Asuinpaikkasi vaikutus hifiharrastukseesi

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Korva
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Korva

Käyttäjä
Liittynyt
6.11.2011
Viestejä
18 336
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on kalliit neliöhinnat (ostohinta tai vuokra), mikä on pois mm. harrastusbudjetista. Useat asuvat kerrostalossa, mikä viittaa pikemminkin kuulokekuunteluun kuin kokokaistatoiston kauitinkokoonpanoon. Haja-asutusalueella/maalla on halvemmat asunnot ja helpompi laittaa pystyyn erillinen käsitelty kuuntelutila.
Pitäisikö vakavasti otettavan hifi- tai high end-harrastajan valita asuinpaikkakin harrastuksen ehdoilla?
Miten asuinpaikkasi on vaikuttanut harrastukseesi ja onko harrastuksesi ehkä muuttunut jotenkin asuinpaikan vaihdoksen myötä?
 
Vaikuttaa tietenkin ja isosti. Asumme vuokralla Helsingissä luhtitalossa jossa on aika kurja äänieristys. 7v kaksostytöt myös tässä kuviossa mukana, koitan viikonloppuisin järjestää aikaa kuuntelulle, joskus viikollakin. Eli vaikka oma talo nyt sattuisikin löytymään ja kaikki niin ei sitä kuunteluaikaa välttämättä juuri sen enempää järjestyisi.

Kuuntelen yleensä levyn tai pari kerrallaan, aamu- tai iltapäivällä. Siten ettei järki mene muilta. Ei vielä ainakaan ole kuulunut valituksia enkä nyt sillä tavalla huudata kuin hyvin harvoin. Viime vuoden puolella kerran kutsuin pari kaveria kylään ja annoin vähän reippaammin hanaa.

Pidempiaikainen haavehan se on että olisi oma talo tai rivarinpätkä vaikka. Täällä hinnat on sellaisia että saas nähdä. Vaimoni on Jyväskylästä, on tuota pohdittu sinnekin muuttoa puoliksi vakavissaan. Jarruna on yllätys yllätys työpaikkojen määrä ja se, että lapset aloitti juuri koulun täällä.

Oma kuunteluhuone ei ole mikään välttämättömyys, ennemmin ottaisin sellaisen olohuoneen jossa hoituu kuuntelut ja muu siinä samalla.

En ehkä sitten ole se vakavasti otettava haiend-harrastaja kun en niin kovasti erillisestä kuunteluhuoneesta haaveile. Toki jos olisi se tila, budjetti, hyvät suunnitelmat, aikaa toteuttaa, aikaa tehdä muutoksia tarpeen mukaan, aikaa kokeilla eri laitteita ja lopulta aikaa kuunnella niin mikä ettei! Kaikkea ei välttämättä voi saada. Olen aika tyytyväinen nykyiseenkin melko budjettihenkiseen kokoonpanoon ja sen saundiin.

Mutta kyllä näitä on tullut mietittyä paljonkin. Monissa (erityisesti uusissa) kämpissä saattaa olla myös niin erikoisia pohjaratkaisuja että koita nyt niihin saada settiä sijoiteltua.
 
Omalla kohdalla löyty uusi taso kun 7v sitten vaihdoin taloa täällä maalla. Ostoperusteena oli että yksi huone mancaveksi. Siitä on edetty nyt nykyiselle tasolle. Huonetta on akustoitu,laitteita vaihdeltu.
Asuinpaikka on valittu itse aikanaan ihan sen vuoksi että rauhallisempi ympäristö asua ja olla
 
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on kalliit neliöhinnat (ostohinta tai vuokra), mikä on pois mm. harrastusbudjetista. Useat asuvat kerrostalossa, mikä viittaa pikemminkin kuulokekuunteluun kuin kokokaistatoiston kauitinkokoonpanoon. Haja-asutusalueella/maalla on halvemmat asunnot ja helpompi laittaa pystyyn erillinen käsitelty kuuntelutila.
Pitäisikö vakavasti otettavan hifi- tai high end-harrastajan valita asuinpaikkakin harrastuksen ehdoilla?
Miten asuinpaikkasi on vaikuttanut harrastukseesi ja onko harrastuksesi ehkä muuttunut jotenkin asuinpaikan vaihdoksen myötä?
Tuppukylässä on hyvät keikat vähissä.
Jos asuis pääkaupunkiseudulla tulis käytyä varmaan paljonkin keikoilla.

