Amphion xenon vs. Gradient Revolution

tjarvine

Käyttäjä
Liittynyt
6.11.2006
Viestejä
914
Kaupunki
Turku
Eli haluaisin tiettää kokemuksia otsikonmukaisista kaiuttimista. Itselläni on tällä hetkellä Xenonit mutta välillä tuntuu että joku siinä mättää ja tulee kuunteluväsymystä. Toisinaan sitten taas tuntuu että soi hyvin. Kävin tuossa viikko aikaa kuuntelemassa Revolutionit siis ihan passiivi version ja se oli kyllä parempi kuin xenoni mutta en oikein tiedä että oliko niin paljoa että siitä kannattaa maksaa.
 
tjarvine sanoi:
Itselläni on tällä hetkellä Xenonit mutta välillä tuntuu että joku siinä mättää ja tulee kuunteluväsymystä.
Itse entisenä Xenon omistajana voin sanoa että en ihmettele yhtään.
Kyseisen kaiuttimen(ja koko merkin) yläpää on ihan kamala. Soundi on kun neuloja ammuttais korviin.
Tämä on tosin vain henkilökohtainen mielipide. Tuola Hifilehden puolella on asiasta ollut ihan käsittämättömiä riitoja
kun toiset huutaa että se on "erottelua" ja te ette vaan ymmärrä hyvän päälle.
Itse pistin Xenonit aikoinaan kahden kuukauden jälkeen vaihtoon. Nopeasti kuuneltuna se on "säväyttävä" soundi
mutta pidemmän päälle ei sitä kestä erkkikään.Muuten kyllä hyvä toistin.
 
Itsellä ei ole ihan tuommoisia kokemuksia Xenonin yläpään toistosta. Itseasiassa omassa setissä tuntuisi olevan juuri sopivasti soivat kaiuttimet nuo. Mitä Revoja olen vähän jossain kuullut niin ei sekään mahda huono olla.
 
Tässä sen jo huomaa heti että aikalailla on eri mielipiteitä...kaksi täysin erilaista jo heti. :) Pääasia kuitenkin että itse on tyytyväinen. Sen ainakin itse huomasin Revolutioneissa että niitä on jotenkin helpompi kuunnella kuin Xenoneita. Pysty keskittyyn pelkkään musiikkiin ja melkeinpä unohdin koko kaiuttimet.
 
Eräs hifimyyjä kauppasi minulle aikoinaan suu vaahdossa Amphioneja, paasaten kuin puhuva mootori, että niissä on enemmän karaktääriä ja luonnetta kuin ProAc merkin kaiuttimissa. Onneksi luotin omiin korviini... Gradient Revolutioneja en ole testannut, enkä sano niistä mitään.
 
Olet ehkä jo kokeillutkin erilaisia suuntauksia ja sijoittelua, mutta kertaan kuitenkin muutamia mielestäni olennaisia asioita Xenoneista.

Kaiuttimen ja etuseinän välimatkan pitää olla vähintään metri, koska kaiuttimen suuntakuvio ei ole keskialueella kardioidi (melko dipolimainen), ja 1. kertaluvun etuseinäheijastus syö erittäin herkästi yläbasson (kun bassoelementti on kaiuttimen kyljessä korkealla).

Kaiuttimet pitää suunnata 15..20 astetta kuuntelijan ohi, jotta ylin oktaavi rauhoittuu ja reunaheijastukset hajoavat leveämmälle kaistalle. Tämä on myös valmistajan yksiselitteinen ohje. Bassoelementit käännetään sisäpuolelle, ja niiden pitää näkyä kuuntelupaikalle. Leveä kuuntelukolmio helpottaa ohi suuntausta.

Basson tason valintakytkin pitää olla 0-asennossa (kovemmalla), jotta keski- ja yläbasso saadaan riittävälle tasolle.

Refleksiaukko pitää tukkia mikäli viritystaajuuden (28Hz) paikkeille eli 25...40Hz sattuu pahoja huoneresonansseja.

Esim. tähän tyyliin:
Xenon_sijoitus.gif
 
Vaikka itse en olekaan kuullut kumpiakaan kovapuhujia kotiolosuhteissa, minulle on muodostunut varsin selkeä käsitys siitä että Revot passaavat omiin mieltymyksiin selvästi paremmin. Korostan vahvasti että mieltymykseni eivät suosi_itselleni_kuunteluväsymystä aiheuttavaa, joskin ehkä oikeaoppista kirkkautta.
 
Xenonin sointitasapaino saisi kyllä olla lämpimämpi, mutta suunnittelussa lienee painotettu kumisemattomuutta. Xenonin alapää on myös dipolimaisen syvä ja ilmava (siis äänikuva), kunhan etuseinään on riittävästi matkaa. Keskialueen dipolimaisuus tekee mitä on ilmeisesti haettukin, eli ääni elävöityy ja äänikuva syvenee.

Revossa on myös Seasin tekemä kalotti "suuntaimessa", eli diskantin puolesta ovat samassa lähtöruudussa (ei lähelläkään paalupaikkaa). En ole Revoa kuullut, mutta esim. Evidence Mk-II on diskantin(kin) osalta pari kertaluokkaa kehnompi kuin Xenon edes hiukan käännettynä. Toivottavasti Revo on parempi.
 
Niin, oikeastaan Revojen diskantti ei mielestäni ole mitenkään himmeä, eikä myöskään "häikäisevän" hyvä. Jostain syystä Revot vain tuntuvat olevan hieman enemmän "kuuntelemaan haastavat". Mutta tämä tästä. Tuli omalta osalta kommentoitua jo aivan liikaa itselle kuitenkin suhteellisen vieraita kovapuhujia. Hyviä kuitenkin molemmat IMO.
 
Itse noin vuoden verran revolutionin passiiviversion omistaneena osaan ehkä jonkinverran luonnehtia kaiutinta vallitsevien olosuhteiden puitteissa.

Eli itsellenihän kyseinen kaiutin tuli varsinkin basso-osaston puolelta sopivasti kuin nyrkki silmään, sillä huone on pieni, vajaa 4m x 3,3m. Ensimmäinen huomio oli tietysti, että bassontoisto rauhoittui huomattavasti, verrattuna "pönttökaiuttimiin", tosin täytyy mainita että verrokkina oli hifi45/3, joka varmastikin bassojen osalta on hieman runsaahko. Jäljelle jäi revolla vain (hyvinkin) vähän ja vain muutamille taajuuksille kuultavaa pientä piikittävyyttä, joka kuitenkin häiritsee huomattavasti vähemmän kuin koko bassokaistaa peittävät todella runsaat korostumat/vaimentumat. Bassovasteen sai huolellisella sijoittelulla erinomaisen tasaiseksi erityisesti kun huomioon otetaan kamalat olosuhteet.

Keskialue ja diskantti ovatkin sitten varmasti ne revon yleisimmin ristiriitoja kuuntelijoiden kesken aiheuttaneet asiat. Keskialue on kyllä mielestäni sanallasanoen neutraali, kunhan vaan sijoitukselliset perusasiat ovat kunnossa. Kaikenlaisen musiikin kuuntelu onnistuu mielestäni vallanmainiosti ja yleispätevämpää laitetta tämän suhteen saa varmaankin etsiä, tulee lähinnä mieleen dunlavyt tms. Suuntaavuus aiheuttaa sen että revoa kannattaa ehdottomasti pyrkiä suuntaamaan jonkinverran ohi kuuntelupisteestä, muutoin äänestä tulee kuiva, ja stereokuva valahtaa hyvin voimakkaasti kaiuttimien väliin vaikka onkin tällä asettelulla monitorimaisen tarkka - vältettävä asia mielestäni. Ulospäinsuuntaamisella saadaan ääneen rentoutta ja ilmaa.

Diskantti ei mielestäni ole revolutionin vahvimpia puolia. "Ollen enemmänkin vain olemassa", loistamatta tällä alueella mitenkään erityisesti - jälleen kerran sana neutraali sopisi tähän, ellei kuvaan liittyisi pieni annos diskantissa olevaa karheutta, joka kai saattaa johtua koaksiaalisesta rakenteesta - mene ja tiedä. Ominaisuus on kuitenkin koaksiaalin parantuessa jatkuvasti pienentynyt ja on siis jo uusimmissa kolmannen sukupolven elementeissä varsin pieni. Tämä ei siis varsinaisesti mikään suuri ongelma, ainoastaan kaiuttimen luonteeseen liittyvä asia, johon kaikenlisäksi voimakkaasti vaikuttaa vahvistin! Aiemmalla Marantzin pm7000 -vahvistimella tätä ominaisuutta ei edes saanut esiin, koska laite on kovin pehmeä-ääninen, eikä pelkästään positiivisessa mielessä, vaan tarkoittaen sitä ettei ko. laite kertakaikkiaan jaksanut ajaa passiivirevoa, joka on kuormana jostain syystä kovin vaativa vahvistimen suhteen erityisesti bassojen osalta.

