Aktiiviset kolmitiet Behringerin DCX-2496:n ympärille

jatkis

Käyttäjä
Liittynyt
26.8.2009
Viestejä
17
Tervehdys!

Kovalevyä siivoillessa löytyi nippu kuvia omien aktiivikolmiteiden valmistumisen varrelta, ja ajattelin nyt jakaa ne varoittavana esimerkkinä tai vaihtoehtoisesti innoituksen lähteeksi. Koko projekti sai alkunsa luonnostelmasta Behringerin DCX-2496:sen ympärille jossa tavoitteena oli kokeilla kuinka edullisesti voidaan saada isoa ja irtonaista soudian kerrostalon olohuoneeseen. Luonnollisesti mopo pääsi hiukan karkaamaan käsistä...

Behruhan kykenee handlaamaan 6 kanavaa, joten kolmitietä lähdettiin hahmottelemaan. DSpeakerin testielementtien poistomyynnistä löytyi sopuhintaan yläpäähän Visatonin 25kc keraamidiskantti ja mid-bassoksi Seasin Excel W16NX-001 (se siitä edullisuudesta). Liitolan Tonille (meniköhän nimi oikein?) DSpeakerilla vielä erityiskiitos kärsivällisistä vastauksista lukuisiin kysymyksiin ja riittävän rautalangan käytöstä! Basson osalta tilanne oli vielä tässä kohtaa auki. Laittaakko kylkibasso vai useampi 6.5 tuumainen etulevyyn? Lukuisten simulointien jälkeen alkoi XLS-10 Alujen metsästäminen. Kylkibassolla siis mentiin ja koteloratkaisuksi suljettu & "siro" (kaikki on suhteellista) elementtien ollessa järjestyksessä M-T-W.

Kuulostaako tämä siltä, että mentiin ***se edellä puuhun? No osittain se pitää paikkaansa, mutta jos ei yritä niin ei voi koskaan onnistuakaan.

Pro/E:llä syntyi komeat kuvat koteloista ja tarjouskierros muutaman puusepän & yrityksen kesken tuotti tulokseksi ilmoittautumisen työväenopiston puutyökurssille (halvin tarjous oli 400e/kotelo massiivikoivusta ilman pintakäsittelyä). No tulipahan itse tehtyä jotain muutakin kuin osien kasaaminen yhteen.

Tästä siis lähdettiin liikkeelle:

~50 millistä tuppeensahattua koivua. Tosimieshän tekee liimalevynsäkin itse...

Oli muuten suhteellisen kova paikka näin insinöörinä/suunnittelijana huomata, että siihen on syynsä miksi suunnittelee EIKÄ valmista käsillään yhtään mitään... Miten samoilla sirkkelin asetuksilla voi saada 4 sentien heittoja sahausten välille?! (iso maa, isot toleranssit)

Ensimmäinen "sinnepäin kasaus":

Ainakin materiaalivahvuuden & jäykisteiden pitäisi olla mallia riittävä. Yläpäälle ~8 litraa ja alas ~24 (hiukan saattaa olla heittoa luvuissa).

Liimauksessa.

Suosttelen vahvasti työväenopistojen tms. kursseille osallistumista. Hyvät laitteet & tilat lähes ilmaiseksi ja päälle vielä erinomaista opetusta (ainakin näin Tampereella).

Eihän tuo kasaus mennyt niin kuin elokuvissa, mutta ensikertalaiseksi syntyi ihan ok jälkeä:


Vahvistin puolella olin jo aiemmin päättänyt panostaa massaan ja virranantokykyyn. Kaupan päälle tuli vielä edullisin kilohinta mitä olen koskaan elektroniikasta maksanut ~10.5e/kg. Thomannin T.Amp S-150:stä siis kyse, niitä 4 kpl. Passiivijäähdytetty 2x150W, helppo sillata tarvittaessa ja softstart toimii erinomaisesti (ylipäätään äänettömin vahvistin mitä olen koskaan omistanut). Liittiminä Neutrikin speakoneita ja xlr:iä.

Miten niin poikamies?

Protoilua kaiuttimen yläpäällä ja säätöjen hakua (verrokkina 8020). Jakotaajuuksiksi ovat enemmän tai vähemän pysyvästi jääneet 140 Hz & 2900 Hz.

8020 & 3-tien yläpää + erillinen subbari. (8020 kumijalallaan uuden kajarin päällä, bass tilt -4 dB)

Aika alas tuon pikku genekin menee normi huoneessa.

Vaikka itsekseni asustelenkin, niin tuo vahvistinpino tv-tasona ei oikein pidemmän päälle miellyttänyt silmää.. Puutyökurssilla alkoi sopivasti kevätlukukausi, joten ei kun rakentamaan tv-tasoa. Vaatimuksina äärimmäinen tukevuus ja lokero neljälle T.Ampille rinnakkain (-> leveys yli 2 metriä & ylätaso vajaat 50 millistä koivua).

Jotain käsitystä mittasuhteista saanee tuosta morasta & ipodista tason päällä:


Jaa että miltä nuo nyt kuulostavat?



Setille tulee kohta puolisen vuotta ikää ja koko sen ajan noiden soundia (=säätöjä) on tullut hiottua. Tällä hetkellä voin vilpittömästi sanoa pitäväni näistä leluista. Ääni on juuri sitä mitä hain, dynaaminen ja jollain tavalla voimakas. Bassopää pysyy kurissa equn avulla ja alarajataajuus on mallia riittävä. Jotain negatiivista? Jonkin näköisen s-vian nämä kyllä omaavat, tosin tämäkin on hyvin äänitekohtaista.Lisäksi yläpää tuntuu jotenkin epätarkalta. Seurausta olemattomasta kotelosuunnittelusta vai huoneen akustiikasta? Summasummaarum, Tammerin messujen jälkeen ei ollenkaan harmittanut tulla kavereiden kanssa kuuntelemaan näitä loppuillaksi. Kai sekin jostain kertoo?

Eipä minulla muuta, kiitoksia kaikille täällä DIY palstalla kirjoittaville. Teidän kokemuksistanne on ollut suunnaton apu.

--Jari

PS. Jokainen saa omalla kohdallaan miettiä ovatko nämä kaiuttimet nyt enemmän insinööripornoa kuin audiotekniikkaa :D
 
Hyvä tarina ja oikea asenne - härkää sarvista vai miten se meni (tuttu toimintamalli myös täällä). Rakennusjälki on tyylikästä sekä koteloissa että tv-tasossa.

S-vika voi johtua huoneesta, mutta voi se johtua myös säädöistä. Kuinka jyrkkiä jakoja käytät? Käyttämäsi bassokeskari alkaa suuntaamaan 500hz kieppeillä ja toisessa threadissa jo keskusteltiin siitä, että ko. bassokeskari-sarjan (Excel) ja minkä tahansa domen naitoksessa kannattaa usein suotaa loivasti ja niin matalalta kuin disse kestää. Samaa metodia olen käyttänyt dipolisen keskarin ja torvidissen naitoksessa, jotka eivät tehovasteeltaan sovi kovin kaksisesti yhteen normaalisti.

Vaikka tehovasteen kuoppa keskialueella ei pitäisi kuulua ässien sihahteluna vaan ennemmin keskialueen riipivyytenä, niin ei kokeilu mitään maksa, eli testaappa huviksesi midille ja disulle ~1,9kHz jakoa (tuo järeähkö disu voi kestää matalammankin), disulle LR12 ja midille But6, ja kuulostele mitä siitä seuraa. Jos aluksi kuulostaa liian paksulta, niin laske midin jakotaajuutta kunnes kuulostaa tasapainoiselta.

Miksi muuten molempien kaiuttimien vaste laskee voimakkaasti kohti yläpäätä 6kHz jälkeen? Mitä mikkiä olet käyttänyt mittauksissa? Tuli mieleen ässävikaan liittyen myös se, että jos yläpäässä dippaava mikki on saanut säätäjän säätämään yläpään karvan kuumaksi :).
 
