yleensä tuntuu siltä, että klasarin ystävät päätyvät aivan erilaisiin ratkaisuihin, koska konserttitilan tuntua ei välttämättä saa hyvin kovin suuntaavalla ja erotteleviala ja yksityiskohtaisella toistolla. Sinfoniaorkesterin musiikin informaatiomäärä on lähtötasoisesti jo niin suuri, että
"tilavaikutelman" korostaminen yksityiskohtien kustannuksella on varsin helppo valinta. (pikkolo ei kuulu, mutta ei se haittaa...)
Oman kokemukseni mukaan kun alkupään erottelu, dynamiikka ja rytmisyys ovat kunnossa ja kaiuttimet ovat suuntaavat, heijastukset vähenevät ja musiikin elementit ovat kuultavissa riippumatta siitä, missä positiossa kuulija on, vaikka kautinlinjan takana. Näin siis musiikki täyttää tilan, mutta erottelu pysyy hyvällä tasolla.
Tämä on siis teoriapohdintaa. Kokemusta ympärisäteilevistä ei ole. Kauitin on kuitenkin musiikista nauttimsen kannalta varsin olellinen kompomponentti.
