Aktiivisen jakosuotimen & vahvistimien laadun vaikutus ääneen?

A

_Ari_

Käyttäjä
Liittynyt
21.9.2010
Viestejä
8
Hei!

Onko kokemusta kuinka paljon aktiivisena toteutetun kaiutimen jakosuotimen ja vahvistimien laatu vaikuttaa lopputulokseen. Lähinnä suhteellisesti verrattuna perinteiseen passiiviseen toteutukseen.

Eli jos passiivinena on investoitu X euroa hyvään ja itseä miellyttävään vahvistimeen & lähteeseen niin pitäisikö aktiivi toteutuksessa investoida vastaavan laatuisin vehkeisiin jotta lopputulos olisi yhtä hyvä?. Vai kompensoiko aktiivijakosuodin niin paljon äänenlaadullisesti passiivisuodinta että halvemmilla oheislaitteilla pääsisi vastaavaan äänen laatuun?

Taustalla sellainen että muuton jäljiltä pitää kaiuttimet päivittää ja harkinnassa on oma suunnittelu & rakennus. Aktiivijakosuodin kiinostaisi koska sillä olis helppo säätää ees taas ja hakea integrointia huoneeseen mutta huolestuttaa kun nykyisessä passiivi laitteistossa on huolella ja ajan kanssa valikoituneet vahvari & lähde jotka itseään miellyttää. Jos toteuttaa kaiuttimet aktiivisena niin päätyykö sitten taas laitteistokierteeseen etsimään sitä optimaalista suodinta & vahvareita..... Ja loppupeleissä tuhomaan isomman kasan rahaa koska laadukkaita vahvareita tarvitaan useampia. Vai onko aktiivisuoto heti äänilähteen jälkeen digitaalisena niin ylivoimainen tapa että ko laitteilla ei ole niin suurta merkitystä lopputulokseen.

Onko kukaan vertaillut minkälaisia noissa suotimisessa olevat DAC:t ovat ääneltään?

Pohdiskelee Ari
 
_Ari_ sanoi:
Hei!

Onko kokemusta kuinka paljon aktiivisena toteutetun kaiutimen jakosuotimen ja vahvistimien laatu vaikuttaa lopputulokseen. Lähinnä suhteellisesti verrattuna perinteiseen passiiviseen toteutukseen.

Eli jos passiivinena on investoitu X euroa hyvään ja itseä miellyttävään vahvistimeen & lähteeseen niin pitäisikö aktiivi toteutuksessa investoida vastaavan laatuisin vehkeisiin jotta lopputulos olisi yhtä hyvä?. Vai kompensoiko aktiivijakosuodin niin paljon äänenlaadullisesti passiivisuodinta että halvemmilla oheislaitteilla pääsisi vastaavaan äänen laatuun?

Taustalla sellainen että muuton jäljiltä pitää kaiuttimet päivittää ja harkinnassa on oma suunnittelu & rakennus. Aktiivijakosuodin kiinostaisi koska sillä olis helppo säätää ees taas ja hakea integrointia huoneeseen mutta huolestuttaa kun nykyisessä passiivi laitteistossa on huolella ja ajan kanssa valikoituneet vahvari & lähde jotka itseään miellyttää. Jos toteuttaa kaiuttimet aktiivisena niin päätyykö sitten taas laitteistokierteeseen etsimään sitä optimaalista suodinta & vahvareita..... Ja loppupeleissä tuhomaan isomman kasan rahaa koska laadukkaita vahvareita tarvitaan useampia. Vai onko aktiivisuoto heti äänilähteen jälkeen digitaalisena niin ylivoimainen tapa että ko laitteilla ei ole niin suurta merkitystä lopputulokseen.

Onko kukaan vertaillut minkälaisia noissa suotimisessa olevat DAC:t ovat ääneltään?

Pohdiskelee Ari
Napsauta laajentaaksesi...