Asutaan pienessä paritalossa, naapuri on oikeasti kotona vain 2pv viikosta.
Otolliset olosuhteet siis hifistellä. Mutta kun meillä asuu muitakin kuin minä.
Ja ilman erillistä kuunteluhuonetta hommasta ei muutenkaan tulisi mitään koska akustointi ja rauha kuuntelulle. Ja muille rauha mun kuunteluilta.
Ja sitä ylimääräistä huonetta meillä ei ole, joten kuulokekuuntelu on mun valinta.
 
Kerrostalo / betonibunkkeri, joka on yksi syy miksi laiterumbaa ei olla pahemmin harrastettu eikä kalliimpia laitteita harkittua vakavammin (nykyinen setti on pääasiassa Naimin ja Regan huokeampia malleja). Musiikkia ei luukuteta, kuin korkeintaan kuulokkeilla, jotka otetaan käyttöön heti iltakymmeneltä. Musiikki soi kuitenkin varsin mainiosti, ja hyvillä äänitteillä (käytännössä tarkoittaa useimmiten vinyyliä) kaiuttimet tekevät maagisen katoamistempun ja ääni leviää kaiuttimien ympärille. Olohuone itsessään ei ole harrastamisen esteenä, koska kerran kun TV:n äänet tulevat hifisetin kautta, paluuta entiseen ei ole :)
 
Asuin aiemmin -70-luvun rivitalossa. Siellä mittasin, että 83dB on rockilla raja, jolla voi vielä kuunnella häiritsemättä naapurin. Kävin mittaamassa naapurista. Mahlerin sinfonioissa on niin suuri dynamiikka, ettei naapuri ollut kuullut mitään vaikka soitin koko 10 sinfonian sarjan 100db.n maksimeilla. Yleinen taso pyöri kuitenkin tuolla alle 83dB:ssä.
Nykyisin asun maaseudulla omakotitalossa. Ainoa rajoittava tekijä on, kun vaimo on yläkerrassa etätöissä. 90dB sallitaan ilman, että yläkertaan kuuluu. Huoneet eivät ole päällekkäin. 90dB riittää vallan mainiosti peruskuunteluun.
 
Kerrostalossa voi harrastaa pianon soittoakin niin miksei musiikin kuuntelua. Harva taitaa ok-talossa vetää koko albumin läpi yli 85dB kuuntelupaikalle…
 
Kerrostalossa voi harrastaa pianon soittoakin niin miksei musiikin kuuntelua. Harva taitaa ok-talossa vetää koko albumin läpi yli 85dB kuuntelupaikalle…
Tätä itse olen myös miettinyt aika paljon aikanaan ja toisinaan edelleen.

Aiemmin asuin pari talossa, myöhemmin kerrostalossa ja nyt rivarissa, eikä ole tarvinnut omaa harrastusta mitenkään rajoittaa. On ollut isoja ja järeitäkin settejä käytössä ilman ongelmia. On edelleen. Eri asia toki olisi, jos kuuntelisi öisin tai pitäisi lujaa kuuntelusta ja tämä olisi yksi omia tärkeitä preferenssejä. Silloin luultavasti asuinmuoto olisi valikoitunut eri tavalla, luulen.

Enemmän omassa harrastuksessa tuntuu etäisyys pääkaupunkiseudusta esim. mielenkiintoisia laitteita demotessa tai keikoilla käynnin suhteen, vaikka ei tilanne Oulussakaan huono ole..
 
Asun Kuopion keskustassa 1956 rakennetussa kerrostalossa (rapattu tiili). 59 neliöinen kaksio, joka siis minun mancave täysin. Huoneisto on sisutettu täysin musiikin kuuntelun ehdoilla ja hyllyt täyttyvät äänitteistä ja (musiikki)kirjoista. Soittimia myös esillä. Vaimo asuu samassa talossa toisessa rappukäytävässä.

Kuuntelen musiikkia ihan käytännössä päivittäin 2-10 levyä läpi. Joskus täysin spotissa istuen ja toisinaan ihan jotain muita hommia tehdessäni. Koen, että saan kuunnella täällä juuri niin kovalla kuin haluan. Harbeth on suunniteltu soimaan parhaitn varmaan just tuossa 70-85 dB alueella, ja sillä mennään. Vaimon läsnäolleessa kuunnellaan pykälän hiljempaa, paitsi hänen lempimusiikkia tietysti kovemmalla. Naapurit ei ole valittaneet. Keskustassa on sen verran elämää muutenkin, että saa metelöidä itsekin. Klo 22 jälkeen hiljennän, mutta en ole siirtynyt kuulokekuunteluun. Toisaalta voisin taas iltamyöhällä siihenkin siirtyä ihan harrastuksen vuoksi.

