Aktiiset jakosuotimet!

[r2d2]

Morjens!

Tähän threadiin voisi kasata linkkejä/ohjeita/modauksia jne. aktiivisista jakosuotimista. Mikseipä myös valmiista kaupallisista tieto kelpaisi. Ja mikä tärkeintä, kohtuu edullisista ja pätevistä sellaisista.

Tarvetta olisi itsellekkin, kun tuo b200+sls+subi-kyhäelmä tarvitsisi joko 2-tie stereo suotimen subbari lähdöllä tai vaihtoehtoisesti 3-tie stereo suotimen.
Aikalailla noita saanu kahlailla pitkin nettiä, kun perus behrua (cx2310/3400) ei kommenteista päätellen kannate yläpäälle käyttää laadun takia. Autopuolella olisi joitain vaihtoehtoja, tosin monitie-ratkaisuissa niidenkin hinnat kohoaa taivaisiin. Caliberilla oli CX-2 suodin 60e, tosin vain 2-tie. Eikä laadusta tietoa.
Eikä kaikkiin DIY-malleihin saa piirilevyjä valmiina.

Pistääkähän ehotuksia ilmoille.

Tuossa linkki SiliconChipin tekeleeseen.
http://www.siliconchip.com.au/cms/A_30278/article.html

Ja tuossa DIA:n aikaisemmin pistämä linkki.
http://mysite.verizon.net/vze3xvxs/audio/id20.html

 

[ttr]

Suunnitteilla on simppeli 24dB/oct 2-tie aktiivisuodin dipoli-äpöstykseen (FR125S + SLS-12). Piirisuunnittelu ei aiheuttane vakavia vaikeuksia, valmiina on saatavilla monenlaisia skemoja, mutta paljon on vielä opiskeltavaa. Lähinnä itse piirilevyn suunnittelun osalta. Eagle on hallussa perus-käyttöliittymän osalta, mutta itse vetojen/sijoittelun teoria ei. EMI/RF-häirioiden välttäminen? Fiksu ja toimiva maadoitus? Tietoa toki löytyy kun etsii, mutta raaka kokemus lienee se joka jyllää (sekä skooppi/piirianalysaattori)? Oma käytännön rajoitus on 2-kerrosta (Olimex / omatekoinen valotettu).

Toinen varsin "herkältä" vaikuttava asia on virransyöttö ja regulointi, jossa myöskin piirilevyn ja maadoituksen kerrotaan olevan tärkeässä asemassa. Olen yrittänyt sisäistää asiaa Walt Jungin ja Jan Diddenin artikkeleista, joita löytyy mm. täältä: http://waltjung.org/Regs.html (erityisesti artikkelit vuosilta 1995 ja 2000). Myöskin diyAudion foorumilta löytyy muutama mielenkiintoinen ketju joissa em. ovat olleet kommentoimasssa. Esim: http://www.diyaudio.com/forums/showthread.php?s=&threadid=20937.

No, tälläistä mutuilua tällä kertaa. Toivottavasti saadaan kokeneimmilta enemmän itse asiaa.

 

[jasu]

Noista behruista sen verran, että ymmärtääkseni melko pienellä modaamisella niistä saa ihan buenot jopa yläpäässä.

Eli oparit vaihtoon (kaksikko ja nelikko), sitten kaikki sarjakonkat kans (ainakin lähdöissä on jotain rupu-lyyttei).
Sitten pikkasen muovia ripotellen powereihin ja voil'a, ääni paranee kummasti.

Ainakin diyaudion sivuilta löytyy vinkkejä (opari jota käyttävät. löytyy elfalta ~5€/tsipale(burr-brownin joku ärjy audio-opa), menee paikalleen drop-in).

Itellä toi pienempi behru, ja oottaa modausta(lähtökonkat jo ohitettu muoveilla).

Tosi on, että yläpää on vähän höttö ja samea tolla behrulla, mutta niin halpa aihio tehä kunnon.