Passivisuotimen poistaminen taitaa antaa paremman/helpomman impedanssikäyrän, joten kehnompikaan vahvari ei taivu niin helposti kuorman alla eikä vasteeseen synny kuoppia ja korostumia ehkä niin paljon. Myös vaimennuskerroin (jonka merkitystä en tiedä) "menee läpi" paremmin, kunhan kaiutinkaapelit ovat tarpeeksi paksut. Ja lieneekö virta ja jännite menevän samassa vaiheessa, kun sähköjarrua ei ole matkalla. Tehonsiirto on myös häviöttömämpää, eli suotaminern linjatasoisesti aiheuttaa pienemmät häviöt kuin suotaminen kaiutintasoisesti.

Vahvarin äänenlaadulla on luultavasti yhtä suuri merkitys molemmissa tilanteissa, ainostaan tuo seikka että vahvari pitää suoran vasteen kuorman alla, on helpompi aktiivisuodetussa (luultavasti). Asiallinen vahvistin on aina asiallinen vahvistin, ei niiden tarvitse maksaa maltaita.

Mielestäni tavallisissa DAC:eissa on melko pienen mittakaavan eroja. Kiina-DAC:eissa olen kuullut suurehkojankin eroja, mutta ne ovat todennäköisesti johtuneet analogilähdön erilaisesta/liian korkeasta impedanssista tai muuten huonohkosta suunnittelusta. Eikä ole pahaa sanottavaa DCX2496:n äänenlaadusta, silloin kun käytetään digitaalista inputtia. Analogi-inputilla ja pienellä tulojännitteellä katoaa yksityiskohtia, mutta luultavasti tilanne muuttuu tälläkin osastolla, jos tulojännitettä nosteen lähelle 0db tasoa, ja signaalin vaimennus hoidetaan DCX:n jälkeen.
 
Kuinka hyvää ääntä saadaan rahamäärällä X? Ei tähän voi vastata, sillä hyvän äänen määrittelyyn ei ole vielä vissiin löydetty vastausta.

Henk koht ajattelen, että nykypäivänä ei löydy juuri mitään syytä tehdä kaiuttimia passiivisin jakosuotimin. Aktiivien edut on ainakin teoreettisesti vahvat.

Aktiivisysteemissä vahvistimet muodostuvat väistämättä suurimmaksi kulueräksi. Mä ajattelen niin, että kunhan vahvistin täyttää tietyt speksit, niin vahvistimien välillä ei ole äänenlaadullisia eroja >:D. Kysymys on siis, mistä löytyy riittävän hyvät/halvat vahvistimet. Olen löytänyt mieleiseni muutama €uro/Watti luokasta. Jokatapauksessa ko. vahvistin selviytynee passiivikaiuttimen kuormasta ihan yhtä lailla, joten passiiviratkaisun päihittäminen rahamaarällä X on melkeimpä mahdotonta.

Aktiivisuodon voi tehdä analogisena tai digitaalisena. Analogiset jakosuotimet eivät liene DIYnä paljoakaan kalliimpia kuin passiivisetkaan jakosuotimet. DSP jakosuodin maksaa helposti kymmenkertaisesti per kanava. DSP jakarien DACien äänenlaatuerot ovat mielestäni samaa suuruusluokkaa kuin passiivijakarien hiquend konkkien keskinäiset erot.
 
veskelin sanoi:
DSP jakosuodin maksaa helposti kymmenkertaisesti per kanava. DSP jakarien DACien äänenlaatuerot ovat mielestäni samaa suuruusluokkaa kuin passiivijakarien hiquend konkkien keskinäiset erot.
Napsauta laajentaaksesi...
Enpä tiedä tuosta hinnasta. Enemmänkin on kyse siitä että aktiiviratkaisut vaativat monikerroksisen piirilevyn, ja tietysti myös pätevän suunnittelijan. Itse komponentit (ja valmiit DSP-suotimetkin) ovat edullisia varsinkin suurissa erissä. Yksittäinen harrastelija joutuukin sitten pulittamaan huomattavasti enemmän kaikesta kun DSP-toteutukset ovat periaattessa täysin protoja, eikä valmista softaa ole olemassa.

Tuossa on esimerkiksi yksi edullinen DSP-jakosuodin ($99) jonka mukana tulee softa jonka graafisen käyttöliittymän avulla muuten ohjelmointia harrastamatonkin pystyy suotimen toteuttamaan:

http://focus.ti.com/docs/toolsw/folders/print/tas3208evm-lc.html
 
Joskus vertailin DEQ2496:sta daccina erilliseen CD-soittimeen ja tuolloin DEQ tuntui verhoutuneemmalta ja tunkkaisemmalta kuin verrokkina toiminut perusasiallinen CD-soitin. En tiedä kuinka paljon tuolla on yhteistä esim Behringerin aktiivisuotimen kanssa, mutta mikäli on niin hieman saundissa heikkenee. Vertailu ei ollut kovin kattava eikä ero suuri, mutta tuollaista olin aistivinaan. Aika moni tosin noita Behringerejäkin on modannut ja kertomusten mukaan parannus on merkittävä, eli näppärä henkilö voisi tässäkin saavuttaa "win-win" tilanteen. AD-DA muunnosta en kokeillut, eli inputtina oli digipuoli. Vaikka periaatteessa muunnos olisikin suht transparentti niin itse pyrkisin laitevalinnoilla siihen, että noille laitteille signaalin saisi diginä ja näin välttäisi ylimääräisen muunnoksen.
 
Eli karkeasti yleistäen, aktiivipuoli on teoreettisesti parempi / helpompi ja kenties käytännössäkin kunhan vain etsii riittävän hyvät laitteet. Mutta rauta vaikuttaa ääneen samassa määrin mitä passiivitoteutuksissa. Ja sitä sitten voi / pitää virittää niin paljon kuin katsoo omista lähtökohdistaan tarpeelliseksi.

Taidan siis päätyä perinteiseen passiiviseen ratkaisuun ihan vain laiterumban vältämiseksi. Ja tällöin riittää kun yrittää saada yhden komponentin, eli ne uudet kaiuttimet hyviksi. Ei tarvitse koko ketjua samalla kertaa pähkiä.

Kiitoksia kommenteista, selvensi asiaa...

Ari
 
_Ari_ sanoi:
Eli karkeasti yleistäen, aktiivipuoli on teoreettisesti parempi / helpompi ja kenties käytännössäkin kunhan vain etsii riittävän hyvät laitteet.
Napsauta laajentaaksesi...

Eikös nyt puhutakaan laitteiden rakentamisesta itse (DIY)? Päätteiden suhteen aktiivit eivät ole yhtä kriittiset kun kuormana on pelkkä kaiutinelementti eikä monikomponenttinen kela-vastus-konkkahässäkkä ja niiden takana itse elementit. Monissa kalliissakin aktiiveissa käytetään ihan gainclone-tyyppisiä päätteitä, joita löytyy ebaysta valmiina tai rakennussarjoina puoli-ilmaiseksi. Passiivisuotimissa (päätteen ja elementtien välille sijoittuvien) kunnolliset kelat ja konkat maksavat paljon, ja yleensä ei yksi kela ja konkka riitä kuin erikoistapauksessa (elementit mätsäävät täydellisesti ja/tai kotelon akustinen toteutus korvaa osan tarvittavasta suodatuksesta/ekvalisoinnista). Ongelmana on jossain määrin jakosuodin, ja sen suunnittelu lähinnä, ja varsinkin analogisena toteutuksena. DSP-suotimien hinnoissa on vielä ilmaa, myöskään käytetyt muuntimet ja analogipiirit eivät ole sillä tasolla mitä halutaan.

Hypexiltä on tulossa about kuukauden kuluttua (kun saavat beta-testattua softan ja hardiksen) hyvä (parempi kuin DCX2496) erillinen DSP-suodin muuntimineen (TAS3108 DSP + DAC:t, merkkiä tai mallia en muista, ei päätteitä). Aktiivikaiuttimia voi aivan hyvin protoilla PC:lläkin, tarvitaan vain monikanavainen äänikortti, ihan tavallinen Core2 prossu riittää hyvin. Lopullista toteutusta varten voisi sitten hankkia tuon Hypexin DSP-suotimen kun ne ovat saatavilla. Toki olisi mahdollista suunnitella ja rakentaa myös sellainen DSP-suodin jossa olisi S/PDIF / AES lähdöt erillisille muuntimille jolloin hifisteillä olisi millä hifistellä erillisten DAC:ien kanssa. Esim. tuolla edellä linkittämälläni laudalla on kaksi I2S lähtöä headereissa, ja tn. googlettamalla tai ebaysta löytyy niihin melkein heittämällä menevä valmis I2S -tuloinen S/PDIF lähetin alle 20 EUR kappalehintaan (sellaisen voi toki itsekin tehdä helposti).
 
mhelin sanoi:
Hypexiltä on tulossa about kuukauden kuluttua (kun saavat beta-testattua softan ja hardiksen) hyvä (parempi kuin DCX2496) erillinen DSP-suodin muuntimineen
Napsauta laajentaaksesi...

Ehkä paras uutinen pitkiin aikoihin. Toivottavasti hinta tulee olemaan inhimillinen; onko siitä tarkempaa tietoa? XTZ:n DSP-etusesta ei ole kuulunut yhtikäs mitään, vaikka piti tulla syksyllä markkinoille.
 
Tuollainen kuvaus löytyy:
http://www.hypex.nl/docs/Preliminary manual for the Hypex High end DSP.pdf

Diyaudiosta löytyy lisää info AS2.100 ja Hypex Dsp modules ketjuista.

DSP on TAS3108 mahdollisesti kaksikin, tuollaiset speksit löytyivät AS2.100 ketjusta:

TNT our new High End DSP platform will have the following specs;
Later this year we will come with an high end stereo in maximum 6 channels out. Some preliminary technical details;

- 2 channel in, and 6 channel out.
- Input analog, digital AES/SPDIF, USB audio input.
- Control by USB, PC software.
- Resolution, 24 bits / max 192 kHz sampling.
- A/D converters AKM, AK5385A. D/A converters AKM, AK4395.
- DSP TI , optional adding a second one to increase processing power.
- Power supply only 2x12V, all regulators low voltage on board, optional use of our HxR audiophile regulators.
- Special clock design with extremely low jitter.
- Use of sample rate converter.
- Optimized for low EMI.
- Optional IR remote control.
- Optional graphical display.
- Optional input relays section to use it as a preamp.
- Digital volume control, we will write our own firmware, target is to have performance the same as with an analog volume control. Will definitely sound much better as the PGA volume control chips!

This will be a true high end audiophile solution.

Jan-Peter
 
Voi pyhä jysäys ja lentävä hollantilainen! Onnistuessaan laite ratkaisee kaikki etupäähän liittyvät ongelmat, joista olen kärsinyt. Pikapuoliin selvinnee mihin tuosta on ja mitä kaikkea DSP:llä voi tehdä. Mitä noilla muilla Hypexin DSP:illä voi tehdä, kaikki samat asiat kuin DCX:llä?

Kunpa jaksaisi pukata 2+ volttia lähdöistään, kaukosäätö toimisi hyvin, etuvahvari-version ulkonäkö olisi tyylikäs ja hinta ei olisi kamala. Veikkaan, että alkaisi aktiivisettien määrä lisääntyä kohisten.
 
Onkos tuosta tulossa jotenki poikkeuksellisen halpa vai mistä moinen hehkutus??
Ominaisuudet kuitenkin aika lähellä normaalia PA-prossua..
 
