Almarro A205A mk2 - Modailua!

  • Keskustelun aloittaja DIA
  • Aloituspäivämäärä
D

DIA

Käyttäjä
Liittynyt
26.7.2006
Viestejä
1 260
Minulla on Almarro A205A mk2 putkivahvistin. Soundaa jo sellaisenaan tosi hyvältä, mutta ajattelin modailla sitä kun kerran laatikoista löytyy tarpeettomia audiophilekomponentteja pilvin pimein.

Suunnitellut modaukset:
- 100 kilo-ohmin Alpsin pikkupotikan vaihto 50 kilo-ohmin ladder-tyyppiseen askelvaimentimeen johon tarvittaessa esim. 50 kilon etuvastus.
- etu- ja pääteasteen katodikonkkien vaihto Panasonic FC tai Black Gate STD konkkiin. Täytyy testailla
- Nyt pentodikytketty, kokeilen triodikytkentää
- Vastusten vaihto esim. Millsin tai Rikenin vastuksiin. Näitä ei ole liiemmin omassa varastossa, joten täytyy tilata jos homma tuntuu mielekkäältä

Homma kestää tietysti ikuisuuden, mutta ei haittaa, koska soundia täytyy opiskella ja kai noita uusia komponentteja täytyy hiukan sisäänajaakin. Tehtiin eilen vaimon kanssa lista tekemättömistä kotitöistä (remonttia, nikkarointia, puutarhahommia, yms.) ja meikäläisellä on saldona tehokasta työtarvetta 37,5 tuntia. Eli tuon jälkeen tai jossain välissä saattaisi ehtiä hieman kolvailemaan, jos lapsenhoidolta ehtii :p

Olisi kysymys katodivastuksen ohituskonkan jännitekestosta. Minulla on vahvistimessa EL84 putken katodivastuksena 150 tai 270 ohmin vastus ja sen rinnalla 100 uF kondensaattori. Katodivirta lienee noin 40 mA? Näistä laskettuna jännite vastuksen yli (sama kuin konkalla) on luokkaa 10 volttia (0,040*270=10,8V). Kysymys kuuluu, että riittääkö tässä tapauksessa periaatteessa 16 voltin jännitekesto vai syntyykö jossain kytkentä tms. tilanteissa kondensaattorin yli suurempia jännitteitä? Alkuperäisessä konkassa jännitekesto on 63V.
Entä miten asia on 12AX7 putken kanssa?

Miten kondensaattorien koko (etu- ja pääteaste) vaikuttaa soundiin/vahvistukseen? Eli mitä tapahtuu käytännössä jos kondensaattorin koon esim. puolittaa tai tuplaa?

Entä mitä tapahtuu jos etu- ja pääteasteen välistä konkkaa (tässä 0.047 uF) muuttaa selvästi suuremmaksi. Kokeilin pikaisesti alkuperäisten konkkien rinnalla uusia 0.047 uF konkkia (yhteensä 0.094 uF) eikä vaikutus esim. bassojen voimakkuuteen ollut mitenkään merkittävä. 6Moonsin jutusta sai sellaisen kuvan, että kondensaattorin suurentaminen muuttaisi bassoa selvästi voimakkaammaksi.
http://www.6moons.com/audioreviews/almarro4/mk2.html

Tässä vielä kytkentä:
http://www.6moons.com/audioreviews/almarro4/schematics.gif
schematics.gif



[ylläpito on poistanut liitteen]
 
Katodivastuksen ohituskonkan jännitteenkesto ei tarvitse olla kovin suuri. Mutta tämä konkka myös vaikuttaa äänenlaatuun, joten se saa mielellään olla laadukas. Konkan tarkoitus on pitää katodin jännite vakiona. Jos konkkaa pienentää matalat taajuudet pääsevät heiluttamaan katodin jännitettä hieman hilajännitteen mukana -> hilan ja katodin välinen jännite-ero pienenee -> vahvistus matalilla taajuuksilla pienenee.

En osaa laskea rajataajuutta 100uF konkalle, mutta hytinä on, että sillä arvolla mennään "kellariin asti". Voi olla että alle 10uFkin toimisi jolloin olisi mahdollista valita ihan erityyppinen konkka.

Katodilla oleva konkka-vastus yhdistelmä tekee portaan mallisen vasteen, eli bassot eivät vaimene kokonaan. Etu- ja pääteasteen välinen konkka taas toimii normaalina ylipäästäsuotimena. Luultavasti konkka on mitoitettu niin, että alimmatkin toistuu jos ei sen suurentaminen muuta bassotoistoa. Rajataajuuden laskentaan tarvitaan tietää seuraavan asteen ottoimpedanssi, joka käytännössä on lähes sama kuin hilan ja maan välinen vastus.

Etuasteen katodilla olevan konkan arvo vaikuttanee takaisinkytkennän toimintaan joten sen muuttamisen vaikutusta kannattaa miettiä huolella.
 
Katodi-, tai emitterivastuksen rinnalla oleva konkka estää AC- vastakytkennän. Kutakuinkin näin mainitaan vanhassa ja maineikkaassa "Transistoritekniikka"- opuksessa vuodelta 1962. Vaikuttaa siis AC- käytökseen. Kirjan on kirjoittanut Herbert G. Mende.
 
Mo

-50k potikka varmaan käy? Tarkista että impedanssi ei ole liian matala CD/Riaa ulostuloimpedanssille
-Jos Almarrossa on vähintään kohtuulliset konkat ei vaihtamine BG:n ole varmaan eka juttu.Tässä tapauksessa
kokeilisin Poly ohitusta tai vaikka lisäisin suoraan katodilyyteille minkä arvoisen konkan vaan mitä varastossa
on välillä 1-20 uf tämä moddaus kuuluu äänessä heti jota välttämättä vaihtaminen BG lyytteihin ei tee.
- Triodikytkennällä saadaan varmasti enemmän "Hifi" soundi ja detailia. El84 tapauksessa tehot tippuu jo alle puoleen eili pari Watti .Piisaako Druideille???
- 12ax7 putken anodivastus on kriittinen, katodivastus ei niinkään. kun käyttää metallikalvoja niin usean rinnankytkentä on hyvä halutun arvon saamiseksi.

El84 katodikonkan jännitekesto pitää olla ainakin 63 vdc mielummin enemmänkin ,vaikka lepotilassa 10 volttia niin 12ax7 heiluttaa hilaa 30-50 volttia lisää 100vdc hyvä käytää rinnalla suuriarvoista polykonkkaa

12ax7 :ssä piisaa 16 voltin lyytti hyvin koska hilalle ei tule paria volttia enempää minkä CD lykkää
Toiset käyttää tässä Litteitä paristoja halutun negatiivisen hilajännitteen saamiseksi toiset korvaa vastukset ledeillä ,en ole kokeillut ??

Katodikonkkien kokoa voi kasvattaa huoletta suuremmiksi Konkkahan toimii ikäänkuin alipäästösuotimena Mitä korkempi arvo sitä alemmaksi pääsee .Tässä tapauksessa bassojen lisäys soundiin on perusteltua

0,047 uf sarjakonkan arvo on kumman pieni ,koska 12ax7 vahvistus ja ulostuloimpedanssi on suuria? Mikä on C1 jälkeisen vastuksen arvo??? Tämän vastuksen korvaaminen "Grid-Choke "´ on Top juttu ,lähetän viestiä Dia mistä niitä saa.

Kaikkien lyyttien Kapasitanssi arvoja voi vaikka kaksinkertaistaa huoletta .Pienentäminen sitävastoi ohentaa bassoja.

Ei muutakun Kolvit käryämään


Pappa
 
Mitä enemmän katsoo noita Almarro kuvia niin alkaa vahvistumaan käsitys että styrkkari on komponentti komponentilta niin mietitty juttu niin että tota on vaikee saada paremmaks ??? Ei kalliimmat komponentit ole
aina parannus

Pappa
 
Kiitti vastauksista!

Jepulis, ei ole "paremmat" tai kalliimmat hypekomponentit aina parempia. Senpä vuoksi ajattelinkin edetä varovasti askel kerrallaan, etten vahingossa pilaa hyvää soundia "parantelemalla" laitetta.

Olen vähän ihmetellyt, miksei katodikonkkia yleensä näy ohitettuina pienemmällä muovikonkalla. Täytynee siis kokeilla tuotakin.

Tuosta 0.047 uF konkasta vielä sen verran, että mitä jos kasvatan sen arvoa vaikka 2 uF? Voiko tämä aiheuttaa jotain epästabiilisuutta tai muuta ei-toivottavaa? Vai pidetäänkö konkka mahdollisimman pienenä koko/kustannus syistä? Vai kuulostaako pienempi konkka yleensä paremmalta kuin vähän isompi.

Virtalähteen konkista vielä sellainen kysymys, että miksi kaikki konkat on sijoitettu virtalähteeseen eikä putkien lähellä ole yleensä yhtään kondensaattoria, ei edes pientä.

Muistaakseni triodikytkennällä irtoaa 1,4 watin teho. Ei kovin paljon, mutta kyllä silläkin luulisi pärjäävän Druidien kanssa. Pitää tosiaa kokeilla, sillä se kokeilu ei vaadi kuin yhden vastuksen vaihdon ja pari juotosta. Minkäköhänlaisia kytkimiä/jumppereita kannattaisi käyttää jos haluaa kokeilla helposti ja nopeasti erilaisia kytkentöjä/komponentteja? Mitenköhän DIP kytkimet istuisivat tuonne vahvistimeen...
 
Silmäilin taas Morgan Joneseja iltapalapöydässä ja siellä sanottiin, että pääteasteen (vain pääteasteenko?) katodikonkkaa ei pitäisi ylimitoittaa esim. 1 Hz alarajataajuudelle, vaan esim. 10 Hz olisi parempi, koska iso konkka on hidas ja aiheuttaa käsittääkseni dynamiikan latistumista ja transienttien hidastumista tai jotain. Ehkä täytyy kerrata vielä aamupalan yhteydessä...

DC blokkauskonkasta etu- ja pääteasteen välillä oli myös juttua, mutta konkan ylimitoittamiseen luvattiin palata myöhemmin enkä löytänyt ko. kohtaa kirjasta. Kaapista löytyisi vaikka mitä Jenseneitä, Auricappeja ja Mundorfeja (supreme ja silver&oil) mm. 2.2 uF arvoisina, mutta ei viitsisi summissa laittaa tuollaisia konkkia vahvaimeen. 6Moonsissa Almarromies sanoi, että konkan koko voi olla 0.01-0.1 uF. Voiko konkan suurentaminen aiheuttaa jotain matalataajuisia oskillointeja tai jotain?
 
Kaapista löytyisi vaikka mitä Jenseneitä, Auricappeja ja Mundorfeja (supreme ja silver&oil) mm. 2.2 uF arvoisina,
Napsauta laajentaaksesi...

Mihin olet ajatellut alunperin käyttää noita konnkia tollasilla arvoilla ??CD:n ulostulokonkiksi hyviä,lyyttiohitukseen liian hyviä. Kun sulla noita on niin ohittele niillä virtalähdettä ja katodilyyttejä

Kun monasti sarjakonkan arvoksi riittää 0.22uf niin 2.2uf kyllä toimii mutta saatta aiheuttaa basson möyryämistä?

Itse varmistun yleensä kytkennän toimivuudesta (ettei kartiot lennä pihalle) laittamalla kaiutinterminaaleihin
8 ohmin vastukset .Styrkkari ylösalasin pöydällä virrat päälle ja mittaan paljonko on AC:ta terminaaleissa
Lisäksi tsekkaan että vääriä jännitteitä ei ole väärissä paikoissa.


Pappa
 
Konkat olen hankkinut mm. cd soitinta, DAC:a, kaiuttimia ja esivahvistimia varten. Vuosien mittaan noita on sitten kertynyt vähän enemmän kuin järki sallisi.

En oikein tiedä sopivatko tuollaiset fyysisesti isot konkat virtalähteen ohitteluun. + ja - napojen välille tulee nimittäin matkaa aivan hulluna verrattuna tavallisiin muovikonkkiin. Jensen on aívan omaa kokoluokkaa noin 8 cm pituudellaan, mutta on tuo 4 cm paksuinen Mundorfikin ihan kohtalaisen äijämäinen.

