A-luokan merkitys ääneen

  • Keskustelun aloittaja jkh
  • Aloituspäivämäärä
J

jkh

Käyttäjä
Liittynyt
4.8.2006
Viestejä
1 011
Tälläkin foorumilla on kritisoitu A-luokkaa.Minullekin on sanottu täällä päin nettinaamaa,ettei A-luokalla ole mitään äänellistä merkitystä.
Sanon näin väittäville,etteivät ole tarpeeksi eriluokkaisia päätteitä verranneet kotonaan.
A-luokkaa voi kuvata lämminsointiseksi ilman liioiteltua pehmeyttä.
Useimmiten minulle A-luokkaiset laitteet ovat olleet soinniltaan kaikkea muuta kuin pehmeitä.
B-luokkaiset vahvaimet ovat soineet meillä pehmeämmin ja eräällä tavalla kuivemmin kuin A-luokkalaiset.
A-luokkaiset ovat olleet aina kuunneltavampia.Eli ne ovat korvalle sopivia.
A-luokassahan sähköä käytetään mitattavasti eri lailla,kuin muissa luokissa.Tästähän on ollut paljonkin juttua ja mittailua eri lehdissä vuosien mittaan.
Silti eräät sanovat,ettei edes mitattava ero kuulu äänessä,kun puhutaan A-luokasta.
Luokkien välinen äänellinen ero vaatii todellakin kunnollisen vertailun sopivilla laitteilla ja kajareilla.
Tarkoitukseni on myöhemmin verrata A -ja D-luokan vahvaimia kotonani.
Selvitän itselleni,josko uudet D-luokan vahvistimet ovat meille riittävän kuunneltavia ilman digitaalista karheutta.
 
Entäs nämä vahvistimet jotka toimivat tietylle tehotasolle asti A-luokkaisina? Onko niiden äänessä havaittavissa muutosta kun äänenpainetasoa nostetaan?
 
Janne sanoi:
Entäs nämä vahvistimet jotka toimivat tietylle tehotasolle asti A-luokkaisina? Onko niiden äänessä havaittavissa muutosta kun äänenpainetasoa nostetaan?
Napsauta laajentaaksesi...

Se on AB-luokka. Puhdasta B-luokkaa ei taida kovin usein esiintyäkään. AB on yleisin. Olen kuvitellut että virrankulutusmittarilla näkee milloin vahvistin alkaa toimia B-luokassa kun volyymiä kasvattaa. Muutamia vahvistimia olen tutkinut näin.

Kyllä muutosta varmaan on, mutta kumpi on parempi, on mahdoton sanoa jo äänenpaineenkin samalla kasvaessa. Vertaillessani Luxman 55A ja Marantz PM80 vahvistimia totesin ettei A-luokka tuo yksin onnea. Marantzia kuuntelin A-kytkin pohjassa. Siinä oli kyllä jotenkin puhdas ääni, mutta vaikea todella sanoa, koska niin erilaisia äänet olivat monella tapaa. Luxman svengaa, Marantz oli tylsä! :D Pystyn kyllä sanomaan kummasta pidin, mutten voi todella eritellä. Toinen tykkää toisesta kenties.
Kuitenkin täysin päinvastainen kokemus kuivuuden ja lämpimyyden suhteen, kuin "jkh" kertoi: A-luokka oli kuiva: täsmällinen mutta eloton. Toinen taas kertakaikkiaan eli ja soi siinä vertailussa.

Toisaalta tuo Marantz ei ollut puhdas A-luokkainen: virranotto kasvoi siinäkin tietyn tason jälkeen. B-luokkaan siirtyminen tapahtui vain myöhemmin A-nappi pohjassa. Virrankulutus oli alimmillaan nappi ylhäällä 38W ja pohjassa 50W. Luxmanissani luku on 78W, mutta se kasvaa aika äkkiä äänenvoimakkuutta nostaessa.