Omalla kohdallani ennakko-odotusten asettaminen ei niinkään johdu äänellisistä parannuksista vaan siitä, että voin nähtävästi käyttää tuota puhtaasti etusena kaukosäätöineen kaikkineen. USB-ominaisuudet ovat myös kätevät ja vaikuttaisi olevan muutenkin asiallinen spekseiltään. Mulla on tällä hetkellä ongelma, että 6ch-volumetotikkani DCX:n jälkeen (Onkyon av-integroitu) ei jaksa pukata tarpeeksi jännitettä pre outteihinsa; en saa läheskään kaikkia tehoja ulos päätteistä ja toisaalta kun olen ekulla nostanut alapäätä, niin saan alapään säröille jo ennen kuin volume on tapissa Onkyosta.
 
mhelin sanoi:
- Digital volume control, we will write our own firmware, target is to have performance the same as with an analog volume control. Will definitely sound much better as the PGA volume control chips!
Napsauta laajentaaksesi...

Vanha ei vaan jaksa uskoa näihin juttuihin. Mullakin maksimitaso vaihtelee alle 50 dB:stä yli 100 dB:iin, joka on jo päätteille sekä balansoimattomien kytkentöjen päästämille verkkohäiriöille kova paikka kun elementtien herkkyydet pyörivät 95...110 dB/W/m luokassa. Jotainhan tuosta varmasti tulee, muttei välttämättä käy ihan joka paikkaan.
 
Miksi ihmeessä aktiivisuodin pitäisi toteuttaa prossulla? Onha se helppoa virittelyä mutta analogia tekniikalla ei tarvitse vaivata päätää AD-DA muunnosongelmilla.

Yksi isoimmista aktiivitoteutuksen eduista liittyy jälleen kerran kuinka ollakaan rajapintaan. Passiivisuotimen toiminta edellyttää että kaiutin elementti toimii stabiilisti mitä se ei suinkaan tee. Impedanssi vaihtelee signaalivoimakkuuden mukaan erityisesti bassoelementeillä. Se vaihtelee myös signaalin aaltomuodon mukaan. Niinpä passiivisuotimen toiminta ei tarkkaan ottaen ole se mitä oli suunniteltu. Vaikutus on toki pientä mutta niin on vahvistimien särötkin ja silti niistäkin kohistaan.
 
Analog sanoi:
Miksi ihmeessä aktiivisuodin pitäisi toteuttaa prossulla? Onha se helppoa virittelyä mutta analogia tekniikalla ei tarvitse vaivata päätää AD-DA muunnosongelmilla.
Napsauta laajentaaksesi...

On toki näinkin, mutta rossupohjaisella jakarilla säätämisen helppous on ihan eri luokkaa. Jyrkkyydet, taajuudet yms. Hitto kun pysyy esmes behrulla hiirellä säätämään spotista jakotaajuutta ja samalla kuuntelemaan vaikutuksia. Siihen ei vain analogiasuodin pysty helpolla. Toki voishan osittain tehdä silleen, että olis rossu, joka säätäis digipotikoita analogiajakarista. Onnistuis moni systeemi, muttei kaikki.

Toki AD/DA-värkkäykset on ongelmallisia, mutta jos tekee täysdigin jakarin lähtöön asti, poistuu ongelmat pääosin. Harmillisesti onnistuu lähinnä 2.0 systeemeillä.
 
kimmosto sanoi:
Vanha ei vaan jaksa uskoa näihin juttuihin. Mullakin maksimitaso vaihtelee alle 50 dB:stä yli 100 dB:iin, joka on jo päätteille sekä balansoimattomien kytkentöjen päästämille verkkohäiriöille kova paikka kun elementtien herkkyydet pyörivät 95...110 dB/W/m luokassa. Jotainhan tuosta varmasti tulee, muttei välttämättä käy ihan joka paikkaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Joo tuo toteutus on varmaan suunniteltu ajatellen Hypexin omien päätemoduleiden käyttämistä, niissä kun on balansoidut tulot ja "audio enable" -signaalin vastaanotto. Fiksumpaa olisi ollut laittaa PGA:t päätemoduuleihin ja korvata tuo "enable" signaali I2C -väylällä.
Noista AKM:n DAC:eistakin löytyy äänenvoimakkuuden säätö mutta sekin (mukaanlukien mute) on totetutettu digitaalisena ennen D/A konversiota.

Miksi ihmeessä aktiivisuodin pitäisi toteuttaa prossulla?]
Napsauta laajentaaksesi...
Paitsi säädettävyys niin myös suotimen tarkkuus on parempi. IIR suotimen toteutuksessa tosin ongelmana voi olla liian pieni resoluutio (bittien määrä). Tuo 48 bittiä (76-bittinen akku) varmaan kyllä riittää hyvin, on tosin vain hieman parempi kuin 32-bittinen floating point aritmetiikka DSP:llä (ajatellen esim. toisen asteen suotimen toteutusta IIR:llä, ja siis kohinatasoa). En tiedä, varmaan riittää käytännössä. Enimmäkseen noita piirejä käytetään kyllä vain PA-laitteissa ja jossain kuluttajalaitteissa tyyliin tietokonekaiuttimet ja vastaavat iPOD telakat ja muut (esim. Logitechin Squeezebox Boomista löytyy joku noista TAS piireistä, TAS3104, http://wiki.slimdevices.com/uploads/a/ad/Logitech_Squeezebox_Boom_Audio_Design.pdf).

Tuota IIR suodatusta ja sen DSP toteutuksen problematiikkaa sivutaan tuossa dokumentissa:
http://www.studitech.ru/resque/manuals/fouraudio/HD2-AES32_rev-5.pdf

"
2.2 Audio performance

Due to the feedback loops, the performance in terms of
noise and distortion of an IIR filter is more critical than
that of a FIR filter, especially on fixed-point platforms.
Limit cycles inside the filter and requantization generate
noise. A longer word length is therefore required to
perform the calculations. Figure 3 shows the noise of an
IIR filter on a fixed point DSP with word lengths of 24
bits, 24 bits with error feedback and 48 bits (double
precision arithmetic).
It can be clearly seen that only double precision arithmetic and data paths provide
the filter. In contrast, 24 bits for the coefficients provide
enough precision to realize very narrow notch filters,
even at low frequencies where they are most sensitive to
coefficient quantization."

Siinä kuvassa 48-bittisen notch-filtterin omakohina on alle 135 dB koko taajuusalueella.
 
Jakosuotimen tarkkuuden käyttäminen DSPn etuna vetää kyllä suu virneeseen :D
Mietippä vähän kuinka suuria on elementtien yksilöerot. Analogia komponenttien tarkkuus aktiivisuotimessa riittä yllin kyllin.
Säädettävyyskin on vähän niin ja näin. Sitä ei loppujen lopuksi niin kovin paljon tarvita varsinaisessa taajuusjaossa. Sitävastoin muita pieniä korjauksia kyllä.
Digisuotimella on kiva leikkiä. Itelläkin löytyy Behrun lelu (vähän muokattuna tulojen ja lähtöjen osalta) mutta ei sillä sen parempiäänistä purkkia saa aikaan kuin ihan passiisuotimella.
Itseasiassa itse koen passiivifiltterin jopa helpompana kuin kuin DSPn. Loppujen lopuksi sillä ei ole väliä onko suoto tismalleen LR tai jonkun muun funktion mukainen kunhan yhdistetty signaali on haluttu. Jos Behrun perään saisi kytkettyä kasan hyviä DACeja joissa olisi kunnon voimakkuuspiirit jotka saisi ohjauksen AV-vahvaimelta joka tuuppaisi kaiken diginä ulos, asia olisi toisin mutta tänä päivänä ei ole liityntää ja protokollaa joka siirtäisi myös voimakkuusasetuksen.

Pelkkä tekninen teoretisointi bittimäärillä tai suodinfunktioilla on yhtätyhjän kanssa jos kokonaisuus ei toimi ja näinhän se yleensä on.

Miksi muuten pitäisi pystyä kuuntelupaikalta ruuvaamaan suotimia ja korjaimia? Jos vasteessa on vikaa tai jos ääni ei vastaa vastetta, syy pitää ensin selvittää ja korjata aiheuttaja eikä paikata ongelmaa vastetta muuttamalla. Äänen luonteen kuuntelu ja myös mittaaminen pitää kuitenkin tehdä useista suunnista kehityskaaren kaikissa vaiheissa.
 
Analog sanoi:
Miksi muuten pitäisi pystyä kuuntelupaikalta ruuvaamaan suotimia ja korjaimia? Jos vasteessa on vikaa tai jos ääni ei vastaa vastetta, syy pitää ensin selvittää ja korjata aiheuttaja eikä paikata ongelmaa vastetta muuttamalla. Äänen luonteen kuuntelu ja myös mittaaminen pitää kuitenkin tehdä useista suunnista kehityskaaren kaikissa vaiheissa.
Napsauta laajentaaksesi...

OT
Useammista suunnista mittaaminen ei kerro mitkä suunnat ovat omassa tilassa merkityksellisiä ja mitä limitetyille kaistoille tapahtuu kuuntelupaikalla kun kaistat laitetaan soimaan yhtä aikaa. Ajatus prosessin hallinnasta alusta loppuun on tietenkin ylevä, mutta käytännössä erittäin vaivalloista kotioloissa ja lopulta kuitenkin mutuilua. Siinä vaiheessa harrastusta kun kantapäät ovat aivan verillä, voi systeemin suurinpiirtein räiskiä kasaan ja säätää kaikki kuuntelupaikalta, mittaamalla 3+30+300 ms aikaikkunoilla ja tutkimalla käyrien erotuksia eri taajuuksilla. Eli mittaaminen eri suunnista ei ole millään tavalla hyödyllistä ellei tiedä mitä pitää tulla tulokseksi, jotta homma toimisi omassa kuunteluhuoneessa.
/OT
 
kimmosto sanoi:
OT
Useammista suunnista mittaaminen ei kerro mitkä suunnat ovat omassa tilassa merkityksellisiä ja mitä limitetyille kaistoille tapahtuu kuuntelupaikalla kun kaistat laitetaan soimaan yhtä aikaa. Ajatus prosessin hallinnasta alusta loppuun on tietenkin ylevä, mutta käytännössä erittäin vaivalloista kotioloissa ja lopulta kuitenkin mutuilua. Siinä vaiheessa harrastusta kun kantapäät ovat aivan verillä, voi systeemin suurinpiirtein räiskiä kasaan ja säätää kaikki kuuntelupaikalta, mittaamalla 3+30+300 ms aikaikkunoilla ja tutkimalla käyrien erotuksia eri taajuuksilla. Eli mittaaminen eri suunnista ei ole millään tavalla hyödyllistä ellei tiedä mitä pitää tulla tulokseksi, jotta homma toimisi omassa kuunteluhuoneessa.
/OT
Napsauta laajentaaksesi...

Kappas vain teen sitten jotain väärin kun keskityn eri suunnista mittaamiseen kun virittelen suuntaimia tai linjan taajuusriippuvaa pituutta :D
Minusta on tärkeää saada tuntuma miten elementit käyttäytyy eri suuntiin ja miten kokonaisuus käyttäytyy.
Jo joskus vuonna miekka ja kilpi kun tein 45/3 mukaelmaa (isommat elementit) koin ahaa elämyksen kun ääntä ei meinannut millään saada kuulostamaan samalta kuin vastetta.
Se pirulainen ei ollutkaan juuri suuntaava yläviistoon kattoon päin mutta lattia heijastukset vaimeni reippaasti.
Vastaavia ahaa elämyksiä on tullut vastaan myös jakojen kanssa ynnä vakiosuuntaavien linjojen.

Mutta se pihvi oli siinä ettei DSP ole oikotie onneen. Jos olisi niin miksi muita kuin Genejä tms. edes kannattaisi valmistaa...
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös