Aloittelijan kysymys vahvistimista

kossu

Käyttäjä
Liittynyt
6.4.2008
Viestejä
12 546
Kaupunki
Uusimaa
Nyt lähtee sitten aloittelijan kyssäri liikkeelle, mutta onneksi on sille oma osionsakin :)

Elikkäs. Perinteinen kotistereo pitää sisällään aina äänensävysäätimet, minimissään diskantin ja basson. Nyt kun olen tässä sitten tutustunut hiukan parempiin vahvistimiin (pääasiassa integroituja), niin rupesin miettimään syitä siihen, että joistain laitteista nuo mainitut säätimet löytyvät ja joistain (useimmista) ei. Samoin joistain löytyy, minulle ainakin tuolta teinivuosilta tuttu "loudnes"-kytkin, jolla ainakin silloin aikoinaan sai AC/DC jytisemään naapuriin asti (asuin kyllä omakotitalossa :) ).

Ja nyt ne tyhmät kysymykset:

- miksi noita säätimiä ei pääsääntöisesti löydy laadukkaammista vahvistimista?
- eikö äänensävyn säädöillä voisi "korjata" yhteensopivuusongelmia + akustisia haasteita?

Kysyvä ei tieltä eksy ???
 
Muutamia asioita miten itse tätä asiaa ajattelen :

- parempi mitä vähemmän signaalia kopeloidaan
- sävynsäädöt eivät yleensä toimi laajalla alueella ja pistemäisemmin
- laadukkaat laitteet toistavat äänitteen hyvin jos akustiikka sallii

Loudness on ihan ok kun kuunnellaa hiljaa, se korostaa ääripäitä joita hiljaisessa kuuntelussa ei tavallisesti erota niin hyvin.
 
Hyviä kysymyksiä, joihin tässä lyhyesti minun mietteitäni:

-Tätä minäkin ihmettelen, mutta joissain on sävynsäädöt, kuten sanoit. Ehkä juuri ne ovat niitä laadukkaampia vahvistimia. En usko, että säädöt pelkällä olemassaolollaan huonontavat laitetta. Eikä niitä ole pakko käyttää.

-Akustisiin haasteisiin ei tällaisista säädöistä ole apua. Pikkufiksauksiin sen sijaan kyllä hyvinkin, mm. äänitteiden ja äänilähteiden räikeiden virheiden ensiapuun: Levyllä on liikaa/liian vähän bassoa? Äänirasiasi diskantti piikittää? Radiosi kuulostaa munattomalta taustamusiikkia kuunnellessa? Tällaisiin. Joissain vahvistimissa on jopa ottokohtaiset sävynsäädöt, jotka ovat kuin luodut tällaisiin tarkoituksiin.

Ilman muuta on parasta korjata asiat oikealla tavalla, jos siihen vain on mahdollisuus. Ihannemaailmassa sävynsäätöjä ei tarvittaisi. Utopiaksiko sitä kutsuttiin?
 
Nikke Tahtoman sanoi:
En usko, että säädöt pelkällä olemassaolollaan huonontavat laitetta.

Eivät huononna, jos ne ovat täysin ohitettavissa. Jos eivät ole, niin signaalipolulla on turhaa sälää. Sävynsäätöjen käyttö taas sotkee vaihevastetta.

Toki minäkin niitä välillä käytän, juuri tuollaisissa mainitsemissasi räikeissä tapauksissa.
 
Volta sanoi:
Sävynsäätöjen käyttö taas sotkee vaihevastetta.

Ei sotke jos korjataan toistosysteemin tai akustiikan aiheuttamaa vastevirhettä. Periaatteessa ei myöskään silloin jos äänitteen balanssi on säädetty "metsään" taajuuskorjauksella miksaus- tai masterointivaiheessa, mikäli jokaisen yksittäisen ääniraidan vasteita ja vaiheita pidetään ns. alkuperäisinä.
Esim. huone poikkeuttaa vaihevastetta moninkertaisesti säätimiin verrattuna, ja signaalin kestosta ja taajuudesta riippuen aivan miten sattuu.
 
kimmosto sanoi:
Ei sotke jos korjataan toistosysteemin tai akustiikan aiheuttamaa vastevirhettä. Periaatteessa ei myöskään silloin jos äänitteen balanssi on säädetty "metsään" taajuuskorjauksella miksaus- tai masterointivaiheessa, mikäli jokaisen yksittäisen ääniraidan vasteita ja vaiheita pidetään ns. alkuperäisinä.
Esim. huone poikkeuttaa vaihevastetta moninkertaisesti säätimiin verrattuna, ja signaalin kestosta ja taajuudesta riippuen aivan miten sattuu.

