Aurelia Graphica HM:ssa

sepi_3.0

Hifiharrastaja
Liittynyt
30.10.2006
Viestejä
18 896
Kaupunki
Pjongjang
Ihmettelikö kukaan HM:n testaajaksi ylennetyn moderaattori Erosen pisteytyksen ja kommentoinnin epäsuhtaa tuolla kaiuttimella? Siis lähinnä se, että merkin 3x halvempi pönttö oli enemmän hänen makuun, liekö isommassa liikaa hifismit pinnassa ja pikkumalli musikaalisempi :D
Muistuuko kellään mitään muuta kaiutinmerkkiä jossa halvempi on ollut kenenkään mielestä kuitenkin kokonaisuutena parempi?
 
sepi_1 sanoi:
Ihmettelikö kukaan HM:n testaajaksi ylennetyn moderaattori Erosen pisteytyksen ja kommentoinnin epäsuhtaa tuolla kaiuttimella? Siis lähinnä se, että merkin 3x halvempi pönttö oli enemmän hänen makuun, liekö isommassa liikaa hifismit pinnassa ja pikkumalli musikaalisempi :D Muistuuko kellään mitään muuta kaiutinmerkkiä jossa halvempi on ollut kenenkään mielestä kuitenkin kokonaisuutena parempi?
En ole vielä lehteä nähnyt. Mutta ei tuollainen jossain tietyssä tilassa ja tilanteessa ole mitenkään epätavallista. Parissa yhteydessä on tullut todettua isomman kajarin olevan yksinkertaisesti heikommin toimivan jossain tietyssä tilassa kuin pikkuveljensä. Vaikkapa oman ykkössettini kajarit eivät yksinkertaisesti toimisi yhdessä huoneessa, jossa on oma settinsä, koska kuunteluetäisyys jäisi aivan liian pieneksi. Tuossa huoneessa pikkuiset hyllykajarit toimivat paremmin...

Mutta toisessa tilassa homma kääntyy isompien pönttöjen eduksi... Vai tarkoititko jotain muuta? :D

t. jjahifi
 
sepi_1 sanoi:
Muistuuko kellään mitään muuta kaiutinmerkkiä jossa halvempi on ollut kenenkään mielestä kuitenkin kokonaisuutena parempi?

Tannoyn F2 julistettiin aikoinaan arvokkaampaa isoveljeään paremmaksi.
 
jjahifi sanoi:
Mutta toisessa tilassa homma kääntyy isompien pönttöjen eduksi... Vai tarkoititko jotain muuta? :D

t. jjahifi

Kyllä kait arvostelijan pitää osata suhteuttaa kaiuttimen vaatima huonekoko arvostelussaan, muutenhan käy just noin että halvempi on "sopivampi". Ei kai noiden pointsien jaossa ole tarkoitus hakea toimituksen testihuoneeseen optimia pönttöä? Toisaalta hyvä kun arvioivat niitä edes yhdessä tilassa :)
Ite olen vähissä kokeiluissani todennut että saman merkin sisällä kalliimpi on parempi, vaikka suhteellinen vastine euroille vähenee ylöspäin mennessä.
 
Sinänsä on jo pitkään ihmetyttäny isot pistevaihtelut testaajien kesken, liikaa on eroja tai sit pisteskaala on erilainen testaajan mielessä.
Aurelian kohdalla onneksi pääsee perjantaina itse kuulemaan sen eron kun ovat täällä tampereen high end studiossa pitämässä esittely päivää. mielenkiintoista verrata itse eroa mut ihmettelen suuresti jos ero on mielestäni samoinpäin kuin erosella vaikka onhan sekin mahdollista!
 
Minä en ole pitkään aikaan enää katsonut noita pisteytyksiä. Luen ennemmin kuvaukset ja teen arvioni niiden perusteella. Siis että kannattaako kuunnella vaiko eikö. Eipä noista testeistä karkea-arviota enempää irti tunnu saavan.

Graphica on sinällään ihan mielenkiintoinen kaiutin, mutta jos sekin kärsii samoista ongelmista, kuin muutkin kotimaiset - yksityiskohtien liioittelusta - ei sekään ole minun kaiuttimeni. No, onneksi en just nyt ole vaihtamassa mitään.
 
Graphicassa ihmetyttää maallikkoa se, että se on vain kaksitiekaiutin ja elementtejä niin paljon. No siihen on varmaan syynsä.
 
pölsä sanoi:
Graphicassa ihmetyttää maallikkoa se, että se on vain kaksitiekaiutin ja elementtejä niin paljon. No siihen on varmaan syynsä.

Kyllä syitä löytyy paljonkin. 2-teinen linja tuottaa mielestäni ylivoimaisen bassotoiston pönttötoteutusten sarjassa. Homma menisi täysin pilalle jos esim. kylkeen lisättäisiin bassokaista. Juttu on vain oivallettava itse kuuntelemalla, vaikka toteutukselle on myös selvät teoreettiset perusteet.
 
pölsä sanoi:
Graphicassa ihmetyttää maallikkoa se, että se on vain kaksitiekaiutin ja elementtejä niin paljon. No siihen on varmaan syynsä.

Se on sitä haettua suuntaavuutta. Eikös Dynaudioissa käytetty tuplakalottia mutta Aurelialla laitettiin paremmaksi, kolmoisdiskantti :D

Vapaakenttävasteen perusteella isommalla mallilla ei olisi pitänyt olla mitään ongelmia lehden kuunteluhuoneen pienuuden kanssa, mistä lie sitten Erosen pisteet kiikastaneet.
Eräpuu takaisin pisteytysautomaatiksi vaikka sitten osa-aikaeläkeläisenä :D
 
Lieneeköhän Mauri kokeillut leveämpää kolmiota ja pidempää kuunteluetäisyyttä kuten Samu? Tuollakaan kajarilla ei ole pakko ottaa kaikkea resoluutiota irti tai sumputtaa ääniä keskelle. Havainnot yläbasson yliannostuksesta ovat myös jonkin verran kuuntelijasidonnaisia. Sitäkin voi hallita kolmion koolla, leveydellä ja etäisyydellä etuseinään. Integroituneeseen ja tiukkaan bassotoistoon tottumaton kuuntelija voi kokea yläbasson ja alakeskialueen paukkuvaksi ja korostuneeksi, vaikka ongelma olisi vähäinen tai olematon. Ja tottumattomia kuuntelijoita on maailma pullollaan, koska hyvää bassotoistoa ei ole joka nurkalla tarjolla. En toki väitä että Mauri olisi sen tottumattomampi kuin muutkaan hifiharrastajat.
 
kimmosto sanoi:
Lieneeköhän Mauri kokeillut leveämpää kolmiota ja pidempää kuunteluetäisyyttä kuten Samu?

Meillä kaikki tuppaavat hinaamaan kaiuttimia aika paljon eestaas ja ympäriinsä kunnes omaan makuun paras paikka löytyy. Joskus ne ovat samalle kaiuttimelle kolmella kuuntelijalla hyvinkin erilaisia. Kuunteluarvio pohjautuu sitten tuon paikan tuottamiin tuntemuksiin. Esim. Gradient 1.5:t olivat minulla reilusti kauempana toisistaan kuin kuuntelupaikasta, silloin sain soundiin kaipaamaani hengittävyyttä ja ilmavuutta. Toisaalta 1/2009-numerossa on tulossa testi järeästä lattiakaiuttimesta, joka oli vain vajaan lenkkarillisen (engl: ft, toim.huom.) takaseinästä. Nämä vain pari esimerkkiä poikkeuksellisista tapauksista.
 
Se että kalliimpi kaiutin kuulostaa huonommalta kuin saman merkin edukkaampi vaihtoehto, voi johtua oheishärpäkkeistä. Mitä suuremmalla todennäköisyydellä kallimmpi kaiutin tuo myös mahdolliset heikot lenkit herkemmin esiin. Kallis -tai ainakin laadukas, ei aina kallis, -kaiutin pääsee oikeuksiin vasta laadukkaalla vaihvistimella tai vain "oikealla" oheissälällä, hinnasta riippumatta -> synenergia. Jo pelkästään kaiutinjohodot muuttavat monien mielestä hyvinkin merkittävästi soundia.
 
Veikkaan että lehdellä ainakin pitäisi olla sen tasoinen testilaitteisto joka ei aiheuta kellään kuuntelijalla tuollaista pisteiden muljahdusta, vaikka kaiutinjohtona olisi ollut 10m:n lamppujohto.
Mikähän siinä on ettei joka kerta voisi listata testin lopuksi koko settiä jotta vältytään tuollaiselta syy/seuraus arvuuttelulta?
 
Hihi sanoi:
Se että kalliimpi kaiutin kuulostaa huonommalta kuin saman merkin edukkaampi vaihtoehto, voi johtua oheishärpäkkeistä.


Näin audiorealistina lähtisin kyllä veikkaamaan ensisijassa huoneen ja kuuntelutottumusten vaikutusta suurimmiksi tekijöiksi.
 
Mallas sanoi:
Näin audiorealistina lähtisin kyllä veikkaamaan ensisijassa huoneen ja kuuntelutottumusten vaikutusta suurimmiksi tekijöiksi.

Just näin, Samuhan sanoi että jokainen hilasi kaiuttimia ja penkkiä mieleisekseen. Olisi aika mukava nähdä pitkästä aikaa esittely testaajien kotioloista. Heidän testilevyt jo olikin sivulla 19.
Voihan se olla niinkin, että paremmat kaiuttimet saivat äänitteiden laatuerot ikävästi esiin joka ei tunnukaan kivalta.
 
sepi_1 sanoi:
Voihan se olla niinkin, että paremmat kaiuttimet saivat äänitteiden laatuerot ikävästi esiin joka ei tunnukaan kivalta.

Kun tarkkuus lisääntyy, eufonia väistyy. Tarkkuuden lisääminen on noin yleisesti ottaen kuitenkin se ainoa tie eteenpäin IMO, muutoin jäämme pyörimään kehää.
 
Kaiutin voi mielestäni olla tarkka kahdella tapaa: joko oikeasti tarkka, jolloin se vain toistaa enemmän, tai näennäistarkka, jolloin se poimii äänitteiltä pieniä yksityiskohtia ja korostaa niitä kokonaisuuden ja suurten linjojen kustannuksella. Jälkimmäinen on tietty studiomonitoroinnissa ihan suotavakin ominaisuus, mutta ei tee oikeutta musiikille ja saattaa aiheuttaa kuunteluväsymystä. Esimerkkinä Martin Logan päästeli tällaista ääntä messuilla (tai sitten sinne levylle oli äänitetty pelkkiä yksityiskohtia ja unohdettu että se musiikkikin olisi pitänyt saada mahtumaan).

Sellaista hyvää, "oikeasti erottelevaa" soundia olen kuullut parista sakemannikaiuttimesta. Että kertovat kyllä, että "tuolla on kaikkea pientä kivaa, niinkö toi triangeli tuolla ihan perällä", mutta eivät tuo sitä salin perällä kilkuttelevaa pöhlöä metalliesinettä suoraan naaman eteen, että "ETKÖ SÄ SAATANAN JUNTTI TAJUA, ETTÄ TÄSSÄ ON ******* TRIANGELI!". Ymmärtänette tästä kuvauksesta?
 
mkutvonen sanoi:
Kaiutin voi mielestäni olla tarkka kahdella tapaa: joko oikeasti tarkka, jolloin se vain toistaa enemmän, tai näennäistarkka, jolloin se poimii äänitteiltä pieniä yksityiskohtia ja korostaa niitä kokonaisuuden ja suurten linjojen kustannuksella. Jälkimmäinen on tietty studiomonitoroinnissa ihan suotavakin ominaisuus, mutta ei tee oikeutta musiikille ja saattaa aiheuttaa kuunteluväsymystä. Esimerkkinä Martin Logan päästeli tällaista ääntä messuilla (tai sitten sinne levylle oli äänitetty pelkkiä yksityiskohtia ja unohdettu että se musiikkikin olisi pitänyt saada mahtumaan).

Jännä havainto, mun mielestä sähköstaatit soi enemmän kohteliaan erottelevasti kuin näennäistarkasti tyrkyttäen liiaksi yksityiskohtia. Mut mulla olikin omat levyt mukana ;)
 
kiitos mkutvonen, tuo sun sepustus oli oikeasti hyvä, ja hauskakin vielä :D
 
sepi_1 sanoi:
Jännä havainto, mun mielestä sähköstaatit soi enemmän kohteliaan erottelevasti kuin näennäistarkasti tyrkyttäen liiaksi yksityiskohtia. Mut mulla olikin omat levyt mukana ;)

Ei se ollut yleisesti staatteja vastaan tuo kommentti. Tuo messudemo vain on ehkä pahin esimerkki tuollaisesta soundista, mitä olen kuullut. Quadin eslut voisinkin ottaa. Ehkä. Sallin tosin epäillä puolueettomuuttasi tässä asiassa.

jasu sanoi:
kiitos mkutvonen, tuo sun sepustus oli oikeasti hyvä, ja hauskakin vielä :D

Ei kestä.
 
Back
Ylös