 

[jahonen]

Suunnitteilla on simppeli 24dB/oct 2-tie aktiivisuodin dipoli-äpöstykseen (FR125S + SLS-12). Piirisuunnittelu ei aiheuttane vakavia vaikeuksia, valmiina on saatavilla monenlaisia skemoja, mutta paljon on vielä opiskeltavaa. Lähinnä itse piirilevyn suunnittelun osalta. Eagle on hallussa perus-käyttöliittymän osalta, mutta itse vetojen/sijoittelun teoria ei. EMI/RF-häirioiden välttäminen? Fiksu ja toimiva maadoitus? Tietoa toki löytyy kun etsii, mutta raaka kokemus lienee se joka jyllää (sekä skooppi/piirianalysaattori)? Oma käytännön rajoitus on 2-kerrosta (Olimex / omatekoinen valotettu).

EMI/RF:n torjumiseen on oikeastaan ainoastaan yksi toimiva tapa; signaalin ja maan muodostaman silmukan pinta-ala pitää saada niin pieneksi kun suinkin vain mahdollista. Samoin tulo- ja lähtösignaalit (ja tietenkin tehonsyöttö) pitää kaikki RF-suodattaa. Piirilevyllä yksipistemaadoitus on huonoin mahdollinen ratkaisu RF-mielessä. Jos hyvää haluaa niin monikerroslevyn yhtenäinen maataso signaalikerrosta vasten ohuella kerrosvälillä (luokkaa 0.2 mm) on paras ratkaisu. Kannattaa huomata että yleisin monikerroslevyn buildup on sellainen, jossa 1. ja 2. kerrosten väli on lyhyt, samoin 3. ja 4.-kerrosten. 2. ja 3.-kerrosten väli on sitten suhteellisen pitkä. Normaalilla 1.6 millisellä piirilevyllä kaksipuolisen levyn toinen puoli on aivan liian kaukana signaalista että se toimisi samassa mielessä, vetojen leveys pitää olla samaa luokkaa eristeen paksuuden kanssa jotta homma toimii.

Omat kokemukset mainistusta tasomaaratkaisusta ovat hyviä. Jos erillisiä maa-alueita haluaa tehdä joissa kulkee suhteellisen suuria virtoja (esim. tasasuuntaus+suodatus), niin sitten paikallinen maataso kannattaa tehdä päämaatason viereiselle tasolle (eli samalle kuin missä signaalitkin ovat).

Toinen varsin "herkältä" vaikuttava asia on virransyöttö ja regulointi, jossa myöskin piirilevyn ja maadoituksen kerrotaan olevan tärkeässä asemassa. Olen yrittänyt sisäistää asiaa Walt Jungin ja Jan Diddenin artikkeleista, joita löytyy mm. täältä: http://waltjung.org/Regs.html (erityisesti artikkelit vuosilta 1995 ja 2000). Myöskin diyAudion foorumilta löytyy muutama mielenkiintoinen ketju joissa em. ovat olleet kommentoimasssa. Esim: http://www.diyaudio.com/forums/showthread.php?s=&threadid=20937.

No, tälläistä mutuilua tällä kertaa. Toivottavasti saadaan kokeneimmilta enemmän itse asiaa.

Tekaisin tuossa taannoiseen DAC-kuulokevahvistimeen mainitut Jung-regulaattorit (yhteensä 4 kpl, ±15 ja ±5 volttia), tuntuisivat toimivan ihan asiallisesti kun ensiksi sain värähtelyt kuriin. Värähtelyjen stabiloiminen saattaa olla se hankalin osuus noissa. Tuntuivat joskus värähtelevän yllättävän korkeilla taajuuksilla. ±5V regulaattori oli vähän kinkkinen kun buried-zener-tyyppistä referenssiä ei noin pienelle jännitteelle ole. Päädyin tekemään sen LM329+jännitteenjako-ratkaisulla, ja käytin virhevahvistimena AD8031:stä AD797 sijaan.

t. Janne