Variaatioita on runsaasti. Ja sitten on myös A-luokkana markkinoitavia, jotka ovat kuitenkin AB-luokkaisia. Voikohan "Pure A" mainintaankaan luottaa, vai kuuluisiko hifistin perusarsenaaliin myös virrankulutusmittari?

edit. ohhoh. Nyt vasta huomasin kirjoittavani tinkimättömään. En olisi kirjoittanut, sillä minä tingin aina elämässä, mutten elämästä. Halpalaitteistakin voi saada tinkimättömiä elämyksiä. Anteeksi väärä osasto! (Mutta tulihan täsmennettyä tuota B-luokka AB-luokkaa ;))

edit2. lisäsin vielä juttua, kun tuli aloitettua
 
Nyt täytyy kyllä tunnustaa, että olen itse sen verran enempi musiikin diggailuun suuntautunut hifisti, että en edes tiedä mihin luokkaan Densen B-110 vahvistimeni kuuluu. Jos joku osaa tuosta Densenin luokasta jotain sanoa, niin mielelläni tuonkin tietäisin.

Seuraava vahvistin päivitys tulee olemaan vinyylin esiaste. Kannattaakos tuota asiaa huomioida noissa vinyyli etusissa jotenkin?

Ihan mielenkiintoinen ketju, oppii taas jotain uutta asiaa. Vaikkakin tosi hifisti olisi varmaan noi luokka jutut selvitellyt itselleen jo harrastuksen alku vaiheessa. Häpeän tätä! :-\

Jyri
 
Eiköhän pienet vahvistimet ole jopa pääsääntöisesti A-luokkaisia? Mikrofonivahvistimet, kuulokevahvistimet jne.

Vielä tuohon kysymykseen palatakseni, että miten luokat erovat äänellisesti. AB-luokkaista on vaikea tutkia tässä, koska äänenpaine kasvaa. Mutta että miten erotella kahta vahvistinta vertaillessa A-luokan vaikutus, on jo kokolailla mahdoton tehtävä, koska vahvistimet eroavat toisistaan muillakin tavoin. Mutta varmaan aloittaja juuri tämän taakse koittaakin nähdä.

On sellaisia vahvistimia joissa voi kytkimestä muuttaa luokkaa eli transistorien tai putkien kytkentää vahvistinpiirissä. Näissä ehkä parhaiten pääsee yrittämään analysoida luokkien eroja. Putkivahvistimien tiedoissa olen tuollaisiín useimmin törmännyt. Mutta toisaalta: epäilen onnistuuko tuollainen sittenkään, koska kokemukseni vastaavasta Marantzista oli että koko sointitasapainokin muuttui kytkimestä. Ehkäpä vahvistin pitää suunnitella tietylle kytkennälle kokonaisvaltaisesti ja kytkennän muuttaminen toiseksi muuttaa monin tavoin toimintaa.

Kirjoitankohan paljon asiavirheitä? Ehkäpä osaatte korjata.
 
jkh sanoi:
A-luokassahan sähköä käytetään mitattavasti eri lailla,kuin muissa luokissa.Tästähän on ollut paljonkin juttua ja mittailua eri lehdissä vuosien mittaan.
Silti eräät sanovat,ettei edes mitattava ero kuulu äänessä,kun puhutaan A-luokasta.
Napsauta laajentaaksesi...

Yrittääkö jkh tässä sanoa, että vahvistin soi paremmin, koska se mitattavasti syö enemmän sähköä? Jos niin, niin ihan noin hurjaa mittaususkoa en olekaan koskaan ennen tavannut. :-\

Vai mitä tuon piti tarkoittaa?

Ossi
 
Toisinkuulija sanoi:
Yrittääkö jkh tässä sanoa, että vahvistin soi paremmin, koska se mitattavasti syö enemmän sähköä? Jos niin, niin ihan noin hurjaa mittaususkoa en olekaan koskaan ennen tavannut. :-\

Vai mitä tuon piti tarkoittaa?

Ossi
Napsauta laajentaaksesi...
jkh taitaa tarkoittaa sitä että hän yrittää kuuntelemalla selvittää kuinka mittaustulokset korreloivat kuuntelun kanssa :)


T.JH
 
Moi

Tuossa olen asiaa itsekin tutkaillut, ja mielestäni hyvin toteutettu A-luokkainen transistori pesee muut transistorit nopeudessa reagoida musiikkiin. Ja se antaa miellyttävän tunnelman, sellaista putkimaista liikkuvuutta.
Toki rajoittunut kokemus, en ole kaikkia maailman huippupelejä kuullut.
TR
 
Toki ainakin periaatteessa noin voisi olla.

