Audyn Cap vs Audyn+, ensivaikutelmia...

woodworks

Käyttäjä
Liittynyt
12.2.2007
Viestejä
123
Omien kaiuttimien suotimet tuli käytettyä paloina ja vaihdettua konkat Audyn+:iin.

Välittömästi kun kalkattimet oli kasassa ja tulilla, ensikokemus oli lähes tyrmäävä. Diskantin erottelu parani huomattavasti, muuttumatta kuitenkaan mitenkään räikeäksi tai teräväksi JA ennenkaikkea ja jopa yllättäen, myös disun taso nousi rutkasti, jopa niin paljon että sarjavastuksien kimppuun täytyy käydä ja tiputtaa disua jonkin verran.

Tarkempia analyysejä voi alkaa tekemään kunhan uudet konkat saavat muutaman kymmenen tuntia alle...
 
Samaa olin itse kuulevani kun normikonkat vaihdoin plussiin.Nyttemmin olen käyttänyt mundorfia ja se kuulostaa lähes yhtähyvältä ellei paremmalta.Luulokuulo voi tosin vaikuttaa asiaan.Otan kuitenkin hyvin avoimesti kuuntelut ja jos eroa löytyy oikeasti ei haittaa.
 
Nyt olisi korkea aika ruveta miettiä, mikä "normikonkissa" on vikana? Olisiko jännitekestoisuudessa jotain. Tai esiintyvässä induktanssissa. Markkinoilla on erityisesti vähäinduktanssisia konkkia. Vaikuttaisiko levyjen välinen etäisyys ja eristeaine jotain.
 
ealab sanoi:
Nyt olisi korkea aika ruveta miettiä, mikä "normikonkissa" on vikana? Olisiko jännitekestoisuudessa jotain. Tai esiintyvässä induktanssissa. Markkinoilla on erityisesti vähäinduktanssisia konkkia. Vaikuttaisiko levyjen välinen etäisyys ja eristeaine jotain.

Eikö ensin kannattaisi sentään suorittaa vertailu niitten välillä. Jos se ikä teki vaikka eron. ;)
 
K J Manner sanoi:
Jos se ikä teki vaikka eron. ;)

Ikäeroa muutama viikko eli tuskin ;) Tuosta huomattavasta erosta on raportoitu kyllä muultakin suunnalta joten tavallaan osasin sitä odottaakkin. Se että ero oli noinkin selkeä, oli silti yllätys.
 
ealab sanoi:
Nyt olisi korkea aika ruveta miettiä, mikä "normikonkissa" on vikana? Olisiko jännitekestoisuudessa jotain. Tai esiintyvässä induktanssissa. Markkinoilla on erityisesti vähäinduktanssisia konkkia. Vaikuttaisiko levyjen välinen etäisyys ja eristeaine jotain.
Ei kai normimuovikonkissakaan mitään vikaa ole.Tuo on kyllä arvoitus sinäänsä ja paljonhan noista kuunteluvaikutelmista voi mennä muiden muuttujien piikkiin kuten epäilen sen pääosin sitä olevan.Asiaa on kuitenkin helppo testailla siinä mielessä ettei se kovin kalliiksi tule ainakaan yksinkertaisemmassa suotimessa.Ennakkoluulottomasti tässä itsekin noita tutkiskellaan.
Sillehän voi hakea periaatteessa monenlaista teknistä selitystä.Korkeiden taajuuksien häviötä monet ovat tarjonneet selitykseksi. ???

Tämäkin aihe on tällä saralla vielä meikäläiselle suhteellisen tuore asia mutta kuitenkin sen verran että jotain "outouksia" on tullut havaittua.
Minullahan on mahdollisuus kasata kolme eri diskantinsuodin haaraa joista yksi on kasattu Mundorfin stanu sarjasta ja toinen Audyn Capin standardia ja kolmas "Hikend" Audyn Cap plussaa.Noita tuli pyöriteltyä ja useamman viikon kuuntelun jälkeen tapahtui vaihto.Vaihdon jälkeen ero kuulosti suurimmalta, joskin erot pienenee olemattomiin kuunteluviikkojen edetessä kunnes vaihto taas suoritetaan.Vaihdoin tein yleensä silloin kun muistin ylipäätään siellä olevan testisuotimen.Aika monesti meni etten edes muistanut mikä suodinversio siellä kulloinkin oli.
 
punssi sanoi:
kuunteluvaikutelmista voi mennä muiden muuttujien piikkiin kuten epäilen sen pääosin sitä olevan.Asiaa on kuitenkin helppo testailla siinä mielessä ettei se kovin kalliiksi tule ainakaan yksinkertaisemmassa suotimessa.