Keskusta muutekin kiva. Levykauppa ihan vieressä, samoin muutama konserttipaikka, niin populaarimusiikille kuin klasarillekin. Olen tosi tyytyväinen, en halua mitään muutoksia.
 
Turun seudulla on omakotitalot halpoja ja silti kuitenkin kohtuulliset palvelut. Esim. edelleen kolme hifikauppaa ja useita laadukkaita levykauppoja. Myös tasokkaita settejä on vuosien varrella ollut mahdollista päästä demoamaan. Toki Hesassa saisi laajemmalla kattauksella haettua laitteita kotitestiin. Omakotitalo on itselläni tärkeä edellytys rentoutuneeseen kuunteluun, jotta en häiritse muita. Toisaalta myös naapurista kantautuva basson jumputus häiritsi itseäni. Nyt minulla on deep house -kausi päällä ja muu perhe on tottunut jatkuvasti hakkavaan bassoon.
 
Kieltämättä. Kuopion keskustan suunnalla yksiössä ja tässä 2019 valmistuneessa talossa on niin hyvä äänieristys, että ilman taustahälyä oleminen käy nopeasti kuumottavaksi. Se oli osa koko harrastuksen aloittamista. Vastaavasta syystä tosin pystyn kanssa luukuttamaan jonkin verran eikä ole tullut kuin yksi kommentti, että bassoa pääsee käytävään. Seinänaapureilta ei esimerkiksi ole tullut kommenttia ja kenties ihan terveellinen 5dB pudotus perustasossa vaikuttaisi riittäneen käytävän asukille.

Kanssa toki sitten paikallinen Hifiklubben Kuopio osaltaan vaikuttaa kykyyn hankkia erinäisiä asioita. Kuulokkeiden osalta joudun tosin tekemään koekuunteluni Helsingin reissuilla ja sitten hankinnat kanssa liikkeistä sillä suunnalla.
 
Kanssa toki sitten paikallinen Hifiklubben Kuopio osaltaan vaikuttaa kykyyn hankkia erinäisiä asioita. Kuulokkeiden osalta joudun tosin tekemään koekuunteluni Helsingin reissuilla ja sitten hankinnat kanssa liikkeistä sillä suunnalla.

Itselläni tulee ihan luokattoman vähän käytyä paikallisessa ja mitään sieltä ostettua... näin on valitettavasti ollut aina. Merkit on löytyneet toisaalta.
 
Kerrostalossa voi harrastaa pianon soittoakin niin miksei musiikin kuuntelua. Harva taitaa ok-talossa vetää koko albumin läpi yli 85dB kuuntelupaikalle…
moi
kyllä pianon ääni menee kevyesti läpi kerrostalossa,muistaakseni 55db äänieristys vaatimus,kaikki sen yli kuuluu riippuen,minkälainen melu on naapurissa,
kaverilla oli piano,ei mikään konsertti piano lapselle,vaikka yritti eristää pianon alustaa,ääni meni läpi ,sopivat päivällä ajat milloin voi harjoitella ja kuinka kauan,treiska
 
moi
kyllä pianon ääni menee kevyesti läpi kerrostalossa,muistaakseni 55db äänieristys vaatimus,kaikki sen yli kuuluu riippuen,minkälainen melu on naapurissa,
kaverilla oli piano,ei mikään konsertti piano lapselle,vaikka yritti eristää pianon alustaa,ääni meni läpi ,sopivat päivällä ajat milloin voi harjoitella ja kuinka kauan,treiska
Epäilen, että 55dB tarkoittaa laajakaistaista minimivaimennusta ja sisältää myös bassot ja voi olla parempi keskitajuuksilla. Jos kaikilla taajuuksilla eristys olisi vain 55dB, niin normaali hiljainen puhekin kuuluisi läpi.
 
Kerrostalo , paritalo ja rivitalo aikoina settini oli niin maltillinen ettei niillä häirinnyt naapureita ollenkaan. Omakoti talon myötä mopo lähti setissä sitten keulimaan oikein urakalla. Kivitalo eristää ääntä hyvin ulospäin , sisäpuolella tilanne on sitten toinen. Kuuntelu huoneessa saa vapaasti soittaa musiikkia aamusta iltaan vaikka huoneessa ei ole ovea ollenkaan , 1300 leveä aukko on olohuoneeseen / korkeaan tilaan avoin päin. Musiikki soi siis koko talossa , jos kuuntelen kovempaa.

Naapuri talo on 15m päässä , rivitalot 20m päässä toiseen suuntaan. Kukaan ei ole tullut vielä valittamaan kovasta soitosta.

Ainoa valitus tuli pikaisesti , kun säädimme pojan auto subbareita kuntoon pihalla. Meni varmaan 5 minuutta ja vanhempi mies seisoi selkäni takana , kun säädin ruuvarilla vahvistimia takapaksissa , sanoi musiikkia voisi kuunnella hiljempaa ?

Tuli niin vaivihkaa puskista selän taakse , etten edes häntä alkuun huomannut. Pienensimme ääntä vähän ja sitten poistui paikalta sanomatta muuta. En viitsinut sanoa mitään hänelle , totesin vain mielessä , että tällaisia naapureita meillä on tänään. En ole kyseistä naapuria nähnyt aikaisemmin vaikka olimme omakotitalossa asuneet 15-vuotta.

Rivitalossa taitaa olla 9 asuntoa ja asukkaiden vaihtuvuutta esiintyy. Paria asukasta olen jututtanut pidempiä aikoja , muut jääneet etäisiksi. Olen saattanut morjestaa satunnaisesti siinä kaikki.
 
Asunnon koko ja sijainti (ja neliöhinta) rajoittavat nykyään toki, kuten myös perhe. Elämäntilanne on siis kaiken alku ja juuri.
Musiikin kuunteluun pyhitettyä paikkaa ei enää ole, ja sen vuoksi minäkin olen keskittynyt viime vuosina kuulokekuunteluun.

Yhtälössä pitäisi aika monen asian muuttua, että voisi palata korvaavaan kaiutinkuunteluun.

Mökille olen jotain musiikkipyhäkköjä testaillut tehdä, ja akustisesti varsinkin pyöröhirsinen saunamökkirakennus on tähän erinomainen akustisesti jo sellaiseenaan. Ehkäpä pitäisi taas vetäytyä sinne yksin, kuten koronaetätyöaikana tuli viimeksi tehtyä. Haittapuolena on että siellä tulee kuitenkin vietettyä turhan vähän aikaa joten pelkästään sitä varten eivät oikein reilummat investoinnit innosta.
 
Vanha hirsirunkoinen omakotitalo, josta yksi huone on täysin pyhitetty musisoinnille ja hifistelylle. Ovet kiinni laittamalla häiriö muulle perheelle jää olemattomaksi. Naapureita ei ihan nurkkapielissä pyöri, mut kesällä tyynenä iltana ikkunat auki kunnellessa järvenpintaa myöten ääni voi kantautua yllättävänkin kauas.
Kyllä minun tavalla hifin ja musikin harrastaminen ilman omaa erikkohuonetta olisi mahdotonta tai ainakin kopromissien pilkkomaa ja rajoittamaa...
Toki etäisyydestä liikekeskuksiin on omat haittansa, mut toisaaltaa vaakakupin toinenpuoli tarjoaa positiivisia puolia roppakaupalla.
 
Vanha hirsirunkoinen omakotitalo, josta yksi huone on täysin pyhitetty musisoinnille ja hifistelylle. Ovet kiinni laittamalla häiriö muulle perheelle jää olemattomaksi. Naapureita ei ihan nurkkapielissä pyöri, mut kesällä tyynenä iltana ikkunat auki kunnellessa järvenpintaa myöten ääni voi kantautua yllättävänkin kauas.
Kyllä minun tavalla hifin ja musikin harrastaminen ilman omaa erikkohuonetta olisi mahdotonta tai ainakin kopromissien pilkkomaa ja rajoittamaa...
Toki etäisyydestä liikekeskuksiin on omat haittansa, mut toisaaltaa vaakakupin toinenpuoli tarjoaa positiivisia puolia roppakaupalla.
Tämä oli päällimmäinen syy miksi siirryin kuulokkeisiin. Mun tapa vaan on sellainen että kompromissit vie multa ilon ja tyytyväisyyden koko hommaan.
Jos edes symmetrinen sijoittelu ei onnistu niin homman voi jättää siihen jo alkumetreillä.
Tai se että saa kuunnella mitä haluaa, milloin haluaa.
 
Takaisin
Ylös