Ei taida kuitenkaan olla itsestään selvyys käytännössä.
 
Toisinkuulija sanoi:
Toki ainakin periaatteessa noin voisi olla.

Ei taida kuitenkaan olla itsestään selvyys käytännössä.
Napsauta laajentaaksesi...

Mikähän tämän toteamuksen informaatiosisältö keskustelussa oli? ???

En oikein usko että mikään valmistaja tekisi huvikseen enemmän virtaa kuluttavia vahvistimia, jos ei siitä olisi jotain äänenlaadullista hyötyä. Pelkästään virtasyöpömmän laitteen jäähdytyksen varmistamiseen menee enemmän rahaa.
 
Ainakin mulle muistuu A-luokan Krellistä mieleen se järkkymätön dynamiikka. Soundi oli sellanen lämpöinen, juurikin helposti kuunneltava. Nykyinen Krellin integroitu ei liene enää A-luokan peli:) mutta hyvä-ääninen laite tuokin, joiltain osin parempikin kuin wanhan liiton KSA-50mk2. Hyvinä puolina integoidussa nopeus, ilmavuutta enempi..
 
Moi,

Melkoisia "mörköjä" solid state A-luokan laitteet on monine vahvistinasteineen. Feedbackia global/nested (Krell?) käytetään.
A-luokka on varmaan sinänsä ok, mutta aika monimutkaisia laitteita useat niistä ovat.
Audio Critique sivulla kirjoittava Arthur Salvatore tuntuu olevan samalla kannalla.
Pass Labs (ainakin ne ensimmäiset) vetoaa itseeni suht pelkistetyllä suunnittelulla. Kiinnostaisi päästä kuulemaan joskus.
Itse olen omistanut Levinsonin A-luokan laitteita ja aavistuksen sitä makua mielestäni niissä on, että ne ei kovin pureudu musiikin yksityiskohtiin. Tiedäpä sitten, miltä Levinson mahtaisi kuullostaa ilman A-luokkaa.
Tällä hetkellä kuuntelen BAT päätteellä - ei taida olla ihan täyttä class A:ta, mutta bias virtaa tuntuu olevan riittävästi lämpenemisestä päätellen. Tässäkin merkissä vetoaa siistin pelkistetty toteutus. Tehdyt valinnat vahvistimen toteutuksessa on se asia kuitenkin, mikä vaikuttaa eniten saatuun ääneen.
Toivottavasti et häiritse kovasti naapurin radiota, kun JKH kokeilet niitä digitaalivahvareita ;)
 
Onhan eräät valmistajat hetkeksi livenneet A-luokasta pois palaten sitten takaisin tuohon kytkentään.
Jotkut valmistajat ei muihin luokkiin luota näköjään.
Tuo jäähdytysjuttu on kesällä nimenomaan se asia,joka voi laittaa harrastajan tähyilemään muita luokkia.
Korkean ulkolämpötilan kanssa kovat lisälämmöt vielä huoneeseen lykkäävä A-luokkalainen tekee huoneesta saunan.Siellä ollaan sitten lopulta vain kalsarit jalassa kuuntelemassa.
Hyvät ilmastointilaitteet ovatkin kesällä suosituslistalla A-luokan kuuntelijoille.
Soiko A-luokkalainen sitten ihan kuin itsestään hyvin?Enpä sano niin.Se voi ollakin vähän vaativakin peli tuodessaan äänestä parhaimillaan esiin lämmintä selkeyttä.
Itse olen verrannut kotonani monia B-luokan viileydessä toimivia vahvaimia A-luokan Krelliin ,Thresholdiin ja Audio Researchiin.Tämä jälkimmäinen on yrittänyt välillä eroon A-luokasta.Eikä kaikki sen kytkennät taida olla aina aidossa A-luokassa.
Jotkut B-luokan vahvistimet ovat olleet erittäin hyviä äänellisesti,joten ei se luokka sinällään aina takaa mitään.
Mutta minulle tuo AB-kytkentä on toisinaan ollut pelkkää kikkailua.Laitetta yritetään myydä A-luokalla,mutta masiina pysyy B-luokan viileydessä.
 