Legis sanoi:
Käyttämäsi bassokeskari alkaa suuntaamaan 500hz kieppeillä ja toisessa threadissa jo keskusteltiin siitä, että ko. bassokeskari-sarjan (Excel) ja minkä tahansa domen naitoksessa kannattaa usein suotaa loivasti ja niin matalalta kuin disse kestää.
...
testaappa huviksesi midille ja disulle ~1,9kHz jakoa (tuo järeähkö disu voi kestää matalammankin), disulle LR12 ja midille But6

Elementin suuntaavuus alkaa ennemminkin 1 kHz kohdalta. Jonkin teorian mukaan 11 cm tasosäteilijällä 3 dB vaimennus 90 asteen kulmaan löytyy noin 1.7 kHz paikkeilta. Seasin mittauksessa suuntaavuuden aiheuttaa testikotelon diffraktio, joten tilanne on siinä mielessä lähes sama kuin Jarin kotelossa. Tämä ihan vaan täsmennyksenä, mikä aiheuttaa ja mitä.

Jakotaajuuksia ja jyrkkyyksiä eri ketjuissa spekuloitaessa on yritetty ottaa huomioon elementtien ominaisuudet. Tässä ketjussa jouduttaisiin ottamaan huomioon myös keskarin kartioresonanssi ja mahdollinen epälineaarisuus resonanssin alapuolella. Vähänkään epälineaarisempana jakosuositus voisi olla esim. <1500 Hz.
Yksi tärkeimmistä loivien suotojen tavoitteista on pitää vaihesärö pienenä. Loivennuksella voidaan myös pehmentää suuntakuvioporrasta. Loivalle jaolle ei siis ole suuntakuvion puolesta kysyntää jos jako on alueella, jossa elementit sovittuvat toisiinsa. Jos jako on riittävän alhainen, kannattaa kokeilla myös jyrkempää jakoa, mikäli on painetta rajoittaa elementtien kaistaa epälineaarisuuden tai huonon vastekäytöksen vuoksi. Vaihesäröä syntyy, mutta sekin on vain yksi kompromissin tekijöistä. Positiivisena puolena mm. liuskoittumisen aiheuttamien ongelmien rajoittuminen kapeammalle kaistalle.
 
S-vika voi johtua myös keskiäänen 5000 Hz kartioresonanssista. En tiedä pystytäänkö tuolla Behrulla se suodattamaan. Jos ei, niin suosittelisin elementin rinnalle imupiiriä.
 
Aktiivisysteemiin ei voi laittaa passiivista imua rinnalle. DCX osaa kaiken tarvittavan.
 
Hieno rojekti :)

Itsellä käynyt joskus hulluna ideana mielessä tehdä hifi 85/B:stä aktiivit. >:D

DCX ja tarvittavat vahvistin kanavat olisikin jo. :D
 
Legis sanoi:
Vaikka tehovasteen kuoppa keskialueella ei pitäisi kuulua ässien sihahteluna vaan ennemmin keskialueen riipivyytenä, niin ei kokeilu mitään maksa, eli testaappa huviksesi midille ja disulle ~1,9kHz jakoa (tuo järeähkö disu voi kestää matalammankin), disulle LR12 ja midille But6, ja kuulostele mitä siitä seuraa. Jos aluksi kuulostaa liian paksulta, niin laske midin jakotaajuutta kunnes kuulostaa tasapainoiselta.

Miksi muuten molempien kaiuttimien vaste laskee voimakkaasti kohti yläpäätä 6kHz jälkeen? Mitä mikkiä olet käyttänyt mittauksissa? Tuli mieleen ässävikaan liittyen myös se, että jos yläpäässä dippaava mikki on saanut säätäjän säätämään yläpään karvan kuumaksi :).

Kiitoksia kommenteista.

Alimmillaan tuo yläpään jako on käynyt tuolla 2.2 kHz:n tietämillä, mutta jostain syystä se on aina palautunut tuonne kolmen tonnin pintaan. Setin kauneus on onneksi siinä, että asetuksia kokeilemaan todella vaimattomasti (ehkä turhankin, löytyy mm. party-moodi preseteistä :D). Pitänee viikonloppuna taas perehtyä asiaan ja uhrata tunti jos toinenkin vertailuun. Nykyisin jakona taitaa olla 18dB/okt & 12 dB/okt. Tuo kartioresonanssi näkyy muuten jopa huonevasteessa ellei sitä leikkaa pois.

Jotenkin takaraivossa hiukan kummittelee miten disun säröarvojen käy laahattaessa jakotaajuutta alas? Teoriassahan tuon Visatonin pitäisi olla suht pätevä elementti alhaiseenkin jakoon & suuntain/torviasennukseen.