Myöhemmin vahvistimen päivityttyä tandbergiläiseen erään kokeneemman hifistin vinkistä, oikeastaan kaikki ominaisuudet äänessä paranivat varsin selkeästi, muunmuassa lisääntyneen kaikenkattavan kontrollin ja tarkkuuden suhteen. Toisaalta vahvistin on diskanttinsa osalta vähän revittelevä, joka yhdistettynä revon -sanoisinko- elottoman kuuloiseen ylä-äänitoistoon toi mukanaan hiukan kireän yläpään. Kuitenkin kuten sanottua, tähänkin vaikuttaa huomattavasti oheislaitteisto. Ja jotta tästä kirjoitetusta tekstistä ei saisi väärää käsitystä asioiden todellisista mittasuhteista, suosittelenkin ehdottomasti jokaisen itse käyvän kuuntelemassa kaiutinta, koska varsinkin vaikeisiin olosuhteisiin (jollaisia lähes kaikki hifistien kuunteluhuoneet tässä suomenmaassa ilmeisesti ovat) passiivisenakin revolution on kyllä aika paha vastus kilpailijoilleen. Lopullinen valinta muiden vaihtoehtojen välillä riippuu tietysti olosuhteista, omista mieltymyksistä ja muusta tilanteeseen vaikuttavista asioista.

Revo eroaa säteilykuvioiltaan varsinkin ala-ääniosastollaan paljonkin perinteisestä koppakaiuttimesta, joka aiheutta ainakin sen, että kaiuttimen liikutteleminen huoneessa havainnoituu eroavina muutoksina äänessä verrattuna koppamalleihin. Paikallaankin pyörittely / pieni paikanmuutos vaikuttaa myös ala-osastossa yllättävän paljon ainakin tällaisessa pienessä betonikopperossa. Edellämainittua seikkaa pidän positiivisena asiana koska se lisää "säädettävyyttä". Tavan koppakaiuttimellahan pitää vain pyrkiä hakemaan paikka sellaiseksi että korostumat ja vaimentumat eivät ovat pienimmillään. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa se, että jos kaiuttimen suuntaa huoneessa akselille nurkasta-nurkkaan, niin basson määrä on suurempi verrattuna kohtisuoraan seinään olevaan sijoitteluun, vaikka varsinainen paikka pysyisikin samana.

Toisaalta luonnehtisin että kauitin on diskantti- ja keskialueeltaan melkoisen harmiton veijari, koska äänensävyt pysyvät näillä alueilla suhteellisen muuttumattomina vaikka sijoitusta muuttaisikin - siis verrattuna perinteisemmän toteutuksen loilottajiin.

Mutta jotta pysyisimme suurinpiirtein oikeilla raiteilla mittasuhteissa, niin sanoisin että revolution on neutraalin sävyinen, yleispätevä kaikella musiikilla, ja tarkka toistin, aiheuttaen siis näinollen varsin todennäköisesti tulevaisuudessa muutoksia oheiskalustoon... :p No sehän on tietysti kokonaisuuden kannalta positiivista, vaikkakin lompakolle harmillista :)

Kaikki yllämainittu kirjoitusvirheineen ja painotuksineen on vain minun mielipiteeni asiasta. Alta voi kuitenkin tarkkasilmäinen lukija havainnoida kuinka tilanne täällä kehittyi passiivin jälkeen.
 
Kyllähän noita Xenoneita on tullut käänneltyä suuntaan jos toiseenkin. Kuitenkin aina jossain vaiheessa ne alkavat aiheuttamaan kuunteluväsymystä. Tiedä sitten paremmin syytä että miksi. Sen olen kuitenkin Xenoneissa huomannut että mitä kevyempää musiikki on niin melkeinpä sen paremmin ne toimivat.

Eikö tuossa Revolutionissa ole tuo yläpään elementti juuri vaihdettu tässä puolenvuoden sisällä? Josko se diskantti olisi sitten siitä vanhemmasta parantunut. Evidencessähän taitaa nykyään olla sama yläpää kuin Revolutionissa. Korjatkaa jos olen väärässä.

Vahvistimena mulla on tällä hetkellä yllätys yllätys Arcam Fmj a32 niin kuin aika monella muullakin Xenonien/amphionien omistajalla. Tiedä sitten että riittääkö tuossa potku vielä Revolutioneille.

Kuuntelin liikkeessä Revoja noin 2 tuntia joten täytyy varmaankin tässä vielä pyytää niitä kotiin kuunteluun niin saa oikein rauhassa ja kunnolla koittaa niitä vielä omassa tilassa.
 
tjarvine sanoi:
Eikö tuossa Revolutionissa ole tuo yläpään elementti juuri vaihdettu tässä puolenvuoden sisällä? Josko se diskantti olisi sitten siitä vanhemmasta parantunut.
...
Kuuntelin liikkeessä Revoja noin 2 tuntia joten täytyy varmaankin tässä vielä pyytää niitä kotiin kuunteluun niin saa oikein rauhassa ja kunnolla koittaa niitä vielä omassa tilassa.

En ole ainakaan kuullut että revojen koaksiaali olis uusiutunut ihan viimeaikoina. Bassot kyllä vaihtuivat joku aika takaperin (ja samalla hinta nousi), koska ilmeisesti vanhoja elementtejä ei ollut enää saatavilla. Äänelliset muutokset lienevät olleet suhteellisen pieniä, kuulemma aavistuksen verran tarkempi olisi ainakin tuo passiiviversio uudella elementillä varustettuna. Kuten sanottua, mielestäni tuo diskantti ei ole mitenkään ongelmalmallinen, jos ei pidä vaikeutena sitä että se ei kuitenkaan ole samalla lailla heleä ja eläväinen kuin esim dunlavyissä.

Rasittavuus ei kuulu kaiuttimen ominaispiirteisiin, tosin sitäkin saa varmasti aikaan oheiskalustolla, mutta sehän onkin sitten jo toinen juttu. Xenonin yläpää on kyllä selkeästi metallinen, eli jos vertaamaan lähtee niin ero on kyllä mielestäni tällä osa-alueella selkeä gradientin eduksi.

Kotikuuntelu kannattaa aina, ei se lopullinen sopivuus muuten itselle koskaan selviä.
 
Miten olisi tähän vertailuun musta hevonen. Itse vaihdoin Xenonit Magneplanarin 1.6:een + subiin, enkä ole hetkeäkään katunut.
 
Ei mikään ihme yläpään äänen laatu. Kun diskanttina käytetään n. 30e maksavaa 19 TAF--Seassia. En itsekkkään pidä sen äänen laadusta. Niitä on muissa projekteissa. Lisää ei hankita.
 
Voipi olla että muistin väärin nuo elementti muutokset. Varmaankin sitten vain ne bassot vaihtu.

Ihan mielenkiintoinen voisi olla tuo Magneplanarikin. Täytyy joskus mennä tässä kuuntelemaan.

Missä käytetään tuollaista 30€ diskanttia?
 
ealab sanoi:
Ei mikään ihme yläpään äänen laatu. Kun diskanttina käytetään n. 30e maksavaa 19 TAF--Seassia. En itsekkkään pidä sen äänen laadusta. Niitä on muissa projekteissa. Lisää ei hankita.

Ainakaan Xenonissa ei ole 19TAF*. Se voi löytyä vaikka Genelec 8020A, -30A, -40A, joistakin Choruksista ja useista Harreista.

Xenonin diskantissa lukee "amphion T4". 27TBFC/G on ehkä lähempänä totuutta, joka tiedetään vain amphionilla. Tuo on hyvinkin yksi parhaista diskanttielementeistä, vaikka ei ole hinnalla pilattu. Joku "koira" voi olla herkkä ultraääniresonanssille, joka tuossa on.
 
Muistelen notta Dunlavy taisi käyttää jotain kympin (Vifa?) disua kaikissa malleissa ihan SC6 saakka. Eikä kyseisen toistimen disua lienee suunnattomasti moitittu. Joten ei se hinta aina..
 
Pasi P sanoi:
Muistelen notta Dunlavy taisi käyttää jotain kympin (Vifa?) disua kaikissa malleissa ihan SC6 saakka. Eikä kyseisen toistimen disua lienee suunnattomasti moitittu. Joten ei se hinta aina..

Niin, kyllä sähköakustinen kokonaisuus merkitsee hel** paljon enemmän, kuin yksittäisen elementin hinnan triplaaminen joitain ominaisuuksia hifistelemällä. Tosin kuulopuheiden mukaan Dunlavy olisi saanut painottaa tehonkestoa hiukan enemmän 8)

Voi olla että hyperboliset suuntaimet ja vaimentamattomat metallikartiot (basso-keskarit) poistuvat "muodista" muutaman vuoden kuluessa, ja saundi pehmenee sekä pyöristyy uusien mallien tullessa markkinoille :-\
 
Kimmo Saunisto sanoi:
Voi olla että hyperboliset suuntaimet ja vaimentamattomat metallikartiot (basso-keskarit) poistuvat "muodista" muutaman vuoden kuluessa, ja saundi pehmenee sekä pyöristyy uusien mallien tullessa markkinoille :-\

Miksi niin tapahtuisi?
Eikös tämä nykyinen soundi-ihanne ennemmin suosi "kovaa" soundia?
 
Back
Ylös