A-luokan merkitys ääneen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jkh
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Makero sanoi:
Moi,

Melkoisia "mörköjä" solid state A-luokan laitteet on monine vahvistinasteineen. Feedbackia global/nested (Krell?) käytetään.
A-luokka on varmaan sinänsä ok, mutta aika monimutkaisia laitteita useat niistä ovat.
Napsauta laajentaaksesi...

Peruskytkennältään A-luokan vahvistin on käsittääkseni hyvin yksinkertainen. Mutta kun tehdään tehokas versio moisesta kiukaasta, niin jäähdytyksen järjestämiseen pitää käyttää aivan älyttömästi vaivaa. Muuten puolijohteet saavat kyytiä. Konstruktiosta tulee väkisin melkoisen mutkikas vaikka periaate on yksinkertainen.

Itse olen pitkällisen kokeilemisen ja kuuntelun (kuuntelua jo 70-luvulta 8)) päätynyt vankkumattomaksi A-luokan kannattajaksi. Nyt koekuunneltavana oleva vahvistin on varustettu tuulettimin, sillä normaaleilla musiikkitehoilla tuo 540W jatkuvasti kulutettua tehoa (ei muuten vaihtele yhtään :)) päätyy käytännössä kokonaan lämmittämään huoneilmaa eikä noin pieneen kuoreen saa mahtumaan reipasta heat-pipe -konstruktiota... Laite on riittävän painavakin hikoilun edistämiseksi jos joutuu siirtämään....

Henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan A-luokan vaffari on selvästi parempi kuin vaihtoehtonsa...

t. jjahifi
 
Omassa Jungson JA-88D:ssä jäähdytys on toteutettu 1,8m2 kupari levyllä.
Kts. kuva alhaalla http://www.passionhifi.com/jungsonja88d.htm

Vahvain hörppää 600w säinästä joten mikään ekokone se ei ole, mutta halusin nimenomaan A-luokassa toimivan järeän pelin, josta saisin pitkä aikaisen kumppanin hifipolulleni.
Olen ollut tyytyväinen ja siten myös kannatan A-luokkaa.
 
Jos tietää autosta ainoastaan että siihen on istutettu V8 moottori ei voi mitenkään tietää auton ajo-ominaisuuksia tai hevosvoima- ja vääntölukuja. Käytännössä voi tehdä päätelmiä koska tietyntyyppisiä moottoreita tavataan tunkea tietynlaisiin autoihin joihin halutaan tietynlaiset ominaisuudet. Mutta samalla suunnitellaan auto halutunlaiseksi muutenkin. Sama A-luokassa. A-luokka ei itsessään ole parametri joka kuuluu tai ei kuulu.

Jos A-luokka ei aiheuttaisi huomattavaa tehohukkaa se olisi käytössä kaikissa vahvistimissa. Sen tuomat edut ovat täysin kiistattomat. Mutta koska samoihin parametreihin voidaan vaikuttaa muillakin keinoin kuin A-luokan biaksella ja vastaavasti koska pääteasteen ja teholähteen ominaisuudet eivät ole ainoita ominaisuuksia mitä vahvistimessa on, ei voida sanoa että A-luokka kuulostaa tältä ja muut luokat joltain muulta. Käytännössä, kuten autoissakin, korrelaatio on huomattavasti sattumanvaraista tilannetta suurempi sen vuoksi että suunnittelufilosofia on eri kun lähdetään suunnittelemaan A-luokan päätettä tai B-luokan päätettä.
 
En minäkään usko A-luokan pelkästään tuovan autuutta ja minään totuutena en sitä pidä (enkä paljoa muutakaan :D). Mutta kyllä siinä jotain tiettyä suuntaa lähdetään hakemaan, jos A-luokkaan päädytään. Samaa varmaan haetaan sillä V8 koneella?
Se on vain yksi tapa toteuttaa laite ja siinä on joitain etuja ja haittoja. Kukin valitkoon mieleisensä.
Tosin koko A-luokka kuulostaa terminä jo niin hypeltä, ettei mitään rajaa.
 
Kyllähän se on totta, että vahvistimessa on paljon muitakin piirteitä kuin tuo a-luokka yms. Mutta ainakin sitä saundi-ihannetta, jota itse vahvistimessa arvostan on useammin tullut vastaan a-luokan purkeissa kuin muissa. Vähän sama juttu kuin tuon V8-moottorin kanssa: kun haluaa ison patarautakoneen, jossa vääntöä riittää ja tehoakin on yleensä tarpeeksi, niin voipi yleensä turvallisin mielin valita sen V8-moottorisen jenkin...