En pysty varmistamaan kuvien perusteella, mutta kuvittelisin, että tuossa Almarrossa on AC hehkut. Kannattaisiko silti laittaa pienet konkat hehkun ohi jottei korkeataajuiset häiriöjännitteet pääsisi hehkuille.
 
En pysty varmistamaan kuvien perusteella, mutta kuvittelisin, että tuossa Almarrossa on AC hehkut. Kannattaisiko silti laittaa pienet konkat hehkun ohi jottei korkeataajuiset häiriöjännitteet pääsisi hehkuille.
Napsauta laajentaaksesi...

Näkeehän sen meneekö piuhat muuntajasta suoraan hehkuille ilman että mitään komponentteja välissä
Jos vahvistin ei hurise niin silloin AC hehkut on enemmän putkea .DC hehkuissa on Cleanimpi soundi enemmän trankkua , mutta silloin jotain menetetään?? Kummallakin on puolensa

Pappa
 
En oikein tiedä sopivatko tuollaiset fyysisesti isot konkat virtalähteen ohitteluun. + ja - napojen välille tulee nimittäin matkaa aivan hulluna verrattuna tavallisiin muovikonkkiin. Jensen on aívan omaa kokoluokkaa noin 8 cm pituudellaan, mutta on tuo 4 cm paksuinen Mundorfikin ihan kohtalaisen äijämäinen.
Napsauta laajentaaksesi...


Tottakai sopivat jos mahtuvat koteloon ,on vaan laadultaan "helmiä sioille" ohituskonkkina
Itse käytän Venäläisiä PIO konkkia ,Aydyneitä ,Vima MKP10 on hinta-laatusuhteessa lyömätön Vima Black Box konkkia ei taida härmästä löytyä Vimat käy hyvin suoraan sarjaankin pärjää melkein Jensen/Mundorfeille??

No makuasioita ??


Pappa
 
Ohituskonkkien käytöstä Putkivehkeissä

Monet laitevalmistajat eivät käytä ohituskonkkia kun pelkällä lyytillä saadaan tasapainoisempi soundi,korkeiden äänten toisto ei taasen ole hääppönen . Putkien lähellä ei monasti ole mitään lisäkonkkia
kun ei käsitellä suuria virtoja toisin kun esim trankkupeleissä

Jos käyttää BG /Elna lyyttejä saadaankin hyvä korkeiden äänten toisto useinmiten polykonkan käyttö tässä pilaa BG soundin .
Jos halvoissa standardilyyteissä laitaa vaikka 100-470uf konkan rinnalle esim 0.1uf niin diskantit kyllä lisääntyy mutta saa aikaan pistävän yksulotteisen diskantin Paras vaihtoehto on käyttää 0,47 tai suurempaa .Tässä tapauksessa 2,2 uf kannattaa kokeilla
Kaikista paras on lyytit veks kokonaan koska ne tuo aina "likaa" soundiin olkoon kuinka hyviä vaan.

No itse kuitenkin käytän 6sl7 katodilla inputissa pelkästää 470uf BG konkaa yksistään jostain syystä soundaa niin hyvin . Ohitusta ei ole Et näinkin???+


Pappa
 
Totta vai tarua: Käsittääkseni kytkentätilanteessa etu- ja pääteasteen välinen signaakonkka joutuu kestämään koko käyttöjännitteen kunnes putken hehkut lämpiävät ja putki alkaa johtaa virtaa? Eli signaalikonkan jännitteenkeston tulisi olla aina suurempi kuin käyttöjännite? Mulla nimittäin on 200 V Auricappeja ja taitavat siis olla käyttökelvottomia. En kylläkään tiedä laitteen käyttöjännitettä. Pitäisi mitata, mutta luulisi että se on selvästi suurempi kuin 200 V.
 
Totta vai tarua: Käsittääkseni kytkentätilanteessa etu- ja pääteasteen välinen signaakonkka joutuu kestämään koko käyttöjännitteen kunnes putken hehkut lämpiävät ja putki alkaa johtaa virtaa? Eli signaalikonkan jännitteenkeston tulisi olla aina suurempi kuin käyttöjännite? Mulla nimittäin on 200 V Auricappeja ja taitavat siis olla käyttökelvottomia. En kylläkään tiedä laitteen käyttöjännitettä. Pitäisi mitata, mutta luulisi että se on selvästi suurempi kuin 200 V.
Napsauta laajentaaksesi...

Hetken voi käynnistyksessä konkan luona "vilahtaa" korkeakin jännite empä usko kuitenkaan tässä tapauksessa ??
12ax7 puolella ei huolta ,anodivastus on varmaan 100k . El84 toimii varmaan 300 vdc ?? Jos menee hetken yli niin ei taida olla ongelma

630 /400 vdc toimii kuitenkin sarjakonkkana lineaarisemmin kun 200 vdc
Putkivehkeissä yleensä suositaan korkeita jännitteensietoja aivan soundillisista syistä.


Pappa
 
Jep, kytkentätilanteessa jännite saattaa käydä korkealla, mutta koska kyse ei ole jatkuvasta rasituksesta, konkka ei varmaankaan ole moksiskaan tuosta. Lyhytaikainen jännitekesto on varmasti vähintäänkin kaksinkertainen jatkuvaan kestoon verrattuna.

Pitäisi vähän säätää kaiuttimien paikkoja vaihteeksi ja etsiä vielä sopivaa putkikomboa. Systeemit pitäisi pitää vakiona, jotta modailun arvioiminen onnistuisi. Kaiuttimien sijoittelu kaipaisi ainakin muutaman tunnin häiriötöntä tekemistä ja aika tuntuu olevan kortilla.
 
DIA sanoi:
Jep, kytkentätilanteessa jännite saattaa käydä korkealla, mutta koska kyse ei ole jatkuvasta rasituksesta, konkka ei varmaankaan ole moksiskaan tuosta. Lyhytaikainen jännitekesto on varmasti vähintäänkin kaksinkertainen jatkuvaan kestoon verrattuna.
Napsauta laajentaaksesi...

Jos putki hajoaa, tai vahvistin käynnistetään putket irroitettuna voi jännite jäädä korkeaksi pidemmäksikin aikaa. Mun kitaravahvistimen jännite nousee yli 600V putki irroitettuna mutta on normaalisti 380V. Varmuuden vuoksi laitoin kaikki tuon jännitteen kanssa tekemisissä olevat konkat hyvin jännitekestoisiksi. Voi olla ylivarovaisuutta(?), mutta ei tuo toisaalta kovin suurta lisäkulua aiheuttanut.
 
Thomas, erinomainen pointti. Ei tullutkaan mieleen.

Putkina mulla on alkuperäiset Sovtekit ja lisäksi Mullardin 12AX7 ja EL84 ja Sylvanian 5751. Löytyisikö hyviä ehdotuksia edullisista 12AX7 ja EL84 putkista. Olisi mukava testailla.
 
Sellainen kysymys vielä, että voiko vahvistimeen lisätä pre outin ottamalla signaali 12ax7 anodilta toisen signaalikonkan välityksellä? Saako tuollaista toimimaan millään tavoin järkevästi?
 
DIA sanoi:
Sellainen kysymys vielä, että voiko vahvistimeen lisätä pre outin ottamalla signaali 12ax7 anodilta toisen signaalikonkan välityksellä? Saako tuollaista toimimaan millään tavoin järkevästi?
Napsauta laajentaaksesi...

Kyllä siitä välistä signaalin saa ulos, mutta antoimpedanssi on hyvin korkea. Luulisin että jos tuohon kytkee puolijohdevahvistimen kuormaksi se syö annosta niin paljon virtaa että se vaikuttaa myös el84:n hilan näkemään signaaliin.

Onko triodin toinen puolisko käyttämättä? Siitä voisi ehkä muutamalla komponentilla saada jonkinlaisen erillisen etuvahvistinasteen aikaiseksi.
edit: kuvista huomaan että ecc83 putkia on vaan yksi, eli kummatkin puoliskot ovat käytössä.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös