mkutvonen
Hifiharrastaja
Heps.
Tulipahan tuossa aamukessulla tämmöinen aatos: Tällähän hetkellä levy-yhtiöt ovat huomanneet musiikin MP3-levityksen mahdollisuudet, ja kauppa käy. Törkeään hintaan tavara huomioon ottaen, mielestäni, mutta käypä kuitenkin. Mutta kuinka käy meidän hifistien? Meidän, jotka ostamme niitä levyjä? Meidän, jotka oletamme saavamme rahoillemme vastinetta maksaessamme enemmälti tai vähemmälti mielestämme törkeän kahdenkymmenen euron hinnan jokaisesta omistamastamme levystä? (Olettaisin maksavan, rehellisyys maan perii, eikös. En aio paasata tästä, luotan teihin)
Mutta entä jos tämä musiikin levittämisen formaatti katoaa? Vain siksi, että markkinatutkimukset näin vaativat. Mitä me teemme sen jälkeen laitteillamme? Emme ainakaan kuuntele mitään tuoretta. Eihän näin tietenkään tule seuraavan vuoden kuluessa käymään, mutta ken tietää koska. Itse en ainakaan tahdo kuunnella kaikkea mielenkiintoista uutta MP3-muodossa kiireessä ruuhkajunassa, vaikka se olisikin kuinka muotia.
Lisäksi todettakoon, että liityn siihen yleistyvään mielipiteeseen, jota täälläkin muistan joskus nähneeni, että levyt äänitetään nykyään turhan huonosti. Liikaa tuotantoa, liikaa siloittelua musiikin elämyksellisyyden kadotessa. Liian moni hyvä biisi kuulostaa lähemmässä tarkastelussa synteettiseltä, vaikkei sitä alunperin olisikaan. Lisäksi dynamiikan tappavaa kompressointia käytetään aivan liikaa muuallakin kuin vain radiossa.
Musiikin - joka kuitenkin on tärkeä osa kulttuuriperimäämme - alentaminen vain kaupalliseksi viihteeksi ja busineksen teon välineeksi on mielestäni väärin. Ei kuvataitelijakaan varmasti vaihda kangastaan halpaan paperiin vain siksi, että se on halvempaa.
Heitän tämän vain ideana, mutta olisiko aika lopettaa silkka valittaminen (en tahdo osoitella sormella, en ole itsekään syytön) ja kerätä esim. harrastajat.orgin adressi suomalaiselle musiikkiteollisuudelle, jossa esittäisimme huolestuneisuutemme musiikkituotannon nykytilasta? Yhtyykö kuka, minua ainakin alkaa pikkahiljaa jännittää. Tahtoisin kuitenkin tulevaisuudessa kuunnella jotain uuttakin, enkä vain seiskytlukulaisia klassikoita, vaikka nekin hyviä ovat.
Tulipahan tuossa aamukessulla tämmöinen aatos: Tällähän hetkellä levy-yhtiöt ovat huomanneet musiikin MP3-levityksen mahdollisuudet, ja kauppa käy. Törkeään hintaan tavara huomioon ottaen, mielestäni, mutta käypä kuitenkin. Mutta kuinka käy meidän hifistien? Meidän, jotka ostamme niitä levyjä? Meidän, jotka oletamme saavamme rahoillemme vastinetta maksaessamme enemmälti tai vähemmälti mielestämme törkeän kahdenkymmenen euron hinnan jokaisesta omistamastamme levystä? (Olettaisin maksavan, rehellisyys maan perii, eikös. En aio paasata tästä, luotan teihin)
Mutta entä jos tämä musiikin levittämisen formaatti katoaa? Vain siksi, että markkinatutkimukset näin vaativat. Mitä me teemme sen jälkeen laitteillamme? Emme ainakaan kuuntele mitään tuoretta. Eihän näin tietenkään tule seuraavan vuoden kuluessa käymään, mutta ken tietää koska. Itse en ainakaan tahdo kuunnella kaikkea mielenkiintoista uutta MP3-muodossa kiireessä ruuhkajunassa, vaikka se olisikin kuinka muotia.
Lisäksi todettakoon, että liityn siihen yleistyvään mielipiteeseen, jota täälläkin muistan joskus nähneeni, että levyt äänitetään nykyään turhan huonosti. Liikaa tuotantoa, liikaa siloittelua musiikin elämyksellisyyden kadotessa. Liian moni hyvä biisi kuulostaa lähemmässä tarkastelussa synteettiseltä, vaikkei sitä alunperin olisikaan. Lisäksi dynamiikan tappavaa kompressointia käytetään aivan liikaa muuallakin kuin vain radiossa.
Musiikin - joka kuitenkin on tärkeä osa kulttuuriperimäämme - alentaminen vain kaupalliseksi viihteeksi ja busineksen teon välineeksi on mielestäni väärin. Ei kuvataitelijakaan varmasti vaihda kangastaan halpaan paperiin vain siksi, että se on halvempaa.
Heitän tämän vain ideana, mutta olisiko aika lopettaa silkka valittaminen (en tahdo osoitella sormella, en ole itsekään syytön) ja kerätä esim. harrastajat.orgin adressi suomalaiselle musiikkiteollisuudelle, jossa esittäisimme huolestuneisuutemme musiikkituotannon nykytilasta? Yhtyykö kuka, minua ainakin alkaa pikkahiljaa jännittää. Tahtoisin kuitenkin tulevaisuudessa kuunnella jotain uuttakin, enkä vain seiskytlukulaisia klassikoita, vaikka nekin hyviä ovat.