-
Hifiharrastajat ry:n syksyn hifimessuilla jakama infolehtinen nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Moderaatio tiedottaa: eduskuntavaaleihin asti (02.04.2023) kaikki rangaistavat politiikkaviestit saavat automaattisesti 10 pistettä eli 14pv lukuloman.
AV-laitteiden ongelma musiikin toistajina
- Keskustelun aloittaja esuko
- Aloituspäivämäärä
A
antvarh
Dynamiikan puute ja tarkoitan nyt vahvistimia.
mkutvonen
Hifiharrastaja
Latteus, loudnessmaisuus, pehmoilu... Onhan näitä. Itselläni oli viime vuoden kesällä hetken aikaa vanha AV-kone käytössä, kun DIY-putkosistani kyrvähti virtalähteen muuntaja. Vaihdoin samalla kaiuttimia, ja tyttöystäväni palattua Ämeriikanreissultaan, hän ihmetteli, että mikä niissä uusissa kaiuttimissa oli muka niin hienoa, ihan paskat. Alkoi ymmärtämään ostostani, kun sain hieman paremman varakoneen (Rotel RB-870BX) tuon AV-vahvistimen tilalle. Tuolla AV-koneella ääni oli keinotekoisen oloinen. Muovinen tai kuminen, en osaa päättää.
Toinen esimerkki: Jamon edulliset lattiakaiuttimet ja JVC:n AV-viritinvahvistin. Kaveri ihmetteli vaihdettuaan tuon JVC:n Cambridge Audion 640A:han, että mitä helvettiä, onko tämä ihan normaalia, että näitä ääniä tulee joka puolelta ja näin paljon. Ja nuo Jamot eivät tosiaan liian häävit pönpelit olleet. Valaisin sitten, että sitä kutsutaan äänikuvaksi. (Kaveri muuten nimittää itseään sipulikorvaksi)
Yleisesti ottaen AV-koneista tuntuu lähtevän sellaista suhteellisen tylsää ääntä; ei ole sävyjä, ei rytmiikkaa... Ainakin edullisemmista. Eivätkä ne vähän arvokkaammatkaan aina niin ihmeellisiä ole.
Toinen esimerkki: Jamon edulliset lattiakaiuttimet ja JVC:n AV-viritinvahvistin. Kaveri ihmetteli vaihdettuaan tuon JVC:n Cambridge Audion 640A:han, että mitä helvettiä, onko tämä ihan normaalia, että näitä ääniä tulee joka puolelta ja näin paljon. Ja nuo Jamot eivät tosiaan liian häävit pönpelit olleet. Valaisin sitten, että sitä kutsutaan äänikuvaksi. (Kaveri muuten nimittää itseään sipulikorvaksi)
Yleisesti ottaen AV-koneista tuntuu lähtevän sellaista suhteellisen tylsää ääntä; ei ole sävyjä, ei rytmiikkaa... Ainakin edullisemmista. Eivätkä ne vähän arvokkaammatkaan aina niin ihmeellisiä ole.
Näissä keskusteluissa usein yleistetään AV-laitteen soundi. Itseäni kiinnostaa onko jollain kokemuksia eri AV-vaffareista ja niiden eroista musiikkikäytössä.
Itselläni tilanne joka varmasti monelle muullekin tuttu, pitäisi yhdistää kotiteatteri ja musiikinkuuntelu. Omia kokemuksia ei vielä ole monistakaan laitteista mutta kyllä hyvin selkeä parannus tuli kun vajaa vuosi sitten vaihdoin vanhemman Yammun perus monikanavaihmeen uuteen keskijäreään 1800-malliin.
Vanhalla vahvistimella sointi oli todella lattea ja "munaton" verrattaen nykyiseen. Olin tästä erittäin positiivisesti yllättynyt sillä vaffarin vaihtoon ajoi lähinnä tekniset seikat ht-puolella.
Itselläni tilanne joka varmasti monelle muullekin tuttu, pitäisi yhdistää kotiteatteri ja musiikinkuuntelu. Omia kokemuksia ei vielä ole monistakaan laitteista mutta kyllä hyvin selkeä parannus tuli kun vajaa vuosi sitten vaihdoin vanhemman Yammun perus monikanavaihmeen uuteen keskijäreään 1800-malliin.
