Audio Pro Ace Bass 3 -subwoofer

[rajani]

Tuossa eräs vielä rekisteröitymätön käyttäjä laittoi sähköpostia että haluaisi lukea keskustelua Audio Pro Ace Bass 3 -subwooferista. Onko kokemuksia?
Kyseessähän on n. 1100 euron hintainen tuote.

 

[Legis]

Jos töykeitä mutta rehellisiä ollaan, niin kannattaa vaihtaa suunnitelmia justiinsa.

En kuunaan suosittelisi sijoitettavaksi yli tonskua 26 kiloa (edit: 24 kiloa on oikea paino) painavaan 2x10-tuumaiseen "subiin". Yhden 10-tuumaisen SUBwoofer-elementin tulisi painaa jo 8-10 kiloa, joten millaisista peltielementeistä ja puolen kilon vahvistimesta ja koostuupi hän? Subin sähköisten osien tulisi painaa tuon verran mitä koko subi painaa. Tuolla hinnalla saa paljon paremman subin, enkä näe mitään syytä merkissä (jälleenmyyntiarvo!) tai designissa miksi maksaa.

 

[Baskeri]

Legiksen kanssa samoilla linjoilla. Tossa hintaluokassa ainakin harkitsisin SVS:n ja Velodynen subbareita.

 

[samurai_79]

Eli hyvän subin tulisi painaa vähintään, mitä, 50kg, elementti 10kg, osat 24kg, kotelo 20kg ???
http://www.bowers-wilkins.com/display.aspx?infid=1101&terid=1136
mulla on tuommoinen, painaa 26kg, onko se huono?

 

[Legis]

B&W:n subit eivät varmasti ole huonoja, hinta vain on melko korkea suhteessa suorituskykyyn. Pienille suljetuille koteloille ja pienen displacementin elementeille sopiva käyttötarkoitus on musiikin ryyditys alle 100dB voimakkuuksilla, bassoraitojen soittaminen ja leffojen lfe-kanavan info laittaa säröt ja kompression kattoon melko nopeasti. Subbarit eivät riko fysiikan lakeja, olipa merkki sitten mikä hyvänsä. Kannattaa lukaista Dvdplazan subitestit, suorituskykyisten subbareiden yhteiset ominaisuudet erottuvat melko nopeasti.

 

[behrelec31]

itse tilasin 7071a mallin kotiini. tämä on varmatoiminen ja pitkä aikainen sijoitus. sain tuon vanhemmankin 1094a:mallinkin toimimaan joksenkin toistaiseksi, kun juotin kylmäjuotokset piirilevystä kunnolla uudestaan. se on noin 12,5 v.vanha ja tunnen sen ominaisuudet jo läpikotoisin, että se ei oikein anna riittävästi rutua kylkiin, niin nyt toivonmukaan uusi subi sittenmin antaa rutua. tarkoitus on tehdä jossainvaiheesa uusioma kotelo tuolle 1094a mallille, ja laittaa se sitten sohvan alle pelkästään efectinä kutittaa peppua leffakäyttöön. no se on vasta suunitteilla. jahka kun tuo 7071a malli saapuu niin uskoisin että se vie kyllä kaiken huomion pitkäksi aikaa.

suosittelen genelecin subeja koosta riippumatta.


terv. behrelec31

 

[Legis]

Geneleceissä käytetään kaiketi Peerlessin XLS/XXLS -muunnelmaa elementtieinä, tällaista juttua olen lukenut. Hyviä subeja yhtä kaikki, tosin vähän köyhdyttäviä . Eivät taida olla kuitenkaan kaikista köyhdyttävimpiä XLS/XXLS -sovelluksia.

 

[Pasi Karhunen]

Yhden 10-tuumaisen SUBwoofer-elementin tulisi painaa jo 8-10 kiloa, joten millaisista peltielementeistä ja puolen kilon vahvistimesta ja koostuupi hän? Subin sähköisten osien tulisi painaa tuon verran mitä koko subi painaa.