Tuossa taustalla lämmittävä pääte on hämmästyttävän paljon putkipäätteen kuuloinen vaikka onkin transistorilaatikko. Käytännössä sitä mitä vahvistimelta etsin... :D

t. jjahifi
 
Arto Kolinummi sanoi:
A-luokka ei itsessään ole parametri joka kuuluu tai ei kuulu.

Jos A-luokka ei aiheuttaisi huomattavaa tehohukkaa se olisi käytössä kaikissa vahvistimissa. Sen tuomat edut ovat täysin kiistattomat. Mutta koska samoihin parametreihin voidaan vaikuttaa muillakin keinoin kuin A-luokan biaksella ja vastaavasti koska pääteasteen ja teholähteen ominaisuudet eivät ole ainoita ominaisuuksia mitä vahvistimessa on, ei voida sanoa että A-luokka kuulostaa tältä ja muut luokat joltain muulta.
Napsauta laajentaaksesi...
Peruskysymyshän A-luokan suhteen kuuntelijan kannalta on se ääni taas kerran.
Jo vuosia eräät valmistajat ovat olleet sitä mieltä,että vain A-luokkaiset vahvaimet toistavat signaalin oikein.Minä en ole keksinyt tätä.
Olen vain lukuisilla kuunteluilla verrannut A-ja muun luokkaisia vahvaimia keskenään.Korvani pitävät A-luokan tavasta muokata sähköä.
En voi sille mitään.En ole ainoa,joka ajattelee näin.

Putkethan periaattessa toimivat A-luokan tavoin.Moni pitää putkien ääntä oikeana.
En ole sanonut,että vain A-luokassa on hyviä vahvaimia.Mutta A-luokan äänellinen piirre,minä väitän kuulevani sen.
Ovatko sitten eräiden valmistajien laitteet muita parempia näiden luokkien suhteen,on makuasia.

D-luokan PS Audiota,Audiophysiciä,Spectronia,Innersoundia ja Bel Cantoa olen kuunnellut eri paikoissa.Nämä vahvistimet eivät kaikki ole minua vakuuttaneet äänen yhtenäisyyden kannalta.
Canto -kokeilusta tuleekin mielenkiintoinen.
 
jkh sanoi:
D-luokan PS Audiota,Audiophysiciä,Spectronia,Innersoundia ja Bel Cantoa olen kuunnellut eri paikoissa.Nämä vahvistimet eivät kaikki ole minua vakuuttaneet äänen yhtenäisyyden kannalta.
Canto -kokeilusta tuleekin mielenkiintoinen.
Napsauta laajentaaksesi...
Tampereen messuilla ei vakuuttanut se Bel Canto + MG 3.6. Muuten hyvä, mutta diskanttipäässä oli mielestäni outoa karheutta, eli kai se noihin oikealla nauhalla varustettuihin 3.6:iin kuulu. Toki myös käytössä oli myös Bel Canto cd-soitin, en tiedä onko se hyvä ja kaapelit raskaampaa Transparenttia, ehkä tulee niistäkin tuollaista karheutta. Muuten kuulosti kyllä hyvältä, alapäätä paneeleiksi sekä dynamiikkaa oli ja keskialue ei tuntunut huonolta, ehkä tuohon olisi voinut tottuakin. Ja levytkin oli ihan toisenlaisia kuin omat levyt. Mutta mielestäni selvästi parempaa yläpäätä oli esimerkiksi SME10 esittelyssä, toki se olikin parasta noista kaikista seteistä. Ketjun aiheeseen liittyen tietysti saattaa kotiverrokki olla tuon yläpään osalta vain erilainen (toki riippumatta siitä, että se on A-luokkalainen), siis voi olla kysymys tottumisesta omaan settiin.
 
Noilla messuilla pitää huomioida käytettävä tila,eli nuo huoneet piirteineen.
Santtu kyllä on aina osannut ottaa kaiken irti käytettävästä tilasta.
Tuo Lindemann(onko kahdella ännällä? ilmeisesti myös edustaa uutta tekniikkaa.Onko D-luokkainen?