Kiitokset tarkennuksesta! Eli jos äänite, laitteisto ja huone ovat ideaalit niin säätimet sotkevat vaihevastetta. Jos taas jokin muu sössii sitä ja sävynsäädin korjaa vastetta juuri oikeasta kohdasta päinvastaiseen suuntaan niin kaikki ok? Mainitsiko joku utopian? :D
 
Volta sanoi:
Kiitokset tarkennuksesta! Eli jos äänite, laitteisto ja huone ovat ideaalit niin säätimet sotkevat vaihevastetta. Jos taas jokin muu sössii sitä ja sävynsäädin korjaa vastetta juuri oikeasta kohdasta päinvastaiseen suuntaan niin kaikki ok? Mainitsiko joku utopian? :D

Noin minäkin sen ajattelen. Ja siksi ihmettelen noiden säätöjen loistamista poissaolollaan. Tälläkin foorumilla käydään paljon keskustelua eri laitteiden sopivuudesta toisilleen ja eri musiikkilajien sopivuudesta tietyn tyyppisille laitteille (tai toisinpäin). Kaikkia ongelmia ei tietystikään voida säädöillä ratkoa, mutta eikö hyvä vahvistin hyvillä säätimillä voisi ainakin auttaa "pärjäämään" yhdellä laitteistolla vaikka musiikkimaku esimerkiksi olisi kovinkin laaja?
 
Volta sanoi:
Jos taas jokin muu sössii sitä ja sävynsäädin korjaa vastetta juuri oikeasta kohdasta päinvastaiseen suuntaan niin kaikki ok? Mainitsiko joku utopian? :D

Nyt ollaan asian ytimessä ;) Vaihevaste on argumentti, johon ei kannata tarttua. Ja yksi syy on juuri tuo; kaiutinkuuntelussa se ei ole, eikä koskaan tule olemaan lähelläkään suoraa, vaan täysin kaoottinen heinäkasa.
Sen sijaan keskustelua voidaan käydä laajakaistojen vaihesäröttömyydestä ja moniteiden vaihesäröstä, mutta senkään ilmiön todellisen olemuksen todentaminen ei onnistu laajakaistoja ja moniteitä vertailemalla. Ainoa mahdollisuus on sähköinen tai ohjelmallinen simulaatio, jota kuunnellaan vaikka luureilla.
 
kossu sanoi:
Kaikkia ongelmia ei tietystikään voida säädöillä ratkoa, mutta eikö hyvä vahvistin hyvillä säätimillä voisi ainakin auttaa "pärjäämään" yhdellä laitteistolla vaikka musiikkimaku esimerkiksi olisi kovinkin laaja?

Oma vastaukseni tuohon on kyllä kohtalaisen isolla koolla. Säätimien tarpeeseen kuitenkin vaikuttaa se, kuinka yleispäteväksi systeemi on saatu. Pahin yleispätevyyttä nakertava seikka on mielestäni tuotanto- ja toistosysteemien erilainen akustinen kytkeytyminen kuuntelutilaan. Vuosien saatossa tuo ero on kasvanut, ja siihen on tullut voimakasta hajontaa. Ikioma subjektiivinen reseptini on se, että kajarien pitäisi olla vintageen kallellaan; ei mitään nykyaikaisia virityksiä, ei liian anorektinen kotelo, ei suuntainta, ei kylkibassoa, bassoelukka 45-70cm korkeudella jne. Kotelon ei tarvitse (eikä aina saakaan) olla kantti x kantti jyrkillä nurkilla, kunhan tärkeimmät strategiset mitat ovat esi-isiensä mukaiset, balansointia unohtamatta.
Päälle vielä kokonaisuuden huolellinen kasaus ja sijoittelu, jonka jälkeen säätimet ovat turhia.
 
