Antonio Vivaldi

Tätä kehittävää keskustelua voitais jatkaa tuolla FE-ketjussa? Siinä olisi sitten sekin hyvä puoli, että ne joille termit 'PRaT', 'tune' ja 'musikaalisuus' nostattavat näppylöitä osaisivat kiertää aiheen kaukaa :D
 
Ja takaisin aiheeseen:
Vaikkei tämä 'vuodenaikohin' liitykään, mainitsenpa yhden lempilevyistäni - ostin tämän 70-luvun lopulla: Vivaldi - 12 Sonate per 2 violini e basso continuo Op.1, Salvatore Accardo, Philips. Todella kaunista, ja sekä esityksen että taltioinnin taso mielestäni oivallinen.
 
Nonniin. Erinäisten vaiheiden jälkeen Jussikoon vinkkaama levy on nyt hankittu.

Lyhyen kuuntelun jälkeen levy on aivan loistava. Siis Vivaldi oikein tosissaan rokkaa. Tällä levyllä on aivan uskomatonta temmon vaihtelua ja fiilistelyä. Tulee sellainen olo, että viulisti tosissaan on ollut fiiliksessä tätä soittaessaan. Ja vaikka poljento on osin todella nopeaa ja särmikästä, niin rauhallisemmat filistelyt menevät myös puhtaasti ja tunteella. Oikeen ihmetyttää, että onko tässä samasta musiikista kysymys. :D Vertailukohtahan on Pekka Kuusiston levytys.

Jussikoo kehui erityisesti sitä talven Largo osuutta. Minä taas huomasin sen seuraavan Allegron olevan vielä mehukkaampi. 8)

Kiitos Jussi, että oikein jaksoit mua potkia tämän hankinnan suhteen. ;)
 
silmaauki sanoi:
Nonniin. Erinäisten vaiheiden jälkeen Jussikoon vinkkaama levy on nyt hankittu.

Lyhyen kuuntelun jälkeen levy on aivan loistava. Siis Vivaldi oikein tosissaan rokkaa. Tällä levyllä on aivan uskomatonta temmon vaihtelua ja fiilistelyä. Tulee sellainen olo, että viulisti tosissaan on ollut fiiliksessä tätä soittaessaan. Ja vaikka poljento on osin todella nopeaa ja särmikästä, niin rauhallisemmat filistelyt menevät myös puhtaasti ja tunteella. Oikeen ihmetyttää, että onko tässä samasta musiikista kysymys. :D Vertailukohtahan on Pekka Kuusiston levytys.

Jussikoo kehui erityisesti sitä talven Largo osuutta. Minä taas huomasin sen seuraavan Allegron olevan vielä mehukkaampi. 8)

Kiitos Jussi, että oikein jaksoit mua potkia tämän hankinnan suhteen. ;)

Huh, no hyvä että tykkäsit ettei tarvitse enää hermoilla *pyyhkii kylmää hikeä* :D

Vai että Pekka Kuusisto? Enpä ollut ko. herrasta kuullutkaan ennen kuin googletin. Oletteko koskaan kuullut tsekkiläisen orkesterin versiota Sibeliuksen Karelia Suitesta? Arvatkaapa onko joku Sinfonia Lahden esitys parempi??? Tahtoo sanoa sitä, että Vivaldinkin esittäjän kuuluu olla italialainen, ei suomalainen eikä saksalainen, ennenkuin se rokkaa. Muunmaalainen esitys on virkamiesmusisointia. Taitoa ja näkemystä saattaa olla, mutta jos intohimo puuttuu, esitys on kuollut (enkä tarkoita Pekka Kuusistoa vaan tuota edellä mainitsemaani tsekkiläistä Karelia Suitea).

Minulla on muutama muukin Carmignolan ja Venice Baroque Orchestran levy, ja samaa intohimoista meininkiä on niissäkin. Parhaita klassisia, mitä olen kuunaan ostanut (ei minulla klassista tosin kovin hirveästi ole, vain 80 nimikettä).
 
Satuinpa juuri kirjastossa käydessäni löytämään sieltä Fabio Biondin Neljä Vuodenaikaa. Piti ottaa sekin mukaan, että oikein pääsee ihmettelemään tulkintojen eroja.
 
No, tuo Fabio Biondin / Europa Galanten esitys on melko konservatiivinen ja varman päälle vedetty esitys tuohon Carmignolaan verattuna - vaikka yleisesti kait Fabion esityksiä kuvaillaan rohkeiksi (daring). Toki se Kuusiston esitys on sitten vielä konservatiivisempi.

Omaan makuuni tuo Biondi on toki hieno. Siitä vain hieman jäi suuhun sellainen rutiinisuorittamisen maku - tosin erinomaisesti vedetty rutiinisuoritus. Ehkäpä se on jossain määrin liian kliininen. Sekä Biondin että Carmignolan esityksissä kuuluu selvästi (periodisoittimille ehkä tyypillinen) soittimien lievä karheus joka ainakin minusta toi ylimääräistä lämpöä ja 'värinää' esityksiin - näin siis verrattuna Pekka Kuusiston / Virtuoosi di Kuhmo esitykseen. Olin vielä havaitsevinani näissäkin kahdessä pientä eroa soittimien soinnissa Carmignolan eduksi. Ja kun Carmignolan esitys oli tuollainen rokkaavampi ja elävämpi, niin se on näistä oma suosikkini.

Näillä perusteilla voin suositella ainakin Carmignolan ja Biondin esityksiä varauksetta ja Kuusiston esitystä pienellä varauksella.

Tässä tuli myös luettua noita levyjen lehdyköitä ja niissä on mainittu ajalle tyypillistä olleen runsas solisitin improvisointi (johon säveltäjät jopa varautuivat). Tässäkin mielessä Biondi ja erityisesti Carmignola tuntuvat minusta olevan enemmän säveltäjän 'ajassa' ja hengessä sisällä.
 
Mulla on tuo Tawen ehdottama Karajan hyllyssä. Lisäksi löytyy vinyylinä mm.

http://www.cduniverse.com/search/xx...easons+/+Stern,+Zuckerman,+Mintz,+Perlman.htm

Tykkään tuosta erityisesti, koska se on äänitetty Live-konsertissa! Taputukset lopussa jne :)

Vinyylinä löytyy myös Salvatore Accardon soittamana nuo vuodenajat (kuvassa valitettavasti cd):
http://www.deccaclassics.com/artists/accardo/index.html#

Tämäkin on hyvä!

Sitten on vielä pari muuta levytystä vinyylinä, mutta eivät ole mainitsemisen arvoisia. Valitettavasti neula meni juuri vinoon siskonpojan käsittelyssä. Olisin voinut kuunnella kaikki peräkkäin ja arvioida. Karajania en ole kuunnellut pitkään aikaan, niin en oikein muista millainen se oli
 
Jos jotai muuta vivaldia, niin fagottikonsertto e-molli RV/R. 484 (P.137). Nuo numerot on ilmeisesti jotai teosnumeroita ties kenen mukaan numeroituna. Mulla on tuosta joku Philipsin "Edizione Vivaldi" kokoelman vinyyli. Mielettömän hieno mun mielestä!
 
Liszt sanoi:
Vinyylinä löytyy myös Salvatore Accardon soittamana nuo vuodenajat (kuvassa valitettavasti cd):
http://www.deccaclassics.com/artists/accardo/index.html#

Tämäkin on hyvä!

Sitten on vielä pari muuta levytystä vinyylinä, mutta eivät ole mainitsemisen arvoisia. Valitettavasti neula meni juuri vinoon siskonpojan käsittelyssä.

Palkkapäivä, ja heti uusi neula kehiin! Kuuntelen tässä tuota Accardon levytystä vuodenajoista. Ei hassumpaa!!! Yli viikko ilman vinyyliä tuntui pitkältä. Cd:tä tuli kuunneltua vain 2kpl tuona aikana vaikka vietin lomaviikkoa kotona. Vinyyliä kuuntelen cd:tä enemmän osittain tunnelman vuoksi, mutta tietysti myös siksi, että parhaat levyni ovat vinyylinä (nyt menee jo kolmas vinyyli putkeen rasian asentamisen jälkeen).
 
.. ja maksoiko siskon poika äänirasian pahoinpitelyn??
 
Vivaldi vuodenajat
Philips Digital Classic 420126-2 vuodelta 1987,solistina Viktoria Mullova.
En ole vielä löytänyt parempaa esitystä teoksesta.

Hkk
 
Hkk sanoi:
Vivaldi vuodenajat
Philips Digital Classic 420126-2 vuodelta 1987,solistina Viktoria Mullova.
En ole vielä löytänyt parempaa esitystä teoksesta.

Hkk

Kuunteleppa edellä kehuttu Carmignolan versio! Minulla on Mullovalta Schubertia, se on ainakin erinomaisen kuollut esitys :mad:
 
Tawe sanoi:
Mikäs rasia siellä nyt käryää?

Samanlainen... Eroica LX, eli se Low Output. Myin huutonetissä tavaraa joten sain rahoitettua. Joskus työelämään ja palkoille päästyäni voisin EHKÄ suunnata katseen Transfigurationiin...
 
jussikoo sanoi:
Kuunteleppa edellä kehuttu Carmignolan versio! Minulla on Mullovalta Schubertia, se on ainakin erinomaisen kuollut esitys :mad:

Mielipiteen muuttaminen lienee luvallista, ja tosimies uskaltaa myös myöntää erehtyneensä :D. Kuuntelin pitkästä aikaa em. levytyksen eli Mullova Ensemblen esittämä Schubert : Octet for clarinet, bassoon, ... (Onyx 2005, cd). Nyt kolahti ja kovaa! Ei ehkä Carmignolan häikäisevää sooloilua, mutta muuten erittäin tasapainoinen ja mukaansatempaava esitys.
 
Back
Ylös