OT/Mikähän subbarissa mahtaa olla tärkeintä? Paino, rakenteen järeys, uskottava ulkonäkö vai äänenlaatu?
Painosta tai muutenkaan rakenteen järeydestä ei voi päätellä subbarin äänenlaatua, kuinka hyvin subbari integroituu pääkaiuttimiin ym. Esimerkkinä toimikoon taannoin Hifimaailmassa ollut DIY-subbaritesti, jossa parhaat kuunteluarviot sai peltirunkoinen Peerless SLS 12".../OT

t: Pasi

 

[Juupeli]

Itteltähän löytyypi kyseinen subi ja onhan tuo toiminut ihan ok jopa musiikillakin.
Kuvittelin tuossa olevan korjaimen tuovan jotain hyötyä sijoitteluun ja siksi tuon ostin amphion impactin sijaan mutta jälistä päin ajatellen olisi impact 500 ollut rahalle enämpi vastetta.
Ilmeisesti tuo rakenne on ihan hyvä vaikkei painoa olekkaan kertynyt (johtuu kaiketi kotelon vastakkaisilla sivuilla olevista elmenteistä) vaikka kuin leffa jyrinöitä soittelee ei kotelo tunnu resonoivan lainkaan.
Jos tulee mieleen jotain kysyttävää vastailen toki.

 

[Legis]

OT/Mikähän subbarissa mahtaa olla tärkeintä? Paino, rakenteen järeys, uskottava ulkonäkö vai äänenlaatu?
Painosta tai muutenkaan rakenteen järeydestä ei voi päätellä subbarin äänenlaatua, kuinka hyvin subbari integroituu pääkaiuttimiin ym. Esimerkkinä toimikoon taannoin Hifimaailmassa ollut DIY-subbaritesti, jossa parhaat kuunteluarviot sai peltirunkoinen Peerless SLS 12".../OT

t: Pasi

Äänenlaatua tässä nimenomaan ajatellaan. Elementti, joka soi vähäsäröisesti 120dB, soi äärettömän vähäsäröisesti 80dB. Suuri ja voimakas magneetti sekä tukeva, värähtelemätön ja kestävä runko ovat aina asioita joista on hyvä lähteä liikkeelle. Voimakkaammalla magneetilla on mahdollista saavuttaa parempi herkkyys ja säröttömämpi toisto kuin heikommalla magneetilla muiden ominaisuuksien pysyessä vakiona. Lisäksi rungon tulee olla jäykkä ja resonoimaton, sillä runko toimii ihan yhtälailla särögerniksenä kuin kartio ja moottori.

Tuo 10kg per elementti viittaa lähinnä ferriitiimagneettisiin elementteihin, neodiumit ovat kevyempia.

Hifimaailman subbaritestissä ei taidettu kuunnella pelkkää elementtiä freeairina? Subbarin toteutuksessa kotelointi merkitsee paljon. Mikäli tila on huono, eikä talossa ole eq:ta, jokainen (monopoli-) SUBbari (alle 25Hz asti toistava laatikko) millä tahansa elementillä kuulostaa surkealta. Onhan noista SLS:stä mittauksia - hyviä elementtejä hintaisikseen, mutta rahalla totisesti saa parempaakin, tässä ei sitä kukaan kiistänekkään. Elementin valinta riippuu paljolti siitä kuinka kovaa pitää soida vähäsäröisesti. Hyvä tapa myös on kasvattaa hyviksi tiedettyjen elementtien lukumäärää.

Jokainen subbari integroituu jos säätäjä osaa asiansa - mikään subbari ei integroidu, jos ei osaa.

 

[Pibe]

Jokainen subbari integroituu jos säätäjä osaa asiansa - mikään subbari ei integroidu, jos ei osaa.

Tuuppas tänne säätämään SVS PB 13 Ultra käyttäen subbarin omia jatokosuotimia. Ei tule onnistumaan. Kaiuttimet toistaa 30Hz asti ja SVS:n jakosuodin on -3dB 54Hz, ei siinä paljon osaava säätäjä auta. Meikällä tilanne on onneksi silti hanskassa, koska AV-vahvain hoitaa jaon, mutta vaikka stereointegroidulla olisi tän subbarin kanssa itku simmussa ja pisut housussa.

Muutenkin tunnut painottavan liikaa särön merkitystä subbarilla. Varsinkin musaa ajatellen subukalta vaaditaan muilla osa-alueilla "aika paljon"

 

[Pasi Karhunen]

Äänenlaatua tässä nimenomaan ajatellaan. Elementti, joka soi vähäsäröisesti 120dB, soi äärettömän vähäsäröisesti 80dB.

Särölukemilla on bassoalueella suhteellisen vähän merkitystä. Kunhan pysytään alle 10%.