kossu sanoi:
Nyt lähtee sitten aloittelijan kyssäri liikkeelle, mutta onneksi on sille oma osionsakin :)

Elikkäs. Perinteinen kotistereo pitää sisällään aina äänensävysäätimet, minimissään diskantin ja basson. Nyt kun olen tässä sitten tutustunut hiukan parempiin vahvistimiin (pääasiassa integroituja), niin rupesin miettimään syitä siihen, että joistain laitteista nuo mainitut säätimet löytyvät ja joistain (useimmista) ei. Samoin joistain löytyy, minulle ainakin tuolta teinivuosilta tuttu "loudnes"-kytkin, jolla ainakin silloin aikoinaan sai AC/DC jytisemään naapuriin asti (asuin kyllä omakotitalossa :) ).

Ja nyt ne tyhmät kysymykset:

- miksi noita säätimiä ei pääsääntöisesti löydy laadukkaammista vahvistimista?
- eikö äänensävyn säädöillä voisi "korjata" yhteensopivuusongelmia + akustisia haasteita?

Kysyvä ei tieltä eksy ???

Moikka!

Tuon loudnes - kytkimen ideahan on saada parempaa ääntä hiljaa kuunnellessa. Sen painaminen aiheuttaa siis sen, että pauttirallaa 10Khz - alue ja 100hz - alue korostuvat muutamalla desibelillä. Tällöin kuulostaa paremmalta hiljaisilla kuunteluvoimakkuuksilla. :)

Tokihan normaali ja terve nuorimies käyttää sitä todellisuudessa siihen naapurin häirintään, mutta esim. autossa, jos hiljaa kuuntelee, vaikka radiota, niin se on ihan mukava nappi.

Kuten onkin jo mainittu niin ne perinteiset Bass- ja Treble - säätimet tosiaan korostavat, tai vaimentavat jotain tiettyä kapeata taajuus-aluetta. Saa niitä käyttää, jos siten paremmalta kuulostaa, mutta yleensä ja todellisuudessa homma menee sitten siihen, että yhdellä levyllä kuulostelet ja vääntelet yhteen suuntaan ja sitten taas toisella levyllä käyt vääntämässä toiseen suuntaan, kunnes päätät olla käyttämättä niitä ja kuuntelet vain musaa.

Ne eivät siis siinä mielessä ole ekvalisaattoreita, miten sen hassusti mielessään ajattelisi niiden olevan.

Elikkäs siinä mielessä varmasti jokainen pyrkii valitsemaan huoneeseensa sellaiset kaiuttimet, mitkä kuulostavat mahdollisimman hyvältä, ilman näitä sävynsäätimiä, koska käytännössä ne tosiaan ovat semmoisia mitä tulee sitten vähän väliä säädeltyä levyjen mukaan.

Kunnollinen koko taajuuskaistan kattava ekvalisaattori onkin sitten toinen juttu. Semmoisellahan voi sitten mittamikin, läppärin ja pinknoisen avulla todeta ne kuuntelupaikan pahimmat korostumat ja vaimentaa niitä hyvinkin tarkasti. Siihen kuuntelupisteeseen siis.

Näin mä tekisin jos itse pääsääntöisesti kuuntelisin jossain sweet spotissa, mutta kun en kuuntele, niin mulla sekään ei oikein auttaisi. Tai sitten auttaisi, mutta hoidan mielummin autossa tämän, koska siinä ajellessa on vähän hankala istua jossain muualla, kuin siinä kuskin paikalla, joten hommassa on siellä enemmän mieltä. :)

Elikkäs käytännössä meikäläisen kämpillä, tuo vahvarin bass ja treble säädin ovat olleet käytössä silloin, kun poikien kanssa juodaan viinaa ja huudatetaan rockia. Joku siinä aina haluaa Thunderstruckkiin enemmän bassoa, joten sittenhän sitä bassonamiskaa väännetään ja kuulostaa paljon paremmalta sitten. :D

Toinen homma onkin sitten tämä tietty synnynnäinen suomalainen auktoritäärien kunnioittaminen, mikä äidinmaidossa jokaiselle tulee.