Vanhalla vahvistimella sointi oli todella lattea ja "munaton" verrattaen nykyiseen. Olin tästä erittäin positiivisesti yllättynyt sillä vaffarin vaihtoon ajoi lähinnä tekniset seikat ht-puolella.
esuko sanoi:
Monitor Audioiden lievästi terävä (lue: tarkka) ääni sopii pehmeämmälle AV-vahvistimelle, joten synergia toimii näiden kesken. Myös putkikoneita kannattaa kokeilla noiden kanssa. Amphionin kaiuttimet, varsinkin ne parannetut "kolmosversiot" niistä voisivat myös olla kokeilun arvoisia. Lisätään kokeiltavien listaan myös Penaudio, joka selvästi tykkää putkikoneiden äänestä.
Itseltä löytyy seuraavat itsetehdyt kaiuttimet http://www.zaphaudio.com/audio-speaker17.html
Ainakin kuulemani Monitorit omaavat samantyylisen soundin, tämä voi ainakin selittää miksen ole
AV-laitteitani ainakaan pehmoiksi kokenut. Voisiko tuohon dynamiikkaan vaikuttaa kaiutimien valinnalla,
vaikkapa herkemmillä?
Ainakin kuulemani Monitorit omaavat samantyylisen soundin, tämä voi ainakin selittää miksen ole
AV-laitteitani ainakaan pehmoiksi kokenut. Voisiko tuohon dynamiikkaan vaikuttaa kaiutimien valinnalla,
vaikkapa herkemmillä?
Olen kokenut nuo hifitalon / seasin elementit hieman terävä-äänisiksi, joten niillä ei todennäköisesti kovin helposti tulla saamaan läpikuultavaa ääntä. Siksi olisikin erinomaisen tärkeää että DIY-rakentelijat tekisivät elementtivalinnan huolella ja käyttäisivät hyviä vahvistimia.
rajani sanoi:
Hyvä pointti, nämä elementit ovat olleet monessa rakennelmassa mukana, nyt valitsisin luultavammin eri elementit. Tuo läpikuultava ääni ei ole täysin itselleni koskaan auennut, voiko samaa termiä käyttää vaikkapa kuulokkeissa?
Älkää nyt höpöttäkö mistään Seasseista. Sillä ei ole juuri mitään tekemistä kaiuttimien kirkkauden kanssa, suunnittelulla on. esuko Zaph 17 saadaan kuullostamaan bassokaiuttimelta jos halutaan vaikka siinä olisi 5 Seasin diskanttia. 
kre
Hifiharrastaja
- Liittynyt
- 4.6.2007
- Viestejä
- 8 796
esuko sanoi:
Jouduin männäviikolla makkariin evakkoon kun päälaitteisto valjastettiin luukuttamaan Anna A:n uusinta nuorison toimesta. Kuuntelin pari levyä sonyn bluray-rimpulalla ja av-käkättimellä (vanhan liiton stereokone, tosin) enkä havainnut mtään ongelmia musiikin toistossa. Erittäin nautittavaa. Varmaan pitää hakeutua lääkäriin tai sinne puukorvajaostoon (missä sinne voi liittyä?).
Kyllä Seas:lta ostan seuraavanikin elementit, mutta luultavammin seuraavaksi kokeilen ei-metallikartioita, josko niillä pääsisi parempaan lopputulokseen.
On varmaan parempi tarkentaa ettei linkissä olevat kaittimet ole itseni suunnittelemat jos jollekulle jäi epäselväksi.
Omat kaiuttimet on niin rumat että parempi pistää suunnittelijan tuotokset esille
kre:
-mukava kuulla joskus tuonkin suuntaisia kommenteja
On varmaan parempi tarkentaa ettei linkissä olevat kaittimet ole itseni suunnittelemat jos jollekulle jäi epäselväksi.
Omat kaiuttimet on niin rumat että parempi pistää suunnittelijan tuotokset esille
kre:
-mukava kuulla joskus tuonkin suuntaisia kommenteja
Jos av-laitteen "harmautta" (ei kotelo ) haluaa kompensoida, niin joku räyhäkkäö Epos voisi tuoda soundiin eloa, mutta toisaalta on suuri vaara, että kaiutin paljastaa etupään kuraisuuden. Taas jos laittaa hyvin tumman/tumpun kaiuttimen, niin kokonaisuus voi olla latuska.
Ehkä joku helppokuormainen pienehkö lattiakaiutin voisi olla sopiva. Pieni basson jumputus alle niin ei pikku virheet haittaa.
) haluaa kompensoida, niin joku räyhäkkäö Epos voisi tuoda soundiin eloa, mutta toisaalta on suuri vaara, että kaiutin paljastaa etupään kuraisuuden. Taas jos laittaa hyvin tumman/tumpun kaiuttimen, niin kokonaisuus voi olla latuska. Ehkä joku helppokuormainen pienehkö lattiakaiutin voisi olla sopiva. Pieni basson jumputus alle niin ei pikku virheet haittaa.
Testin (joku rotelin n.1500 euron pääte) perusteella bassoihin tuli selvästi enemmän munakkuutta. Äänestä tuli selvästi ryhdikkäämpi, mutta samalla astetta huonolla tavalla kirkkaampi, joka taitaa olla noille roteleille ominaista metallidiskanttisten kaiuttimien kanssa. Integroitua kun koitettiin, niin äänestä tuli ilmavampi ja musiikki toistui eleettömämmin. Bassot eivät ehkä olleet yhtä munakkaat, mutta se oli pieni miinus, kun kerrankin sykettä löytyi ja musiikki vei mennessään. Integroitu jäi.MarkoN sanoi:
Omassa laitteistossani toistan musiikkini vielä toistaiseksi AV-vahvistimella. Toisto on ihan kohtuullista, koska vahvistin on laadukas ja stereo-ystävällisimmästä päästä. Miinuksia kuitenkin löytyy. Erityisesti innostamattomuus haittaa. Hiljaisella kun musiikkia kuunteleen, niin se toistuu latistuneena, eikä se herätä oikein minkäänlaisia tunteita. Volumea pitää kääntää enemmän, jolloin menoa alkaa jo tulla, mutta silti se jokin puuttuu. Ääni ei myöskään irtoa kaiuttimista kunnolla vaan sillä on taipumusta paikallistua. Ihan kohtuulliseksi stereokentän saa ja jäsentelyä on, mutta kun syvyys jää uupumaan. Vahvistimeni hintaista integroitua koitin ja olihan siinä selvä parannus. Hiljaisellakin musiikki toistui miellyttävästi ja sitä oli mukava kuunnella. Kun volumea jälleen nosti, niin bassoissa oli voimaa ja erottelevuutta aivan eri tavalla, enkä halunnut edes kytkeä subiani mukaan. Ääni irtosi kaiuttimista ja äänestä tuli selvästi yksityiskohtaisempi. Nyt kitara ei soinut yksistään, vaan joku soittikin sitä. Ehkä olisin vielä vähän enemmän kaivannut menoa ja meininkiä. Vieläkin toisto oli pikkaisen etäistä.
esuko sanoi:
En tiedä kuulokkeista, kun en ole niihin koskaan kajahtanut kunnolla. Ehkä se olisi kuulokkeilla sitä että ääni ei kuuluisi kireästi kiinni korvaläpissä. Läpikuultava ääni on sitä kun ensin häviää kaiuttimet, kuulet vain esityksen. Lopulta kun se viedään pitkälle, niin vahvistin ja äänilähdekin häviää (ominaissoundin osalta). Sen kuulee ehkä helpoten akustisilla soittimilla, jolloin esim. kitara ei ole liian metallinen.
Kun kerran on vahingossa oppinut kuulemaan vahvistimen ominaissoundin tai kaiutinkartion häiriöääniä, niin niistä kärsii aina. Älkää opetelko kuulemaan sitä vaan nauttikaa musiikista. Vähän sama kuin kaveri kärsii DLP-tykkinsä sateenkaari-ilmiöstä ja itse en sitä puusilmänä huomannut vaan nautin leffasta.