Suuri ja voimakas magneetti sekä tukeva, värähtelemätön ja kestävä runko ovat aina asioita joista on hyvä lähteä liikkeelle. Voimakkaammalla magneetilla on mahdollista saavuttaa parempi herkkyys ja säröttömämpi toisto kuin heikommalla magneetilla muiden ominaisuuksien pysyessä vakiona. Lisäksi rungon tulee olla jäykkä ja resonoimaton, sillä runko toimii ihan yhtälailla särögerniksenä kuin kartio ja moottori.

Yllä mainitut ominaisuudet eivät sinällään ole vielä hyvän äänenlaadun tae. Peltirunkoinen elementti voi toimia ihan yhtä hyvin tai paremmin. Kuten aiemmin mainitsin niin äänenlaatu ratkaisee.

Hifimaailman subbaritestissä ei taidettu kuunnella pelkkää elementtiä freeairina? Subbarin toteutuksessa kotelointi merkitsee paljon. Mikäli tila on huono, eikä talossa ole eq:ta, jokainen (monopoli-) SUBbari (alle 25Hz asti toistava laatikko) millä tahansa elementillä kuulostaa surkealta.

Olisikohan freeair-kuuntelulla saatu mitään lisäarvoa ko. testiin, kun 99,5% subielementin ostaneista sen kumminkin laatikkoon laittaa. Ja muuten, ihan yhtä lailla dipolisubbarikin voi kuulostaa surkealta jos tila ei dipolitoteutusta tue.

Onhan noista SLS:stä mittauksia - hyviä elementtejä hintaisikseen, mutta rahalla totisesti saa parempaakin, tässä ei sitä kukaan kiistänekkään. Elementin valinta riippuu paljolti siitä kuinka kovaa pitää soida vähäsäröisesti. Hyvä tapa myös on kasvattaa hyviksi tiedettyjen elementtien lukumäärää.

Toki parempaa saa, mutta missä hintaluokassa, onkin toinen juttu. Ja mitä ominaisuuksia sitten kukin arvostaa, on kolmas juttu.

Jokainen subbari integroituu jos säätäjä osaa asiansa - mikään subbari ei integroidu, jos ei osaa.

Tuo väite ei pidä paikkaansa alkuunkaan.

t: Pasi

 

[Legis]

Särölukemilla on bassoalueella suhteellisen vähän merkitystä. Kunhan pysytään alle 10%.

* Runko vaikuttaa myös elementin soimiseen (ringing, näkyy CSD:ssä) sekä IM-säröön.

Ihan vain THD:stä puhuttaessa, niin 100-200Hz alue, mikä bassoalueeseen myös kuuluu, on herkempi kuin 10% (eri asia soitteleeko sitä kukaan subbarillaan).

Kaikesta huolimatta vähemmän on silti aina vähemmän, ja vähemmällä voidaan soittaa kovempaa ennen kuin 10% rajat tulee vastaan. Vähemmän ON aina parempi kuin enemmän. Koko posti tulee lähinnä olemaan sen jankaamista että parempi on parempi, mutta menköön. Ehkä tässä molemmat oppivat jotain subbasista.

Yllä mainitut ominaisuudet eivät sinällään ole vielä hyvän äänenlaadun tae. Kuten aiemmin mainitsin niin äänenlaatu ratkaisee.

1) Magneetin kasvattaminen kasvattaa fluxia ja BL-kerrointa ja pienentää Qes:ää ja Qts:ää, jos puhekelan pituus pidetään vakiona. Samoin nousee myös herkkyys. Vähän sama kuin autossa tehokkaampi moottori.
2) Vahva moottorisysteemi (1-kohdassa mainitut ominaisuudet mm.) kontrolloi elementin säröjä - pienet säröt riippuvat voimakkaasta moottorista/magneetista (kun puhekela heilahtaa esim. 5 milliä lepopisteestä ulos, niin mikäli moottori on heikko, on tuloksena säröä kun taas voimakas moottori pitää puhekelan liikeen lineaarisempana).
3) Suuri magneetti lisää tehonkestoa ja pienentää siten lämmön aiheuttamaan kompressiota, eli tällainen elementti soi oikeasti kovempaa kun volumea kääntää eikä vain kompressoi ja tukahdu.
4) Valualurungosta saadaan tukeva, vapaasti hengittävä ja vähän heijastava, siksi elementtivalmistajat laittelevat niitä parhaimpiin elementteihinsä poikkeuksetta. Peltirungot ovat aina enemmän tai vähemmän akustisesti heijastavampia ja tärisevämpiä (tärinä on yhtä kuin THD) eli kaikin puolin huonompia eivätkä miltään osin parempia. Asia vain on niin. Ks. myös yllä *

Ihan vaikka jos tarkastellaan magneetin kokoa ja rungon tyyppiä elementistä irrallisina ominaisuuksina, niin tottakai on selvää, että suurempi magneetti on aina itseisarvoisesti parempi ominaisuus kuin pieni magneetti ja samoin valualu-runko on parempi kuin prässätty. Toki erilaisilla toteutuksilla voi saavuttaa siedettävää soundia, mutta ominaisuuksiltaan laadukkaamman elementin lähtökohdat ovat paremmat.

Peltirunkoinen elementti voi toimia ihan yhtä hyvin tai paremmin.

Voit tuon lauseen todenperäisyyttä tutkia esim. Zaphin testejä katselemalla. Suurella prosenttiosuudella peltirungot sattuvat toimimaan huonommin, eivät suinkaan yhtä hyvin tai paremmin . Erot tulisivat paremmin esiin jos testattu äänenpainetaso olisi korkeampi johtuen valurungon ja peltirungon erilaisista resonointi-thresholdeista.

Olisikohan freeair-kuuntelulla saatu mitään lisäarvoa ko. testiin, kun 99,5% subielementin ostaneista sen kumminkin laatikkoon laittaa. Ja muuten, ihan yhtä lailla dipolisubbarikin voi kuulostaa surkealta jos tila ei dipolitoteutusta tue.

Et voi kuunnella elementin äänenlaatua sinänsä kun se on laitettu boksiin, saatikka sitten vertailla erilaisten elementtien äänenlaatua erilaisissa bokseissa. Mutta tokihan SLS on hyvä elementti, mitä vain olivat nämä muut ehdokkaat? SLS:ssä on luultavasti vähemmän turvonneen kuuloinen basso kuin joissain matalamman Fs:n elementeissä, mutta toki on myös muitakin kuin velttoja low-Fs-elementtejä.

Tuo väite ei pidä paikkaansa alkuunkaan.

Minkä tahansa subbarin saa integroitua varsin helposti aktiivisessa järjestelmässä, mutta niin saa myös passiivisessa - siinä se on vain vaikeampaa. En nyt puhu integroimisesta subbarin omalla 40 -200Hz/off -alipäästöllä ja vaiheenkäännöllä, joilla integrointi voi olla mahdotonta kuten Pibellä. Jokainen subi on kuitenkin lähtökohtaisesti aina integroitavissa jos siihen löytyy taito ja välineet.

Ps. enhän ole aistivinani taipumusta ostella yleistyksenä "2ke cd-soittimia" ja sitten taas toisaalta yleistyksenä "peltirunkoisia pienimagneettisia elementtejä"...

edittiä sinne tänne... x3

 

[Pasi Karhunen]

* Runko vaikuttaa myös elementin soimiseen (ringing, näkyy CSD:ssä) sekä IM-säröön.

Ihan vain THD:stä puhuttaessa, niin 100-200Hz alue, mikä bassoalueeseen myös kuuluu, on herkempi kuin 10% (eri asia soitteleeko sitä kukaan subbarillaan).

Kaikesta huolimatta vähemmän on silti aina vähemmän, ja vähemmällä voidaan soittaa kovempaa ennen kuin 10% rajat tulee vastaan. Vähemmän ON aina parempi kuin enemmän. Koko posti tulee lähinnä olemaan sen jankaamista että parempi on parempi, mutta menköön. Ehkä tässä molemmat oppivat jotain subbasista.

Ihan varmasti mittauksissa näkyy eroja, mutta miten nämä korreloivat korvin kuultuun äänenlaatuun ei olekaan ihan itsestään selvää. Särö kun ei suinkaan ole ainoa elementin soundiin vaikuttava asia. Esim. elementti/kotelo-yhdistelmän vaihekäytös (ryhmäviive) on yksi mainitsemisen arvoinen ominaisuus.

1) Magneetin kasvattaminen kasvattaa fluxia ja BL-kerrointa ja pienentää Qes:ää ja Qts:ää, jos...

Vaikuttava kokoelma teoreettista teknistä jargonia joka kertoo käytännössä äänenlaadusta hyvin vähän.

Ihan vaikka jos tarkastellaan magneetin kokoa ja rungon tyyppiä elementistä irrallisina ominaisuuksina, niin tottakai on selvää, että suurempi magneetti on aina itseisarvoisesti parempi ominaisuus kuin pieni magneetti ja samoin valualu-runko on parempi kuin prässätty. Toki erilaisilla toteutuksilla voi saavuttaa siedettävää soundia, mutta ominaisuuksiltaan laadukkaamman elementin lähtökohdat ovat paremmat.

Voit tuon lauseen todenperäisyyttä tutkia esim. Zaphin testejä katselemalla. Suurella prosenttiosuudella peltirungot sattuvat toimimaan huonommin, eivät suinkaan yhtä hyvin tai paremmin . Erot tulisivat paremmin esiin jos testattu äänenpainetaso olisi korkeampi johtuen valurungon ja peltirungon erilaisista resonointi-thresholdeista.

Eiköhän sen magneetin fyysistä kokoa tärkeämpi ominaisuus ole sen puhekelan ilmarakoon aikaansaaman magneettivuon tehokkuus? Vrt. ferriitti vs. neodymium. Valurunko on totta kai tukevampi kuin peltinen mutta sen vaikutusta on ihan turha liioitella. Olen noihin Zaphin mittauksiin toki tutustunut, mielenkiintoista olisikin jos Zaph olisi vielä testannut elementit sokkokuuntelemalla...

Et voi kuunnella elementin äänenlaatua sinänsä kun se on laitettu boksiin, saatikka sitten vertailla erilaisten elementtien äänenlaatua erilaisissa bokseissa. Mutta tokihan SLS on hyvä elementti, mitä vain olivat nämä muut ehdokkaat? SLS:ssä on luultavasti vähemmän turvonneen kuuloinen basso kuin joissain matalamman Fs:n elementeissä, mutta toki on myös muitakin kuin velttoja low-Fs-elementtejä.

Vai ei elementin äänenlaatua pysty arvioimaan koteloituna? Aika erikoinen väite. Ko. HM:n (6/09) testissä oli mukana SLS:n lisäksi Peerless Resolution 15, Peerless XLS-10, CSS SDX15 ja 18Sound 15LW1401.

Minkä tahansa subbarin saa integroitua varsin helposti aktiivisessa järjestelmässä, mutta niin saa myös passiivisessa - siinä se on vain vaikeampaa. En nyt puhu integroimisesta subbarin omalla 40 -200Hz/off -alipäästöllä ja vaiheenkäännöllä, joilla integrointi voi olla mahdotonta kuten Pibellä. Jokainen subi on kuitenkin lähtökohtaisesti aina integroitavissa jos siihen löytyy taito ja välineet.

Varsin helposti? Monestako subista itselläsi on kokemusta? Vaikkapa näihin mun linjalähteisiin ei ole todellakaan helppoa integroida ihan mitä tahansa subia. On kokeiltu dipolit ja kardioidit, sekä erilaiset jakosuotimet ja equt. Ongelma on siinä että basso-osien pitää sopia myös akustisesti (säteilijän koko ja suuntakuvio) linjojen kaveriksi, ei vielä riitä että jakotaajuus, taso ja vaihe on kohdallaan. Nykyiset monopoli "linjalähde" -subit on ensimmäiset jotka oikeasti toimii...

Ps. enhän ole aistivinani taipumusta ostella yleistyksenä "2ke cd-soittimia" ja sitten taas toisaalta yleistyksenä "peltirunkoisia pienimagneettisia elementtejä"...

Itsehän noita yleistyksiä viljelet, ja ilmeisesti melko pitkälle teoriapohjalta, ilman kovinkaan suurta käytännön kokemusta. Korjaa toki jos olen väärässä, mutta tällainen vaikutelma minulle on syntynyt. :-\
Eikä muuten löydy täältä yhtään 2ke soitinta tai muutakaan vermettä...

t: Pasi

 

[Legis]

Yhtä kaikki, puhekelaan kohdistuva suuri magneettivoima on parempi kuin pieni magneettivoima ja valurunko parempi kuin peltirunko, noin niin kuin ominaisuuksina. Mitäpä tässä muusta vänkäämään. Harvoin noita kuulee kyseenalaistettavan, mutta sitäkin tapahtuu. Viittaus ilmaraon kokoon oli turha, sillä elementti arvioidaan t&h parametrien mukaan (joissa voimakas magneettivuo näkyy suoraan), eikä sen perusteella miltä elementti näyttää ja kuinka iso magneetti luonnossa on.

Mulla on oma kohtaista kokemusta kahdesta diy-subista eri elementeillä (ei lasketa rakenteilla olevia linjasubeja) ja kahdesta valmiista subista (= XTZ:n 12" XXLS-sovellus ja BK Elecin Monolith, lieneekö siinä moidattu LAB12-elementti). Jatketaan tukevasti ad hominemin puolella, eli kuinka monesta subista ja subielementistä sulla on kokemusta?

Subin äänenlaatuun toki vaikuttaa moni muukin tekijä sähköisten arvojen lisäksi. "Metallikartio on napakka, paperi luonnollinen, suurempi kartio vaivattomampi ja realistisempi kuin muutama pieni elementti, joiden yhteenlaskettu kartiopinta-ala yhtä suuri" etc. stereotypioita/uskomuksia, kuuleehan noita. Luultavasti joku muukin summamutikassa (lue: ilman käytännön kokemusta) elementtinsä valitseva toimii kuitenkin siten, että valkkaa kartionsa paperilla olevan suorituskyvyn perusteella eikä niinkään lukemalla kuuntelukommentteja.

 

[Pasi Karhunen]

Jatketaan tukevasti ad hominemin puolella, eli kuinka monesta subista ja subielementistä sulla on kokemusta?

Mitäpäs tässä hyväksi havaitulta linjalta poikkeamaan.:-X En ole noista subbarielementeistä(kään) tarkkaa lukua pitänyt, mutta autohifipuuhastelut mukaan lukien, on noita viimeisen n. 20 vuoden aikana jotain 10-12 kpl ollut ja mennyt. (Ja useimpia noista enemmän kuin 1 kpl.) Monenlaista jumputinta ja pumputinta niistä on rakenneltu, vaihtelevalla menestyksellä. Valmiisiin kaupallisiin kotisubeihin en ole sekaantunut.

t: Pasi

 

[silmaauki]

Mä luulen ymmärtäväni mitä Pasi K on ajanut takaa ja luulen edelleen ettei Legis ymmärrä lainkaan. Lueppa Legis se sun ihan eka kommenttisi ja mieti sitten annoitko sä jyrkän tuomion subbarille jota sä et ole koskaan edes kuullut pelkästään sen perusteella että luit sen painoksi tuon 26 vai 24 kiloa.

:-\

 

[Jyrki_H]

Subbari on siinä erilainen kuin muut kaiuttimet, että säteilykuvio on aina omni (dipolit ja kardioidit poislukien). Subbarin huoneinteraktio on siis huomattavasti suoraviivaisempi ja helpommin ennustettava. Suorituskyky on lähes täysin pääteltävissä mittaustulosten perusteella. Siinä mielessä legis on mielestäni oikeassa, että hänen luettelemansa parametrit korreloivat aika hyvin odotettavissaolevan suorituskyvyn kanssa.

Toisaalta taas kyseinen Audio Pro subbari saattaa olla ihan kelpo peli, joten turha sitä on suoriltaan lytätä. Lisäksi hinta-laatusuhde on sellainen asia, jota ei tällä palstalla kannata ihan samalla tavalla korostaa kuin vaikkapa DVD-plazan puolella. Kyseistä subbaria tuntematta, esimerkiksi sen viimeistely saattaa hyvinkin olla jonkun mielestä hinnan arvoinen.

 

[silmaauki]

Suorituskyky on lähes täysin pääteltävissä mittaustulosten perusteella.

Ihan ilman sarvia kysyn vaan, että riittääkö sinusta suorituskyvyn arviointiin VAIN mittaustulos, jonka yksikkö on KG?

 

[Jyrki_H]

Ihan ilman sarvia kysyn vaan, että riittääkö sinusta suorituskyvyn arviointiin VAIN mittaustulos, jonka yksikkö on KG?

Ehkä siinä tapauksessa, jos haetaan äänenpainevaroja ja alhaista alarajataajuutta mahdollisimman edullisesti. Näillä kriteereillä voinee todeta, että tämä subbari on hintaansa nähden liian kevyt ja parempia vaihtoehtoja on olemassa. Näin itse ymmärsin legiksen kommentin.

Harrastajien keskuudessa on henkilöitä, jotka maksavat tämän subbarin hinnan pelkästä kaapelista, joten siinä mielessä on ihan turha alkaa sitä lyttäämään. Varsinkaan, jos ei esitä omasta mielestään parempaa vaihtoehtoa.