Makero sanoi:
Moi,

Melkoisia "mörköjä" solid state A-luokan laitteet on monine vahvistinasteineen. Feedbackia global/nested (Krell?) käytetään.
A-luokka on varmaan sinänsä ok, mutta aika monimutkaisia laitteita useat niistä ovat.

Toivottavasti et häiritse kovasti naapurin radiota, kun JKH kokeilet niitä digitaalivahvareita ;)
Napsauta laajentaaksesi...
Kokeilu tapahtuu viimeistään silloin ,kun ulkolämpötila on yli 20 plusastetta useana päivänä.
Mutta ei tuo ole ratkaiseva juttu kokeilussa.Kiinnostaa itse selvittää,pitääkö joidenkin kehut uudesta D-luokasta paikkansa.Jos itse kuulen äänellisiä puutteita digivahvareissa yhä,ne jää ostamatta.
Kyllähän monen A-luokan koneen sisällä on paljon tavaraa ja painoa kertyy jäähdytysrivoistakin.
Tuosta Levinsonista:Nekin on tehty tietyllä tavalla tietynlaiseen sointitasapainoon pyrkien.Itse olen pitänyt.
Levinson taitaa myös nykyään halajata takaisin aitoon A-luokkaan,muttei siihen ihan aidoimpaan mene jo kuluttajaystävällisistä syistä.
 
Makero sanoi:
Toivottavasti et häiritse kovasti naapurin radiota, kun JKH kokeilet niitä digitaalivahvareita ;)
Napsauta laajentaaksesi...

Tällaiset jutut ovat historian havinaa. Nykyiset D-luokkalaiset (ainakin parhaat) ovat EMC asioiltaan huippuluokkaa. Kuten esim. Hypexin UCD.
 
Janne sanoi:
En oikein usko että mikään valmistaja tekisi huvikseen enemmän virtaa kuluttavia vahvistimia, jos ei siitä olisi jotain äänenlaadullista hyötyä. Pelkästään virtasyöpömmän laitteen jäähdytyksen varmistamiseen menee enemmän rahaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Ei varmaan huvikseen tee kukaan. On kuitenkin mahdollista että todella hyvin suunniteltu A/B luokkalainen kikkare ei hyödy A-luokkalaisuudesta kuultavasti.
 
Yleisö pyysi kirjottamaan kvanttifysiikkaan perustuvan jutun, mut matemaattiset taitoni ovat blondimitoissa.
Jos joukossamme on joku korkeampaa matematiikkaa tunteva tai teoreettinen fysiikka kelpaa myös, niin selitän tämänkin pikku probleeman :)
Runolliset vertauskuvat hämmästyttää ilman kunnon kaavoitusta.
Voi ne kaavatki kyl hämmästyttää :D
Mut kyl niillä vahvaimilla on mummoblondin päällä sekä looginen että kuultava ero.
Ja kissat tietää muista ansioista :)
 
jkh sanoi:
Tuosta Levinsonista:Nekin on tehty tietyllä tavalla tietynlaiseen sointitasapainoon pyrkien.Itse olen pitänyt.
Levinson taitaa myös nykyään halajata takaisin aitoon A-luokkaan,muttei siihen ihan aidoimpaan mene jo kuluttajaystävällisistä syistä.
Napsauta laajentaaksesi...


Kuulin huhun, että Levinson kärähti kopioinnista. Eli Kiinalaiset oli tällä kertaa ne joilta kopioitiin :D
 
A-luokkaa...

Mulla on aina ongelma näittein lämpöisten ja viileiden soundien kanssa..

Selkeätä on, soiko musiikissa melodiat vai ei, ja miten ajoitukset pelaa.
Se on hyvin yksinkertaista, ja sitten tietää, miten musiikintoisto toimii.

Ossi
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös