Aidoista seipäisiin

Jyrki_H sanoi:
Janne: Minä en täysin luottaisi kauppiaaseen. Hyvän kauppiaan kanssa voi päästä hedelmälliseen yhteistyöhön, mutta taka-alalla on aina kaupalliset intressit. Hifikauppa kun ei ole hyväntekeväisyyttä, mutta tyytyväinen asiakas on kauppiaalle tärkeä asia ihan bisneksen kannalta.

Olen aivan samaa mieltä. Kauppiaan intresseissä harvoin hyväntekeväsiyys on mielessä, kyseessä on elinkeinon harjoittaminen, niin omien edustamiensa tuotteiden lobbaaminen ja paremmuuden tai ylivertaisuuden esille tuominen on kauppiaan tehtävä. Hyvä kauppias osaa oikealla argumentoinnilla ja asiantuntemuksella vaikuttaa tuotteen mielikuvaan ja tarpeellisuuteen sekä oikeanlaisten tuotteiden tuovan juuri sitä etsittyä ominaisuutta.

Turhan monesti olen törmännyt siihen että minulle mieleiset merkit ja laitteisto on torpattu myyjäliikkeen toimesta "että vaihda nyt tähän heidän paljon parempaan, kun lehdet xyz ovat samaa mieltä että tässä on se maailman paras" Sikäli ärsyttävää että kun ei ole edes vaihtamasssa vaan kertoo että on tällainen ja tällainen laitteisto olemassa, niin myyjä torppaa ja arvostelee oman laitteiston ja tuputtaa omaa valikoimaansa. Näitä liikkeitä kartan kuin ruttoa.

Laitteiston tehtävänähän on toistaa kuuntelijan mielimusiikki mahdollisimman miellyttävällä tavalla, eikä päinvastoin.
 
milesdavis sanoi:
Nyt keskustellaan olennaisista asioista. Ihmiset ovat erilaisia ja laitteistot myös. Lähtökohdan olisi hyvä olla sellainen, että ihminen valitsee sellaiset laitteet joista pitää riippumatta siitä, ovatko ne koulukuntien, lehtien tms. mukaan oikeaoppiset vai eivät.

Lisäksi on otettava huomioon ainoastaan se, että harrastajan olisi hyvä hankkia riittävästi kokemusta monenlaisista laitteistoista, jotta hän tietää mitä on tarjolla. Tämän jälkeen itseensä luottavan harrastajan tie autuuteen on päällystetty sileällä asfaltilla.

Valinta tapahtuu yleensä tunnesyistä tai perustuu mielikuviin jne. tällä valitaan ja karsitaan vaihtoehtoja joiden sisältä sitten lopullinen valinta tapahtuu. Kokemusta eri laitteistoista saa parhaiten keskustelupalstoilta käyttäjiltä, nykyään uskoisin tämän olevan merkittävä tietolähde/kanava konkreettisista käyttökokemuksista valintoja tekeville.

Itse teen omat valintani fiilisten pohjalta ja tiettyjen teknisten kriteereiden suhteen sekä olen rajannut myös tiettyjen komponenttien valmistajat joista valintaa tehdään.

Toinen paikka jossa epätietoinen harrastaja voi yrittää tehdä jotain valintoja sillä edellytyksellä että on avoimin kortein liikenteessä ilman ennakkoluuloja, on asiantunteva hifi-liike, jonka edustaja voi parhaan kykynsä mukaan koota asiakkaan mittojen ja budjetin mukaisen laitteiston.
 
Sointi-ihanne lienee vain seurausta siitä, että harrastaja yrittää saada täydellistä ääntä aikaiseksi palikoista jotka eivät kykene täydellisyyteen. Jostain on vain osattava tinkiä niin, että mielenkiinto musiikkia kohtaan säilyy. :)
 
HiFi sanoi:
Valinta tapahtuu yleensä tunnesyistä tai perustuu mielikuviin jne. tällä valitaan ja karsitaan vaihtoehtoja joiden sisältä sitten lopullinen valinta tapahtuu. Kokemusta eri laitteistoista saa parhaiten keskustelupalstoilta käyttäjiltä, nykyään uskoisin tämän olevan merkittävä tietolähde/kanava konkreettisista käyttökokemuksista valintoja tekeville.

Itse teen omat valintani fiilisten pohjalta ja tiettyjen teknisten kriteereiden suhteen sekä olen rajannut myös tiettyjen komponenttien valmistajat joista valintaa tehdään.

Toinen paikka jossa epätietoinen harrastaja voi yrittää tehdä jotain valintoja sillä edellytyksellä että on avoimin kortein liikenteessä ilman ennakkoluuloja, on asiantunteva hifi-liike, jonka edustaja voi parhaan kykynsä mukaan koota asiakkaan mittojen ja budjetin mukaisen laitteiston.

Tunneseikoilla on erittäin suuri merkitys laitevalinnoissa. Olen itsekin innostunut milloin mistäkin laitteesta ja aina välillä innostus laimenee. Mitään logiikkaa innostumisissa ei ole, vaan vaikuttavina asioina ovat kommentit tällä palstalla, lehtiartikkelit, uutiset ja omat pähkäilyt. Näistä kollektiivisesti muodostuu kuva laitteista.
 
Minusta yksi merkittävä tekijä tuon innostumisen ja haluttavuuden suhteen on nimenomaan hifijournalistien kuunteluvaikutelmat, niissähän journalisti kertoo avoimesti omista kokemuksistaan ja kun hän kertoo jotain sävähdyksiä tapahtuneen selkäkarvoissa asti, totta kai ihminen uteliaana apinana haluaa heti tietää samalla tavalla miltä se tuntuukaan kun semmoista vahvistinta pääsee kuuntelemaan joka ihan selkäkarvoissa tuntuu. Harmi vain lopputuloksen kannalta jos journalistin aivojen käyttäytyminen kuuntelussa ja musiikkimaku poikkeaa olennaisesti omasta... ;)
 
Janne sanoi:
Minusta yksi merkittävä tekijä tuon innostumisen ja haluttavuuden suhteen on nimenomaan hifijournalistien kuunteluvaikutelmat, niissähän journalisti kertoo avoimesti omista kokemuksistaan ja kun hän kertoo jotain sävähdyksiä tapahtuneen selkäkarvoissa asti, totta kai ihminen uteliaana apinana haluaa heti tietää samalla tavalla miltä se tuntuukaan kun semmoista vahvistinta pääsee kuuntelemaan joka ihan selkäkarvoissa tuntuu. Harmi vain lopputuloksen kannalta jos journalistin aivojen käyttäytyminen kuuntelussa ja musiikkimaku poikkeaa olennaisesti omasta... ;)
Nykyisin nuo hifijournalistien sanalliset kommentit vain poikkeavat huomattavasti toisistaan enkä ole pystynyt muodostamaan kuvaa siitä, kenen vaikutelmat olisivat lähimpänä omiani. Jäljelle jää vain kuvaukset laitteen ominaisuuksista ja sen teknisestä suorituskyvystä oman haarukoinnin pohjaksi.
 
Vinski sanoi:
Kielteisillä kaikkein eniten. Luulenma.

Minun mielestäni molemmilla, mutta positiivisen lähtökohdan laitteilla on edes mahdollisuus päästä kuunteluun, kun kielteisen kuvan omaava jää kaupan hyllyyn pölyttymään.

Omalla kohdallani hyvä esimerkki on Yamahan kotiteatterivahvistin. Koska hain edullista laitetta TV-huoneeseen, enkä olohuoneen musiikinkuuntelusettiin, olin täysin vapaa subjektiivisen äänenlaadun ennakkokäsityksistä. Tein laitevalinnan puhtaasti ominaisuuksien ja hinnan perusteella. Tyytyväisyys laitteen toimintaan on luonut positiivisen kuvan myös muista Yamahan laitteista. Minulle ei tekisi mitään ongelmaa kokeilla vaikkapa Yamahan 2000-sarjaa olohuoneen setissä, vaikka aikaisemmin ennakkoasenteeni japanilaisia massamerkkejä kohtaan on ollut suhteellisen negatiivinen.
 
Harmittava totuus on minusta myös se, että ihminen oppii omien laitteidensa ääneen, tapoihin ja ominaisuuksiin ajan kanssa, jonka jälkeen kilpailevat toteutustavat saattavat tuntua jo lähtökohtaisesti vääriltä koska on ehtinyt jo opetella sen yhden tavan käyttää ja kuunnella ja on tavallaan oman laitteensa kanssa opetellessaan itsekin jo aivopeseytynyt siihen tyylisuuntaan mitä laite edustaa. Useimmat harrastavat positiivista ajattelua kuitenkin sen verran että pakottavat itsensä ajattelemaan hyvää kalliilla hankituista laitteista. Sisäisen muutosvastarinnan vaikutusta ei siis sovi myöskään aliarvioida. Harvoin siis päästään laitevaloinnoissa etenemään puhtaasti äänellisten ansioiden perusteella, vaikka harrastaja itse väittäisi kuinka vahvasti omaa objektiivisuuttaan.
 