Aika lailla samanlaisia käppyröitä korkeiden taajuuksien osalta olen aina mittaillut. Tuossa on käytetty Behrun EMC8000:sta ja REW:ia, mutta eivät ne käyrät ole koskaan kummoisemmilta näyttäneet betoniolkkareissa (edes win mlssa:lla & "kunnon" mittamikrofonilla). Pieni ohisuuntaus tms.?
 
Missä sä kävitkään noita rakentamassa, kun tommosia heittoja sait sirkkelillä aikaan?? Kysyn vaan, että tiedän itse välttää moista sirkkeliä :D.

Mutta on ne hianot kaikesta huolimatta. Olen tässä itsekin ajatellut josko saisi aktiivisen stereosysteemin Geneleckotiteatterin rinnalle. Tosin omatunto ei anna periksi lähteä tuohon Behrun kanssa tunaamaan, pitäisi siis tehdä joko joku standalone DSP-toteutus tai sitten kylmästi vaan analogiset suotimet. Taitaa se suurin ongelma taas tulle vahvistinpuolesta, kun pitäisi koko komeus saada tuonne kotelon sisään kuten "oikeassa" aktiivissa on tapana...

-A
 
Pieni huomio: näissä sivulle potkivissa bassoissa kyllä suositellaan suuntamaan ne sisäänpäin, mutta jos kaiuttimien välissä on esteitä, voi myös kokeilla suuntausta ulospäin.
 
Mainittakoon, että nykyisin bassot ovat ulospäin. Nätimpi vaste (!) ja kuulostaa paremmalta. Kai tuo taso tuossa välissä jotenkin tuota toimintaa häiritsi, vaikka teoriassa tilaa hengittää oli riittävästi (ja tuleehan tuossa muutosta keskinäiseen etäisyyteenkin).

Kuvat on kuvia... :)
 
leino_antti sanoi:
Missä sä kävitkään noita rakentamassa, kun tommosia heittoja sait sirkkelillä aikaan?? Kysyn vaan, että tiedän itse välttää moista sirkkeliä :D.

Mutta on ne hianot kaikesta huolimatta. Olen tässä itsekin ajatellut josko saisi aktiivisen stereosysteemin Geneleckotiteatterin rinnalle. Tosin omatunto ei anna periksi lähteä tuohon Behrun kanssa tunaamaan, pitäisi siis tehdä joko joku standalone DSP-toteutus tai sitten kylmästi vaan analogiset suotimet. Taitaa se suurin ongelma taas tulle vahvistinpuolesta, kun pitäisi koko komeus saada tuonne kotelon sisään kuten "oikeassa" aktiivissa on tapana...

-A

Vai että oikeat aktiivit... Mitäs ne Genen 1036:set sitten on? ;)

Kyllä tällä kertaa oli kyseessä ihan "stupid user error" sirkkelin kanssa, ihan kaikkea ei voi laittaa koneidenkaan piikkiin.
 
jatkis sanoi:
Mainittakoon, että nykyisin bassot ovat ulospäin. Nätimpi vaste (!) ja kuulostaa paremmalta. Kai tuo taso tuossa välissä jotenkin tuota toimintaa häiritsi, vaikka teoriassa tilaa hengittää oli riittävästi (ja tuleehan tuossa muutosta keskinäiseen etäisyyteenkin).

Kuvat on kuvia... :)


Ok. Itse kokeilin piruuttaan myöskin bassoja ulospäin, vaikkei varsinaisia esteitä ole välissä. Ja toden totta bassovaste suoristui miltei tasaiseksi yläpäässä (100-200 hz) ja alemmilla taajuuksilla tuli useampikin desibeli lisää voimaa. Tosin tuota voimaa tuntui tulevan liikaakin (sivuseinät suhtellisen lähellä) joten vaihdoin asetelman takaisin perinteiseksi :D
 
Pertti Kosunen sanoi:
Basso-osasto puuttuu kuvista.
Ei ollut yhteenkään kuvaan tullut mukaan basso-osastoa, joten piti ihan ottaa kamera kauniiseen käteen (salama prkl.. kaikki virheet näkyy :D) :



Tuo kahdeksannapainen speakon alkaa olla jo aika massiivisen kokoinen palikka...
 
Back
Ylös