Se nyt vain sovi "todelliseen" ja "puristiseen" hifiharrastukseen nämä sävynsäätimet/ekvalisaattorit. Elikkäs se nyt vain on niin, että laitteistossa on jotain mätää, jos näitä joutuu käyttämään ja homma ratkaistaan siis mielummin laitteita vaihtamalla, kuin moderneilla ekvalisaattoreilla/tilpehööreillä.

Näin ne isot pojat ovat asian nähneet, joten näin se homma on. :)

Elikkäs hommassa on tietenkin myös tämä pointti.

Sitten vielä senverran, ellen ole täysin häränpyllyyn ymmärtänyt, niin syy miksi noita sävynsäätimiä ylipäätänsä tuli aikoinaan mukaan hommeleihin, johtuu ymmärtääkseni ihan äänityshommeleista?

Elikkäs niitä senaikaisia äänityksiä, kajareita ja ylipäätänsä sitä analogi - tekniikkaa ajatellen, halusivat laitteiden valmistajat antaa mahdollisuuden kotikäyttäjälle korjata kotonaan omalla laitteistollaan, näitä tekniikasta johtuvia "virheitä"..

Nyt on sitten aika korjata mun käsityksiäni asiasta, mutta näin olen ainakin itse ymmärtänyt tämän syyn, näiden säätimien markkinoille tuloon aikoinaan?

Tänäpäivänähän oikeastaan kaikki muu, paitsi dynaaminen kaiutinelementti, ovat hifin saralla menneet aimo harppauksen eteenpäin, sanotaanko nyt viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana, joten tänäpäivänä ne pari säädintä, mitä vahvareista löytyy ovat lähinnä juurikin tuommoista ryypiskelymättökäyttöä varten. :)

P.s. Kun mainitsin tuon dynaamisen kaiutinelementin, niin meinasin sillä nyt lähinnä samaa, kuin esim. Auton polttomoottori, minkä perusidea ja toiminta on edelleenkin lähtökohdiltaan sama, kuin mikä se oli keksittäessä. :)
 
kossu sanoi:
Nyt lähtee sitten aloittelijan kyssäri liikkeelle, mutta onneksi on sille oma osionsakin :)

Elikkäs. Perinteinen kotistereo pitää sisällään aina äänensävysäätimet, minimissään diskantin ja basson. Nyt kun olen tässä sitten tutustunut hiukan parempiin vahvistimiin (pääasiassa integroituja), niin rupesin miettimään syitä siihen, että joistain laitteista nuo mainitut säätimet löytyvät ja joistain (useimmista) ei. Samoin joistain löytyy, minulle ainakin tuolta teinivuosilta tuttu "loudnes"-kytkin, jolla ainakin silloin aikoinaan sai AC/DC jytisemään naapuriin asti (asuin kyllä omakotitalossa :) ).

Ja nyt ne tyhmät kysymykset:

- miksi noita säätimiä ei pääsääntöisesti löydy laadukkaammista vahvistimista?
- eikö äänensävyn säädöillä voisi "korjata" yhteensopivuusongelmia + akustisia haasteita?

Kysyvä ei tieltä eksy ???

Väittäisin että pääsääntöisesti ollaan hakoteillä, mikäli basso-/diskantti sävynsäätimillä joudutaan vastetta korjaamaan. Ok, sen ymmärrän kyllä että jonkin aikakauden tai musiikkityylin edustajat saattavat kuulostaa varsin voimattomilta tai tukkoisilta, mutta ainakaan varsinaisiin akustisiin-/järjestelmän ongelmiin noilla säätimillä ei kannata yrittää pureutua.