Iso paneeli vaatii paljon ,jos halutaan siitä ulos tasapainoinen ääni.Moni vahvistin voi olla sille liian pieni isossa huoneessa.
Iso huone "imee" paneelin ääniä jättäen jäljelle eniten yläänien sointia.Paneelinhan on tarkoitus käyttää huonetta kaikupohjana.
Sitäpaitsi nimenomaan tuo analyyttinen nauhadiskantti vaatii tarkkaa sijoituksen harkintaa ja ilmavia signaalilähteitä avuksi toistolle.
Bel Canton osuudesta yläpään toiston piirteisiin nauhadiskantilla otan kantaa kotikuuntelun jälkeen.
Vaikka uudemmat Magnepanit on impedansseiltaan helpompia ,kuin vanhemmat mallit,pienehkö herkkyys voi vaatia silti monsteripäätteen isoon tilaan.
Toivon silti ettei asia ole enää näin ,vaan Cantot antaisivat tarpeeksi bodya luukutteluun.Muuten Krell-typpiset päätteet saa edelleen hoitaa meillä paukuttelun A-luokassa.Siinä Krellin tapaiset vahvistimet ei koskaan ole menneet meillä tukkoon.
 
No joo, sijoitus tietysti oli tyypillinen messusijoitus, leveä ja paneelit linjassa, jotta saadaan monta kuuntelijaa.
Kyllä noissä bel Cantoissa hönkä riitti huoneeseen, ainakin rumpujen paukutuksella. Läninnä tuo karheus viittaa sellaisen
silkkisen kauniiden nyanssien vähäiseen esiintymiseen. Tosin levyt ei olleet tuttuja, mutta osassa olisi luullut tuotakin
esiintyvän enemmän kuin nyt oli tarjolla. Tuo sijoitus saattoi kyllä myös aiheuttaa ongelman.

Lindemann vahvistin lienee oli tuo 850, nettisivujen perusteella näyttäisi olavan AB-luokkaa, vähäinen current NFB ja ilmeisesti
6 paria Motorola BJT transistoria outputtina per kanava. Eli siis perustekniikkaa luultavasti, vaikka hypetetäänkin
innovatiivisuudella noin webbisivulla.

Santtu kyllä tosiaan sain hyvän äänen aikaan verrattuna moneen muuhun, suuria pettymyksiä oli Sonus Faberit
(Burmesterillä) ja yllättäen myös Revot (tosin taisi olla yhdistelmä Project RPM10 + Nad + pieni huone syypää).
Lindemannin SACD/CD oli hieman pidättyväisempi kuin SME10, sillä yhdellä samalla levyllä jonka satuin
kuulemaan (tosin saattaa olla tietysti levyssäkin se ero), mutta ei huono laisinkaan.
 
Sonus ja Burmester olivat Tampereen messuilla siirappisen pehmeitä joidenkin makuun.Tosin Sonus Faberin mallien äänellinen luonne on hempeään päin muutenkin.
Tarkoitus on itse kokeilla ehkä myös Burmesterin päätettä kesällä.
Kuuntelen onko siinäkin samanlainen sävy,kuin CD-soittimessa 061.
Annos ns. ylimiellyttävyyttä ja bassojen pyöristymistä.Tämähän voi tarkoittaa myös äänen suunnittelua korvalle leppoisaksi.Mutta se ei saa olla sitä liikaa.
Mutta Munchenissä en kuullut Burmester -setin äänessä tuota piirrettä.Siellä se oli selkeä.Huoneen vaikutus voi taas merkitä paljon setin muiden laitteiden kansssa.
Burmester mainitsee esitteessään termin X-amp.A-luokasta puhutaan vain kalleimpien mallien yhteydessä.
Lämpenemisen suhteen Burmesterit kyllä muistuttavat B-luokkaisia.Pikkuhehkulla koko ajan.
 
Burmester on osoittautunut monessa paikassa, yllättävän pehmeältä ja ylimiellyttävältä. Esim. Viime syksyn messutapahtumassa Gurulla, tuo oli mielestäni myös sitä.

Olen kuullut parissa erilaisessa setissä näitä Bel Canton vahvistimia ja vähän on semmonen tuntuma, että enemmän menevät äänellisesti tuonne kylmemmälle rintamalle. Potkua tuntuu kyllä riittävän oikein mallikkaasti. Tuskin kuitenkaan noista kokemuksista voi päätellä että kaikki D-luokkaiset olisivat samankaltaisia. Ja ehkä kyseisten systeemien muut laitteet olivat sitten enemmän tuohon kylmempään kallellaan.

Itselläni on tuossa jaloissa pyörinyt, halppis D-luokan vahvistin, jota joskus(erittäin harvoin) tulee kuunneltua, eli Sonic Impact Super T-Amp(jonka voisi myydä pois). Ja se ainakin yllätti minut aikalailla juuri tuon miellyttävyytensä vuoksi, vaikka potkua ja dynamiikkaakin riittääkin oikein mallikkaasti.

Noiden A-luokan(lämmin) ja AB-luokan(kylmä) vertauksiin voin kyllä yhtyä aika yleisesti, vaikka poikkeuksiakin on joskus havaittu.
 
On se pehmeys ja miellyttävyys ensialkuun tosi makea juttu.Monet levyt soivat niin pehmoilevina ja silkkisinä.
Sitten myöhemmin korva alkaakin vaatia jo vähän tiukempaa otetta ääneen.
Kun levystä levyyn vain samantapaista yleismiellyttävää sävyä kuuluu.Tähän kyllästyy.
Silloin jotkut jo ostavat tarkan studiomonitorin kajariksi.Niiden kanssa pehmoilevat laitteet toimivatkin tyydyttävästi.Tai jopa hyvin.
Mutta samalla usein miettii,hukkaako ylimiellyttävä laite samalla ääniä pehmoilunsa alle?
Minä en A-luokan laitteiden äänessä ole kuullut tuollaista äänellistä anteeksiantavuutta.Siksi suosin niitä.
D-Luokka on toistaiseksi vielä minulle avoin kirja.
 
jkh sanoi:
Sonus ja Burmester olivat Tampereen messuilla siirappisen pehmeitä joidenkin makuun.Tosin Sonus Faberin mallien äänellinen luonne on hempeään päin muutenkin.
Napsauta laajentaaksesi...
Aikalailla noin, itselläni tuli myös sana tylsä mieleen, tosin aika lyhyesti kuunneltuna. Ei tehnyt edes mieli kuunnella pidempään.
Tosin levyt oli siinäkin niin erilaisia kuin mitä tulee muuten kuunneltua.
 
Burmester tuntuu olevan vähän kranttu setin muiden komponenttien suhteen.
Systeemisidonnaisuus tuntuu olevan tässäkin ääneen vaikuttava tekijä.
Mutta arvelen Burin toimivan sille sopivien oheislaitteiden kanssa hyvin.
Burin pieni lämminsävyisyys pitäisikin kompensoida ehkä toisinaan eri sävyisen laitteen kanssa.
Ei sen toisen laitteen A-luokkainen tarvitse olla.Saattaa sen sijaan ilmetä jopa sellaista,että A-luokan laitteen lämmin selkeys jopa vielä pahentaa tilannetta.

Kun kokeilin Burin 061 CD:tä meidän A-luokkaisilla,kuuntelut vähän viittasivat tähän suuntaan.
Kaiuttimien pitäisi ehkä olla mieluummin monitorityyppiset Burmesterin kanssa enemmän,kuin äänellistä lämpöä tarjoavat.
Voi olla ,että tutkin lisää tätä laitteiden välistä yhteensopivuutta kuunteluilla kotona myöhemmin.

Siis jos soi kaksi lämminsävyistä laitetta ja ääneltään hyvin lempeät kajarit yhdessä vieläpä pehmustetussa huoneessa,niin äänessä on tuota miellyttävyyttä lopulta ehkä liikaakin.
Mutta toinen voikin haluta sellaista.Sehän on riipivän päällekäyvän äänen vastakohta.
Toisinaan vie aikaa löytää sopiva äänellinen tasapaino riipivyyden ja ylimiellyttävyyden välillä.
Silloin ainakin itse kokeilen ensin erilaisia kaapeleita ja -virtatuotteita. En heti ryntää vaihtamaan kaiuttimia.
Tampereen Sonus-huoneessa ei ollut Burmesterin virtaboxia käytössä,kun pistorasiat oli maadoittamattomia.
Näin jäi selvittämättä,olisiko suodatettu virta tiukentanut soundia.
 
jjahifi sanoi:
Peruskytkennältään A-luokan vahvistin on käsittääkseni hyvin yksinkertainen. Mutta kun tehdään tehokas versio moisesta kiukaasta, niin jäähdytyksen järjestämiseen pitää käyttää aivan älyttömästi vaivaa. Muuten puolijohteet saavat kyytiä. Konstruktiosta tulee väkisin melkoisen mutkikas vaikka periaate on yksinkertainen.
Napsauta laajentaaksesi...

A-luokkaan voi saada B-luokkaista vähemmällä vaivalla/suunnittelulla hyvän äänenlaadun, jos ei isompia tehoja tarvi.
Jäykkä/tunteeton ja hiljainen poweri plus vahvistinasteet minimissä, A-luokka ja vähäinen feedback on yleensä aika lupaava yhtälö.
High-end laadun slämmistä nauttiakseen A-luokassa johtaa juurikin kertomaasi tilanteeseen ;)
 
Arto Kolinummi sanoi:
A-luokan laitteistakin voidaan periaatteessa tehdä kikka kolmosilla pienihäviöisempiä esim signaalijännitteessä kellutettavat pääteasteen käyttikset, mutta en ole nähnyt noita kaupallisesti käytettävän. Voidaan toki käyttää muttei ole tullut vastaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Mitenkäs Thule Audion vahvistimien "Virtual Class-A"? http://www.thule-audio.dk/pdf/HE_VCA.pdf
 
Pelkkä pääteasteen raju biasointi A-luokkaan ei tee LTP ja VAS-asteesta yhtään sen lineaarisempia, mutta pienetäähän se toki ulostulo impedanssia ja linearisoi pääteastetta.

Otetaan kaksi täysin identtistä vahvistinta. Jos toinen niistä biasoidaan A-luokkaan ja toinen B-luokkaan, niin kuullostaa tämä A-luokkanen varmasti paremmalta kuin B-luokkanen. Jos taas otetaan kaksi täysin erilaista vahvistinta ja suoritetaan sama, voi tilanne olla täysin toinen.
Tämä siksi, että pelkkä pääteasteen biasionti ei korjaa huonoa kytkentää vaan parantaa sitä jonkun verran. Pääteaste voi olla Single Ended tai Push-Pull tyyppinen jolloin niiden särökäyttäytyminen on erilaista. Single Ended tuottaa enemmän parillisia harmonisia kun taas Push Pull tuottaa enemmän parittomia harmonisia, mutta suhteessa vähemmän kuin Single Ended. Vahvistimessa on miljoona muuta asiaa jotka raiskaavat ääntä enemmän kuin A-luokka korjaa.

Muistakaa toki semmoinen fakta, että pelkkä paperilla oleva särö-prosentti ei kerro vielä vahvistimen soinnista mitään. Kuitenkin toinen tykkää äidistä, ja toinen tyttärestä ;)
 
Dejak sanoi:
Otetaan kaksi täysin identtistä vahvistinta. Jos toinen niistä biasoidaan A-luokkaan ja toinen B-luokkaan, niin kuullostaa tämä A-luokkanen varmasti paremmalta kuin B-luokkanen. Jos taas otetaan kaksi täysin erilaista vahvistinta ja suoritetaan sama, voi tilanne olla täysin toinen.
Napsauta laajentaaksesi...

Eiköhän pitäisi olla itsestään selvää, että jos kapistus suunnitellaan vaikkapa A-luokassa toimivaksi, niin sen kytkentä ja muutkin ratkaisut poikkeavat (tai ainakin niiden pitäisi poiketa) merkittävästi toisenlaisista konstruktioista. Jos ei poikkea, niin suunnittelija lienee väärässä hommassa... Itse pidän äänen lisäksi myös A-luokan vahvareiden periaatteellisesta yksinkertaisuudesta --- käytännön toteutus voi sitten helposti olla varsin monimutkainen, mutta se on ihan toinen juttu...

t. jjahifi
 
Minun päätteessä voi valita A tai B luokan toiminnan, tuossa A-luokassa vahvistin toimii ilman takaisinkytkentää, toisin kuin B-asennossa.
Muista eroista en tiedä, mutta erilainen kytkentä joka tapauksessa käytössä noissa valinnoissa. A-luokkaa tulee pääosin käytettyä, tehontarpeen yllättäessä napista puolitoistasataa lisäwattia käyttöön. :)
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Takaisin
Ylös