Tuossa minun suotimessa testailu on aika helppoa ja muut muuttujat, kuten kaiuttimen sijoituksen pienikään muutos, on helppo pitää kurissa. Dissen konkka on suoraan terminaalilta disselle menevissä piuhoissa kiinni ja siihen pääsee käsiksi tällä hetkellä täysin esteettömästi kun ei ole suotimen peitelevy paikallaan.

Kriittisyyttä täytyy toki olla, täytyy katsoa tilannetta uudestaan kunhan kuuntelu-sessioita on enemmän takana.
 
Joskus joku on maininnut, että konkan jännitekestoisuudella on merkitystä. Kyseeseen tulee eristeaineen ohuus ja laatu. Ohut eriste, so. matala jännitekestoisuus aiheuttaa (normikonkissa?)tiemmä jotain atomitason vuotoa. Itse olen sitä mieltä, että alle 250V:n jännitekestoisia konkkia ei pitäisi käyttää. Ei ole mitään syytä käyttää vahvistimen käyttöjännitteen lähellä olevia konkkia. Toisaalla on väitetty, että esim. 63V:n riittävät hyvin. Sehän on yli ja näin riittää! Mikä on merkillistä, kun hinnasta ei voine olla kyse!
Nyt pitäisi löytyä todellinen asiantuntija, joka osaisi sanoa asian oikean laidan.
Konkka on periaatteessa kaksi metallilevyä vastakkain, ilmaraon kera. Tuo rako, väli saadaan myös eristeaineella. Paitsi ilmaeristeisissä säätökonkissa. Päättelen, että toisaalta mahdollisimman pieni väli saisi signaalin läpimenon pienimmätkin "hituset" noteerattua. Saattaa olla, että mainituissa .......+ - konkissa käytetään ohuempaa, mutta suuremman jännitekestoisuuden omaavaa eristettä? Myös matalampaa induktanssia? Tämä sitten maksaa! Normikonkkiin verrattuna?
 
Vain kyynisyyteni on suurempaa kuin tietämättömyyteni - myös tällä konkkien twiikkailusektorilla. Kai teillä kaikilla näitä juttuja kokeilevilla on tarkat kapasitanssimittarit ja pelit, jotta voitte olla varmoja että verrokeissa on edes samat kapasitanssit ja resistanssit? Tuollainen ihmekirkastuminen halvemmasta kalliimpaan tuoteryhmään mentäessä on (valitettavasti) maailman yksinkertaisin asia järjestää saman valmistajan tuotepaletissa, täysin ilman sisäisen teknologian muuttamista ja/tai tuotantokustannusten nousemista. Pelaillaan vaikka resistanssilla tai kapasitanssin toleranssilla; kalliit +toleranssiin ja halvat -toleranssiin. Kun subjektiivinen testaus tehdään yleensä disuilla, on muutoksen suunta ennustettavissa 99% varmuudella.
 
kimmosto sanoi:
Vain kyynisyyteni on suurempaa kuin tietämättömyyteni - myös tällä konkkien twiikkailusektorilla. Kai teillä kaikilla näitä juttuja kokeilevilla on tarkat kapasitanssimittarit ja pelit, jotta voitte olla varmoja että verrokeissa on edes samat kapasitanssit ja resistanssit?

Tottakai ero on huomattava jo siitäkin syystä että "parempi" on 2% toleranssilla ja "huonompi" 5%. Pelkästään jo tuosta syystä ero voi olla todella huomattava niinkin kriittisellä alueella kuin disulla. Itse yllätyin lähinnä eron suuruudesta. Tietty jos takatasku-pankki antaa myötä, voisi ostaa "huonompia" 50kpl ja hakea niistä mahdollisimman lähelle parempaa verrokkia arvoiltaan olevan parin ja testata sen jälkeen tuon eron disulla. Tuskin ihan noin huomattavaa eroa olisi. Onko kyseessä ihmekirkastumisen metsästys VAI tiukemman toleranssin hakemisesta, sepä jää lukijan mietittäväksi.

(Toinen vaihtoehtohan olisi ollut ostaa ne 50kpl halvempia ja hakea niistä pari 2% toleranssiin ;) )
 
Taannoin mittailin 2uF:n konkkia ( RIFA, 250V, 2%) Ilmeni kaupallisuutta? Oikeastaan jokainen oli alle 2, juuri toleranssin rajoissa. Tarkoittanee, että tehtaalla ao. materiaalin menekki oli saman verran vähäisempi.
Mittarina ammattitason laite. En silti poissulje mittarin oman tarkkuuden vaikutusta. Muita konkkia mitattaessa toleransseja oli +/_.
 
Hmm... Mielenkiintoista. Onko diskanttihaaran virrat hyvin pieniä (vai yhtä isoja kuin basson?) joten pienetkin virheet esim. eristeessä aiheuttavat kuultavaa eroa?

Mun Eposeissa olisi varsin helppo twiikkauskohde. Suotimet ensimmäistä astetta joten ei tarvisi montaa osaa vaihdella. Kuvieni perusteella kondensaattorina dissellä on joku Bennic 2,7 mikroa 160/250 V. Aydyn Capilla olisi 2,7 hintaan 3€ /kpl (Hifitalo), mutta Audyn+ ei ole kuin 2,2 mikronen? Dääm. Olisko joku Mundorf tms. vielä parempi. Millä kannattaisi testata konkan vaikutusta?
 
alspe sanoi:
Hmm... Mielenkiintoista. Onko diskanttihaaran virrat hyvin pieniä (vai yhtä isoja kuin basson?) joten pienetkin virheet esim. eristeessä aiheuttavat kuultavaa eroa?

Tämä konkkien twiikkailuasia on pikemminkin ahdistava. Disun virrat ovat tavallisesti paljon pienempiä kuin bassolla. Jos ominaisuudet muuttuisivat virran mukaan, siitä aiheutuisi säröä. No, särö rikastaa signaalin spektriä yläpäässä, joten äänen ihmeellinen kirkastuminen voi olla myös täysin paskan komponentin aiheuttamaa säröä.

alspe sanoi:
Olisko joku Mundorf tms. vielä parempi. Millä kannattaisi testata konkan vaikutusta?

Jotta vertailussa olisi mitään luotettavuutta, pitäisi komponentti pystyä vaihtamaan lennossa. Vaihtotyön jälkeen korvat ja aivot ovat aivan eri kalibroinnissa. Lisäksi pään tai kaiuttimien asennon/paikan muuttuminen sentillä vaikuttaa jo ääneen - puhumattakaan lämpötilasta, ilmankosteudesta tai ilmastoinnista, jotka ovat jatkuvassa muutostilassa.

Kaiutin on suunniteltu ja balansoitu tietyillä komponenteilla. Suunniteltuja ominaisuuksia voi toki muunnella helpomminkin, kuin vaihtelemalla sisuskaluja.
 
kimmosto sanoi:
Jotta vertailussa olisi mitään luotettavuutta, pitäisi komponentti pystyä vaihtamaan lennossa. Vaihtotyön jälkeen korvat ja aivot ovat aivan eri kalibroinnissa. Lisäksi pään tai kaiuttimien asennon/paikan muuttuminen sentillä vaikuttaa jo ääneen - puhumattakaan lämpötilasta, ilmankosteudesta tai ilmastoinnista, jotka ovat jatkuvassa muutostilassa.

Jos jotain muokkaan niin ajattelin muokata ensin yhden kaiuttimen verrata lennosta vahvarin balanssin säädöllä.
 
alspe sanoi:
Jos jotain muokkaan niin ajattelin muokata ensin yhden kaiuttimen verrata lennosta vahvarin balanssin säädöllä.

A/B kaiutinvalinta, mikäli sellainen vahvarista löytyy, eliminoi vahvistinten epäbalanssiin liittyvät asiat. Jäljelle jää kuitenkin sellainen ikävyys ettei kaiuttimet kuulosta samalta jos niiden paikka ei ole täysin sama, ja rakenne symmetrinen keskilinjan suhteen. Lisäksi elementtien toleranssien aiheuttamat erot saattavat olla kuuluvalla tasolla. Varmin tapa olisi vertailla täysin samalla kaiuttimella samassa paikassa, joka onnistuu vain kauko-ohjattavalla vaihtokytkimellä. Konkkien kapasitanssiarvojen pitää olla täsmälleen samat (esim. <1% ero), jotta ero voidaan kohdistaa laatutekijään. Soitin vielä A-B toistolle, jotta kuunnellaan edes samaa näytettä.

Jokainen päättäköön itse onko hommassa järkeä. Hlö-kohtainen mielipiteeni on että mikä tahansa muu hallittu modaus johtaa merkittävämpiin parannuksiin.
 
Itse mietiskelin tässä MG 1.6/QR SE jakosuodinta ja mahdollisesti sen muokkaamista.

Muokkauksen kohteena olisi tosin kondensaattorien (jotka ovat vissiin kaikki muovikonkkia tms) sijaan vain tuo kela joka kytkennästä löytyy, se kun on metallisydäminen tässä alkuperäisessä jakarissa ja tilalle voisi olla saman mH-arvon ilmasydäminen parempi...vaikutus tulee vissiin vastaan suuremmilla tehoilla? Toisaalta ilmasydäminen taitaa tulla herkästi liian kookkaaksi tuonne kohden aseteltavaksi.

Toinen mitä pohdin, olis sisäisen johdotuksen muutos, mutta eipä se ole mielekästä kun ne kaapelit ovat kuitenkin huomattavasti paksumpia kuin niiden perässä oleva elementin lanka, ja toisaalta näyttäis vaativan jonkin verran kaiuttimen purkua että päästään käsiksi kohtaan jossa yhtyy varsinaisiin elementin langoituksiin.

Vai olisikohan niin että sitten kuitenkin kannattais purkaa koko jakariosuus pois, vaihtaa sisäinen johdotus paremmaksi ja siirtää jako erilliseen boksiin kaiuttimen ulkopuolelle? Kuinka iso työ siinä on, eli saako tuon johdotuksen jotenkin fiksusti esille ilman että täytyy purkaa kaiutinta suuremmin? Ainakaan nuo ei tunnu olevan mitenkään huoltoystävällisesti rakennetut...
 
Metallisydän?. Sellaisia käytti mm. Philips - 70 luvulla. Jos siis metallilla tarkoitetaan rautaa. Ns. muuntajalevystä tehtyjä sydämiä. Niissä ei tosiaan ollut paljon ylimääräistä tehonkestoa, eikä muutenkaan nykymittapuun mukaan kelvollisia?. Sama koskee pienemmissä määrin ferriitti-/ rautajauhe-sydämiä.
 
ealab sanoi:
Metallisydän?. Sellaisia käytti mm. Philips - 70 luvulla. Jos siis metallilla tarkoitetaan rautaa. Ns. muuntajalevystä tehtyjä sydämiä. Niissä ei tosiaan ollut paljon ylimääräistä tehonkestoa, eikä muutenkaan nykymittapuun mukaan kelvollisia?. Sama koskee pienemmissä määrin ferriitti-/ rautajauhe-sydämiä.

Näin ulkopuolelta katsellen näyttäis ferriitiltä...ei siis ihan suoranaisesti miltään teräspakkamuuntajalta sentään. :D

MUGista löytyy kuvia, esimerkiksi tässäkin modauksessa on jätetty alkuperäinen kela paikoilleen ja vaihdettu vain johdotukset ja konkat: http://www.integracoustics.com/MUG/MUG/tweaks/reboylin/First All Silver.jpg

Kyseisestä kuvasta selvisi myös että näemmä jos tuosta purkaisi sukkaa ja avaisi edestä puulevyn(vai olikohan tuossa vain kevyt niitattu muovilevy tuolla kohden) pois tieltä, sieltä löytyy helposti irroitettavat abiko-liitännät elementeille, kun eilen pohdiskelin mahdollista johdotuksen vaihdosta...

Muuten, kaiuttimen kaapelointi on tällä hetkellä kuulemma alumiinia...täytys sit vaihtaa esimerkiksi hopeaa ympäriinsä ettei tule ongelmia johtimien kemian kanssa kirjaimellisesti, kaikki vanhat juotokset menis samalla uusiksi...eli niiden johtimien ja juotosten kohdalla jotka koskettelevat toisiaan(tm). (Feat. Frank Pappa!)

Jazz is not dead, it just smells funny. -- Frank Zappa
 
Back
Ylös