Mikäli akustiikka ei ole toimivaa tai itse järjestelmän kapasiteetti tms. ei vastaa odotuksia, niin ei sitä noilla säätimilläkään saa oikeasti hyväksi, kuin ehkä 1%:ssa tapauksia. Säätimet vaikuttavat vain johonkin tiettyyn taajuuteen jollain tietyllä Q-arvolla ja se on sitten herran haltuun loput... Laadukkaammissa soittimissa, vahvistimissa, kaiuttimissa jne. kapasiteetti riittää huomattavasti pidemmälle ja maukkaammin kuin markettilaitteissa, eikä tällöin edes tee mieli koskea äänensävynsäätimiin, vaan mielellään koittaa hakea ääntä kuosiin muilla keinoin; laiterumba( :p), akustiikka, kaapelit( :D ???)... Itse asiassa ihan mitä vaan, mutta sävynsäätimiä ei ole kyllä ollut ikävä, vaikka ääni hieman fixausta kaipaakin... :D

P.S.

Autossa radiota kuunnellessa minullakin on muuten loudness poikkeuksetta päällä, vaikka varsin laadukas Beckerin soitin löytyykin... ;)
 
Matti Lehtinen sanoi:
...että yhdellä levyllä kuulostelet ja vääntelet yhteen suuntaan ja sitten taas toisella levyllä käyt vääntämässä toiseen suuntaan...

Tuo oli mun ajatukseni nimenomaan. Eli tallenteissa on hurjia eroja, sen olen tässä kotosalla kajareita kokeillessani huomannut oiken korostetusti sanoisin. En ainakaan itse ole väsynyt noiden säätöjen tekoon vielä, vaikka nykyisessä vehkeessäni se on tehtävä valikkojen kautta eikä onnistu siis pelkästään nuppia vääntämällä (joka olis se helppo tapa)

Ymmärrän kyllä tuon elektronisen näkökulman "mitä vähemmän äänilähteen ja ulostulon välillä on vimpaimia, sen vähemmän siihen tulee virheitä", mutta kuten todettua on vaikeaa päästä täydellisyyteen äänitteessä, laitteissa, ympäristössä jne. Pelkkä diskantti- ja bassosäätimet eivät tietty tee autuaaksi, muttei noita ekvalisaattoreitakaan laitekokonaisuuksissa näy.

Ja jos ääntä ei kotona "hifi-mielessä" saa manipuloida, niin miksi sitten nauhoitusstudiossa? Niitä "muokattuja" nauhotteitahan me kuitenkin kuuntelemme... Tähän ei tietty basso ja diskantti riitä, mutta "härnäänpäs pikkasen" >:D
 
Eli tallenteissa on hurjia eroja

Mielestäni tuo ei ole vika, vaan ominaisuus. Joku tuottaja/bändi ( tai molemmat yhdessä ) ovat äänitteen halunneen kuulostavan juuri siltä miten se laitteistosta ulos tulee.

Mun Yamahassa muuten loudness on säädettävä, ei nappi. On siinä kyllä myös perinteiset treble & bass säätimetkin, jotka ovat tosin ohitettu "tone bypass" nappulalla. Mutta toi alkaakin olee jo lähes vintagee, jostain cd:n alkuajoilta. :)
 
kossu sanoi:
Nyt lähtee sitten aloittelijan kyssäri liikkeelle, mutta onneksi on sille oma osionsakin :)

Elikkäs. Perinteinen kotistereo pitää sisällään aina äänensävysäätimet, minimissään diskantin ja basson. Nyt kun olen tässä sitten tutustunut hiukan parempiin vahvistimiin (pääasiassa integroituja), niin rupesin miettimään syitä siihen, että joistain laitteista nuo mainitut säätimet löytyvät ja joistain (useimmista) ei. Samoin joistain löytyy, minulle ainakin tuolta teinivuosilta tuttu "loudnes"-kytkin, jolla ainakin silloin aikoinaan sai AC/DC jytisemään naapuriin asti (asuin kyllä omakotitalossa :) ).

Ja nyt ne tyhmät kysymykset:

- miksi noita säätimiä ei pääsääntöisesti löydy laadukkaammista vahvistimista?
- eikö äänensävyn säädöillä voisi "korjata" yhteensopivuusongelmia + akustisia haasteita?

Kysyvä ei tieltä eksy ???
Minä vähän luulen ettei tähän löydy sellaista vastausta, jonka voisit omaksua ja hjyväksyä nopeasti. Nimittäin jos joudut asiaa kysymään, niin sulla on jo tietty asenne noita asioita kohtaan. Sun mielestä ne lisää sun kuuntelunautintoa. Tämä sun asenteesi tai mielipiteesi on toki ihan oikea sinulle, eikä meidän muiden pidä missään nimessä sitä kyseenalaistaa.

Ekaan kysymykseen vastaus tavallaan jo löytyy siitä kysymyksestä. Tosin tässä on (taas) se vaikeus, että mitä se laadukas tai hyvä tarkoittaa, sitä kun ei ole yhteismitallisesti missään sovittu.

Kakkoskysymykseen sanoisin, ettei korjaamisesta voi oikein puhua. Olikohan tuo arpominen tai leikkiminen oikea termi. Siis useimmiten. Mietippä paljonko säätimiä löytyy miksauspöydästä. Mieti sitten miksei miksauspöydässäkin ole niiden kymmenien säätimien sijasta vain kaksi nuppia. Ja sitten voi myös miettiä sitä kuinka helppoa tuo miksaus on. Onkos se vain sitä, että väännetään yksi nappula kaakkoon.

Toki sellainenkin lottovoitto voi käydä, että ne jotenkin ihmeellisesti juuri sinun kokoonpanossasi ja kuuntelutilassasi juuri tietyssä asennossa onnistuisivat korjaamaan jotain. Sitten kannattaa samalla laittaa lottorivi vetämään. Saat varmasti laiteinvestointisi katettua.

Kysymys ei ole tyhmä. Vastaus ehkä on. Vaikkakin se on omasta mielestäni oikea. En piruile.

PS. En ole Sawolainen, paitsi ehkä joskus ulosanniltani. 8)
 
Eli lyhyesti: taajuusvasteen ongelmat "korkeamman laadun äänentoistossa" koskevat tiettyjä kapeita taajuusalueita ja sävynsäädöllä varustetut vahvistimet vahvistavat kiinteästi jotain laajahkoa taajuusaluetta. Eli niillä ei voida korjata ongelmaa aiheuttamatta uusia ongelmia muualla.

Mikko
 
Jos siihen taajuusvasteen ongelmaan pitää puuttua, niin kannattaisi korjata "vika" eikä loiventaa oireita parilla napilla. Lääkityksellä on usein arvaamattomia haitallisia sivuvaikutuksia.
 
silmaauki sanoi:
Lääkityksellä on usein arvaamattomia haitallisia sivuvaikutuksia.

Tästä löytyykin lukemattomia esimerkkejä kunkin lähipiiiristä ja tietysti näiltä nettifoorumeilta.

...ai puhuitkin laitteista... :D
 
silmaauki sanoi:
Minä vähän luulen ettei tähän löydy sellaista vastausta, jonka voisit omaksua ja hjyväksyä nopeasti. Nimittäin jos joudut asiaa kysymään, niin sulla on jo tietty asenne noita asioita kohtaan. Sun mielestä ne lisää sun kuuntelunautintoa. Tämä sun asenteesi tai mielipiteesi on toki ihan oikea sinulle, eikä meidän muiden pidä missään nimessä sitä kyseenalaistaa.

Luulo meni väärin, sillä vaikka kuvittelin asiaa miettineeni, en ollut osannu miettiä tarpeeksi.

Kuten tuossa jo aikaisemmin kirjoitinkin, en toki kuvitellutkaan että kahdella säätimellä saataisiin kaikkia asioita korjattua eikä missään tapauksessa tuottamaan täydellisyyttä mihinkään tilaan. Monimuotoisella äänensävyn säädöillä voisi kenties jotain saada aikaiseksi tuossakin mielessä ja sen puuttumista tuossa hiukan kyselin. Toisaalta, siinä toteutuu tuo äänisignaaliin ylimääräisten vimpaimien lisääminen ja uskon kyllä, että vaikutukset voivat olla enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä.

silmaauki sanoi:
Ja sitten voi myös miettiä sitä kuinka helppoa tuo miksaus on. Onkos se vain sitä, että väännetään yksi nappula kaakkoon.

Enhän minä toki tuota mieltä ole :) Kovasti on kyllä tehnyt mieli päästä kokeilemaan tuollaista oikein kunnon miksauspöytää joskus. Se olisi hienoa se, silloin ymmärtäisikin paremmin miksaajan tuskaa vaikkapa jäähallin akustiikan kanssa.

silmaauki sanoi:
Toki sellainenkin lottovoitto voi käydä, että ne jotenkin ihmeellisesti juuri sinun kokoonpanossasi ja kuuntelutilassasi juuri tietyssä asennossa onnistuisivat korjaamaan jotain. Sitten kannattaa samalla laittaa lottorivi vetämään. Saat varmasti laiteinvestointisi katettua.

Ei noilla säädöillä ehkä ihan korjaamaan pysty asioita, mutta omaan korvaan tietylliä musiikilla ja tietyssä mielentilassa niillä saa jotain pientä extraa ja positiivista muutosta aikaiseksi. Se ei ehkä kuulu HiFin perusideologiaan, mutta miellyttää ainakin mun korvaani. Lottorivi on vetämässä ;)


silmaauki sanoi:
Kysymys ei ole tyhmä. Vastaus ehkä on. Vaikkakin se on omasta mielestäni oikea. En piruile.
Niin, eikai tuo kysymys tyhmä ole, lähinnä osoittaa tietämättömyyttäni ja siksi kysyin. Eikä vastauskaan tyhmä ole. Se puolestaan on sinun näkemyksesi ja sitä muiden mukana kysyin. Kiitos siitä.

Totuushan on se, ettei minulla ole ollut mahdollisuutta vielä tähän mennessä kuunnella kotonani musiikkia hyvän vahvistimen/soittimen tuottamana. Kelvollisia kaiuttimia minulla kyllä on ollut ja on nytkin.

Kun nyt olen aktivoitumassa tuon vahvistimen hankinnan kanssa, osaan tämänkin keskustelun pohjalta olla juurikaan painottamatta noiden säätimien olemassaoloa laitteistossa. Se oli yksi syy miksi tätä kysymystä lähdin kyselemään.



miqueli sanoi:
Eli lyhyesti: taajuusvasteen ongelmat "korkeamman laadun äänentoistossa" koskevat tiettyjä kapeita taajuusalueita ja sävynsäädöllä varustetut vahvistimet vahvistavat kiinteästi jotain laajahkoa taajuusaluetta. Eli niillä ei voida korjata ongelmaa aiheuttamatta uusia ongelmia muualla.

Mikko

Kiitos, aikalailla selkeesti sanottu´... minäkin ymmärsin...
 
Kossu,

Juu, ei tuo ole mikään oleellinen ominaisuus. Jos volumenappi puuttuu integroidusta, niin se on vika. Muiden vipstaakien puute ei loppujen lopuksi ole mikään ongelma. Mulla on mm. yksi laite, jossa ei ole volumepotikan lisäksi edes virtanappulaa. Se on koko ajan päällä.

Tai siis voi tää joidenkin mielestä olla ongelma, muttei siis mun mielestä. ;)
 
Näin sen ymmärsin. Helpottaa taas metsästystäni. Kunhan saisin vielä selkäni kuntoon, niin voisin tehdä muutakin kuin viisastella teorioista teoriassa täällä foorumilla ja pääsisin asian ytimeen, eli musiikin kuunteluun kunnon laitteilla.

Olen aina kuunnellut musiikkia ja paljon. Nyt on viimein mahdollisuus panostaa laitteisiin muutoinkin kuin noiden kajareiden suhteen. Siihen kierteeseen ajauduin vahingossa tuhlaamalla aikoinani kaikki kesän tienestit Gradient 1.2:iin. Odotan innolla kierrostani alan liikkeissä. Tiedä sitten mistä aloittaisi ???
Pitäisi löytää kauppa/kauppias, jonka kanssa settiä rakentaisi ilman intohimoja omaan tarpeeseeni. Löytynee kokeilemalla...
 
Back
Ylös