Jyrki_H sanoi:
...kielteisen kuvan omaava jää kaupan hyllyyn pölyttymään.

Laitevalinta se on sekin. Viittasin tosiaan niihin yleisiin uskomuksiin, jotka usein leimaavat merkin imagoa vielä kymmenien vuosien ja useiden laitesukupolvien takaa.

Esimerkkisi perusteella teet varmasti hyviä hankintoja. Minun täytyy myöntää, että moiseen objektiivisuuteen pitää ponnistella ja karistaa pinttyneitä ennakkokäsityksiä.
 
Janne sanoi:
Harmittava totuus on minusta myös se, että ihminen oppii omien laitteidensa ääneen, tapoihin ja ominaisuuksiin ajan kanssa, jonka jälkeen kilpailevat toteutustavat saattavat tuntua jo lähtökohtaisesti vääriltä koska on ehtinyt jo opetella sen yhden tavan käyttää ja kuunnella ja on tavallaan oman laitteensa kanssa opetellessaan itsekin jo aivopeseytynyt siihen tyylisuuntaan mitä laite edustaa. Useimmat harrastavat positiivista ajattelua kuitenkin sen verran että pakottavat itsensä ajattelemaan hyvää kalliilla hankituista laitteista. Sisäisen muutosvastarinnan vaikutusta ei siis sovi myöskään aliarvioida. Harvoin siis päästään laitevaloinnoissa etenemään puhtaasti äänellisten ansioiden perusteella, vaikka harrastaja itse väittäisi kuinka vahvasti omaa objektiivisuuttaan.
Näistä alitajuisista vaikuttimista ei pääse koskaan täysin eroon. Minusta riittää, että pyrkii tiedostamaan asian ja pitämään jalat maassa harrastuksen suhteen. Tämän jälkeen voi hörhöillä niin paljon kuin haluaa. Hifi kuitenkin on laiteharrastus, vaikka musiikki olisi kuinka tärkeässä asemassa. Pelkkä musiikinystävä ei seuraa hifialan kehitystä, vaan korkeintaan hankkii itselleen "riittävän hyvät" laitteet kerralla ja jatkaa musiikin kuuntelua, kunnes jokin rikkoutuu.

Jokin meitä harrastajia siis laitteissa kiehtoo pelkän musiikin lisäksi.
 
Jyrki_H sanoi:
Näistä alitajuisista vaikuttimista ei pääse koskaan täysin eroon. Minusta riittää, että pyrkii tiedostamaan asian ja pitämään jalat maassa harrastuksen suhteen. Tämän jälkeen voi hörhöillä niin paljon kuin haluaa. Hifi kuitenkin on laiteharrastus, vaikka musiikki olisi kuinka tärkeässä asemassa. Pelkkä musiikinystävä ei seuraa hifialan kehitystä, vaan korkeintaan hankkii itselleen "riittävän hyvät" laitteet kerralla ja jatkaa musiikin kuuntelua, kunnes jokin rikkoutuu.

Jokin meitä harrastajia siis laitteissa kiehtoo pelkän musiikin lisäksi.
Mitähän se hifisti sitten tekee, kun tulee pattitilanne eikä rahat riitä enää parempiin laitteisiin, tai sitten jos toisto on niin hyvä, että ei ole mitään mieltä ostaa uutta? Loppuukohan harrastus siihen vai pitääköhän sitten ostaa huonompia laitteita, jotta kiertokulku jatkuu? :)
 
Siinä vaiheessä hän alkaa kirjoitella forumeilla muiden kaltaistensa kanssa kuorossa
todistellen, että paremmat vehkeet eivät oikeastaan ole sen parempia, kuin ne,
joihin hänen rahansa ovat riittäneet.

Tällä on ilmeisen merkittävä mielenterveydellinen rooli kansanterveydessä.

Erinomainen paikka, nettiforumit, purkaa agressioita anonyyminä kaikkia toisin väittäviä kohtaan.
pa5kaa täyslaidallinen kaikelle, mikä on itselle vierasta, tai rohkenee esittää väittämiä,
joka "alentaa" omia valintoja, vaikkakin ehkä budjetin määrittämiä.
Ja onhan tuo monelle syvänjuuria myören loukkaavaksi koettua, moinen.
Reagointi on usein nähtävissä selkeästi, kätkettynä milloin mitenkin mukavasti, milloin ei ollenkaan.

Toisaalta koskettavat veljeyden osoitukset kaikille samassa veneessä tuskitteleville
forumikumppaneille tuottavat kiistatta elämässä eteenpäinvievää lämpöä sisimpään.

Tässä lienee meikäläisen nettihifiharrastuksen syvin ydin.

Forumeilla aika harva näyttää olevan vakavissaan paremmasta musiikintoistosta kiinnostunut.
No, toki on heitäkin. Forumeilla hifiharrastastuksella on enimmäkseen toisenlaiset lähtökohdat.
Eikä niistä tämän enempää. Kuljemme kaikki omia polkujamme, eivätkä ne ihan aina edes koskaan
pyri samaiseen Laihian suuntaan lopultakaan.
 
moukkunen sanoi:
Mitähän se hifisti sitten tekee, kun tulee pattitilanne eikä rahat riitä enää parempiin laitteisiin, tai sitten jos toisto on niin hyvä, että ei ole mitään mieltä ostaa uutta? Loppuukohan harrastus siihen vai pitääköhän sitten ostaa huonompia laitteita, jotta kiertokulku jatkuu? :)
Jatkaa unelmoimista. Eli tekee vähän niin kuin minä: Kun toiston laadun ja taloudellisen niukkuuden välillä on saavutettu kauhun tasapaino jää jäljelle työmatkojen mukaan liitettävä tutustuminen loistaviin setteihin sekä unelmointi... >:D

Toisinkuuluja: *Minä* en ole koskaan väittänyt, että ne kalliimmat setit eivät usein olisi parempia. Aina ne sitä eivät ole... :p

t. jjahifi
 
Moukkusen ja Ossin ajattelutavassa on vain yksi ongelma: ajattelutapa perustuu vain ja ainoastaan laitteiden rahalliseen arvoon. Sillä jos tuolle linjalle lähdetään niin sitten kyseisen ajattelutavan loogisena päätepisteenä on tilanne jossa vain maailman kalleimmista vehkeistä koostuva setti on riittävä. Siis esim. jos lähteenä on vaikkapa mikä tahansa säälittävä Linnin halpislevari niin siihenhän on tyydytty vain siksi että rahat eivät ole riittäneet vaikkapa Transrotorin kalleimpaan malliin. Ja jos yhtäkkiä rahat riittävätkin moiseen niin setti on silti säälittävä koska rahat eivät ole riittäneet tähän:

http://blog.wired.com/gadgets/2007/06/is_goldmunds_re.html

Sama juttu tietenkin muidenkin setin osien suhteen: kaikki oltava maailman kalleinta, vahvistinosasto, piuhat, laitetelineet, kaiuttimet jne.

Onkohan tuommoisessa ajattelutavassa kenties pikkuisen jotain hassua?
 
En tunnista.

Tuo halvin on käytännössä niin hyvä, että on mentävä saman valmistajan
portaita eteenpäin, jotta voisi parantaa. Likimain näin.
Eli puhutaan hyvinkin edullisista hinnoista.

Toki hyvien valmistajien toiminta on loogista - eli kalliimpi myös on oikeasti
parempaa.

Kysymys ei ole hintatasosta yleensäkään, vaan sivistyneestä valinnasta.
Musiikin arvostamisesta valintakriteerinä.

Edit (ylläpito): mainostamista poistettu.
 
Kronos,

Mä en ole lainkaan ymmärtänyt Moukkusta ja Ossia tuolla tavalla. Kumpainenkin on vähän väliä sanonut, että halvallakin saa hyvää ja joskus halvempi on parempi.

Hassuja kirjoitit... ;)
 
Toisinkuulija sanoi:
Toki hyvien valmistajien toiminta on loogista - eli kalliimpi myös on oikeasti
parempaa.

Kerroppa joku _huono_ valmistaja. Siis sellainen jonku kalliimmat laitokset ovat halpoja huonompia. Selvästi tiedät sellaisia olevan olemassa koska kirjoitat näin : "Toki hyvien valmistajien toiminta on loogista - eli kalliimpi myös on oikeasti
parempaa." Muuten kirjoittaisit, että yleisesti saman merkin tuotteissa laatu nousee hinnan noustessa.

Edit (ylläpito): lainaus korjattu.
 
Back
Ylös