Asiaa luureista taajuusvastehifisteille

  • Keskustelun aloittaja PPU
  • Aloituspäivämäärä

PPU

Käyttäjä
Liittynyt
10.10.2008
Viestejä
918
Headroomissa näkyy olevan aika kattavasti käppyrää mittapelleille.

Vastekippuroista ei varmaan hirveästi muuta voi päätellä kuin antanee suuntaa eri luurien balanssieroista.
Esim.

Koodi:
http://www.headphone.com/technical/product-measurements/build-a-graph.php?graphID[0]=703&graphID[1]=853&graphID[2]=293&graphID[3]=&graphType=0&buttonSelection=Compare+Headphones

Onhan HD650 balanssi tuonkin mukaan varsin erilainen kuin K701..


Edit. En saanut tuota linkkiä toimimaan tähän foorumisoftaan kirveelläkään joten laitoin sen koodiksi notta voi otta copy-pastea.
 
graphCompare.php
 
Henriksson sanoi:
Jo tämä kuva kertoo miksi AKG K701 on kuulokemaailman nro. 1. Vaste on "kovimpiin" kilpailijoihin nähden ylivoimainen.

Vai että ihan ylivoimainen?
graphCompare.php
 
Onkos holicci vapautunut raudoistaan, eikö kielto pitänyt olla? :p

Kyllä Gradoilla vaan rokki jauhaa, ainakin sen mitä K701:ia kuulin niin "liian sivistynyt" korvakaiutin heville.
 
Miten nuo on mitattu?

Ideaalikäyrähän ei välttämättä ole suora. Varsinkin korkeampien taajuuksien heittely voi johtua keinopään (jos käytetty mittauksessa) korvalehden tai korvakäytävän muodosta.
 
Henriksson sanoi:
Eq:lle olisi töitä monen luurin balanssinkorjaajana, mutta keinopään korvakäytävämikkeineen joutuisi investoimaan. Korvakuulolta kun ei mitään säätöjä tehdä, luureillakaan.

P.S. Paljonkohan Helmut Cortexista (samanlainen kuin TKK:lla) täydellä mittausvarustuksella joutuisi pulittamaan?

Eikös nuo piikit johtunut korvakäytävän muodon aiheuttamista resonansseista. Auttaiskohan sopiva määrä vaikkua akustointitarpeisiin :p
 
alspe sanoi:
Kyllä Gradoilla vaan rokki jauhaa, ainakin sen mitä K701:ia kuulin niin "liian sivistynyt" korvakaiutin heville.

"Tappilimit" nykykama on toki aika kuuntelukelvonta.
Wanha hyvän ajan raskaampikin tavara sen sijaan toimii minusta yllättävän hyvin.
Led zeppeliniä tässä juuri.. :D
 
Mites Grado SR60 pärjää oikeassa elämässä? Mittaukset näyttävät ihan hyvältä, vaikka lievää piikitystä onkin odotettavissa. Aika halvatkin ovat.
graphCompare.php


Senkkujen resonanssin suuruus kiinnitti myös huomiota. Tuo voi olla pääsyy, miksi menivät lopulta myyntiin. HD600:n Q-arvo on vieläkin suurempi...
graphCompare.php
 
SR60 kuuntelin vain joskus takavuosina kun ostin sitten SR80:t. Mukamas 60:t oli hieman 80 vaisummat tjsp. Voisivat toimia nykymaullani jopa paremmin kuin 80:t. Tuolloin rokin rytke oli pää-asia..
80 on kyllä räyhämmälle rokille minusta ihan oiva luuri. Muttei siitä oikein "hienostuneeseen" naatiskeluun ole.

Ihmeellistä jos 60 menee ihan oikeasti noin paljon alemmas ???
graphCompare.php
 
Alapään mittaustulokseen vaikuttanee tiiveys ja puristus, joten SR60 passo voisi selittyä sillä että ovat uutena jäykempisankaiset. Tai sitten ei...
Esim. HD650:n saa mittautumaan täysin ilman bassokorostusta jos keinopää on vuotavampi. Joskus mittasin Tyrotex-pinon avulla, ja sillä vaste oli kohtalaisen lähellä noita mittauksia.
 
Muistaakseni 60&80 näyttävät päällepäin täydellisen identtiseltä.

Tuo puristus asia vaikuttaa olevan kyllä aika merkittävä. Tätä 702:ta kun puristaa korvia vasten, base voimistuu erittäin selkeästi. Sanovat että tyynyt painuvat luonnostaan hieman aikaa myöten ja sekin pitäisi kuulemma tehostaa basea. Onkohan kysymys pelkästään tiiviydestä päätä vasten vai vaikuttaneeko sekin kun elementti tulee lähemmäs korvaa?

Pitääköhän tässä vetää korvienkin seutu kaljuksi notta tulee mahd. tivis kontakti (harmi ettei korvat ole tuolla päälaella). Mitäpä sitä ei hifisti tekisi itseään miellyttääkseen..
 
Grado SR-60 ja SR-80 sangat ovat identtiset. Ainoa ero on erilaiset korvatyynyt paketista nostaessa. SR-80 on kai paremmin mätsätty vasen/oikea drivereidensä puolesta jos muistan oikein. Käppyrän selittänee tuo että istuvuus on erilaisten tyynyjen takia kovin erilainen, ja miten noissa mittauksissa on normitettu herkkyyksien mukaan - tyynyt vaikuttavat tähän jonkinverran.

Edit: Ihankuin käyrät olisi asetettu samalle kohdalle kilohertsin kohdalta.
 
Näitä Headroomin käppyröitä on ihmetelty Head-Fi:n puolella siitä asti kun kyseiselle foorumille neljä vuotta sitten rekisteröidyin. Itse olen päätynyt siihen tulokseen, että niiden hyöty kuulokkeiden ääntä arvioidessa on hyvin lähellä nollaa.
 
Joo, taajuusvasteet on normalisoitu kilohertsiin.

Yläpään vispaukset ovat jonkin verran pääkohtaisia, koska kysymyksessä on kuulokkeen "huoneresonanssi". Huoneen takaseinän eli pään ja korvanlehden muoto, korvakäytävän lopullinen paikka ja puristus vaikuttavat tulokseen. Keskialueelta alaspäin kuuloke on lähikenttäinen, joten elementin vaste, puristus ja vuoto vaikuttavat äänenpaineeseen.

Muistaakseni olen kuullut noista luureista (vain) kuudet. Mielestäni käppyrät kuvaavat ihan hyvin luurien sointitasapainoa, muttei tuon perusteella kannata tietysti ostopäätöksiä tehdä.
 
Voisiko aloittaja täsmentää millainen harrastaja on taajusvastehifisti ja mittaripelle?
Tai jättää vähemmälle tuonkaltaiset aivopierut. Mittauksilla on tärkeitä mutta jos niitä ei osaa tulkita on minusta parempi kysyä neuvoa tai ainakin olla osoittamatta omaa tietämättömyyttä aloittajan kaltaisella tavalla tällaisella palstalla missä on ollut hyvä henki.

Tuonkailtaista kielenkäyttöä näkee kyllä nykyään palstoilla paljon. Onko väki nykyään kyvyttömämpää ilmaisemaan itseään kuin silloin kun Hifin keskustelupalsta oli uusi vai mistä moinen johtuu?
 
graphCompare.php


Itseäni on ihmetyttänyt enemmän särömittaukset pelkästään 500Hz sinillä. Onko tuolle mitään hyvää teknistä selitystä?
 
Analog sanoi:
Voisiko aloittaja täsmentää millainen harrastaja on taajusvastehifisti ja mittaripelle?
Tai jättää vähemmälle tuonkaltaiset aivopierut. Mittauksilla on tärkeitä mutta jos niitä ei osaa tulkita on minusta parempi kysyä neuvoa tai ainakin olla osoittamatta omaa tietämättömyyttä aloittajan kaltaisella tavalla tällaisella palstalla missä on ollut hyvä henki.

Tuonkailtaista kielenkäyttöä näkee kyllä nykyään palstoilla paljon. Onko väki nykyään kyvyttömämpää ilmaisemaan itseään kuin silloin kun Hifin keskustelupalsta oli uusi vai mistä moinen johtuu?

Anteeksi vain jos pahoitin mieltäsi.

Yritin olla tuossa aloituksessa vain ja ainoastaan humoristinen. Ja ehkä hieman itseironinenkin, kun olen noista mittausasioistakin toisinaan hieman kiinnostunut, vaikkei se "tosiharrastajalle tm" sovikaan ;)
Missään nimessä negatiivisessa sävyssä en mainittuja termejä esittänyt.
Kaikenlainen luokittelu täällä(kin) itseä lähinnä huvittaa ja siksi tulee tuolaisia sanoja viljeltyä vähän harkitsemattomastikin.
 
esuko sanoi:
Itseäni on ihmetyttänyt enemmän särömittaukset pelkästään 500Hz sinillä. Onko tuolle mitään hyvää teknistä selitystä?

En usko. Särö taajuuden funktiona vain näkee esitettävän valitettavan harvoin. Sillä voisi olla jo jotain informatiivista arvoakin.
 
esuko sanoi:
Itseäni on ihmetyttänyt enemmän särömittaukset pelkästään 500Hz sinillä. Onko tuolle mitään hyvää teknistä selitystä?

Joskus mittasin HD650 säröt, mutta olen näköjään hävittänyt kaikki tulokset. Olivat alakeskialueelta alkaen lähes säröttömät, mutta alapää ei kovinkaan... Eroja lienee ainakin bassoalueella, jossa poikkeutukset kasvaa.
 
Back
Ylös