46hz jyrää

[Jyrki_H]

Tuo on kyllä totta, että varsinaista paineistumista ei tapahdu kuin vasta niillä aallonpituuksilla, jotka eivät enää mahdu kuunteluhuoneen sisään. Nämä taajuudet ovat tyypillisesti huomattavasti kick drum -osastoa matalampia. Dipolissa kuitenkin taka-aalto vaimentaa etuaaltoa heti baffle stepin alapuolisilla taajuuksilla. Lisäksi taka-aalto heijastuu etuseinästä ja tällä on varmasti merkitystä bassotaajuuksilla.

Olen verrannut omia kaiuttimiani Gradient Revolutioneihin omassa kuunteluhuoneessani ja ainakin tässä tapauksessa havaitsin tuon ilmiön. Lisäksi minulla on kokemusta (ei omassa huoneessa) Martin Logan Aerius i:stä, joka on ESL-hybridikaiutin dynaamisella bassolla ja tässäkin oli potkun puutetta 8-tuumaisesta refleksibassosta ja korkeasta jakotaajuudesta riippumatta.

Magnepaneja olen myös kuullut, mutta siitä on jo aikaa. Oman kokemukseni mukaan samankaltainen ilmiö toteutuu myös etu- ja kylkibasson tapauksessa kotelokaiuttimilla. Tämä taas viittaisi siihen, että yläbasson suuntaavuus on hyvä asia. Myös dipolissa on hyvä suuntaavuus, mutta mitä sitten vastakkaisvaiheinen takasäteily saa aikaan baffle stepin yläpuolisilla taajuuksilla...

 

[kahvis]

En ymmärrä miten "ensiheijastuksien" akustoinnilla saavutetaan parempaa ääntä, kun dipolin periaatteellahan niitä ei käytännössä ole. Tai no on, mutta niiden taso on todella matala verrattuna suoraan korvaan tulevan äänentasoon...

Magnepanin (kuten muiden dipolipaneelien) hyvä ääni perustuu äänen puhtauteen, kun ensiheijastuksia (niin lattiassa, katossa, kuin seinissä) ei tapahdu ja huone resonanssit ei ole niin pahat. Mutta kaiuttimen huonopuoli on vuoristoinen taajuusvaste, joka kyllä häviää "puhtaalle äänelle" kaiuitintyypin eduksi. Mielestäni ei kannata taistella tasaisen taajuusvasteen eteen loputtomiin, jos ääni kuulostaa muuten hyvältä.

 

[pjl]

Jos oikein ymmärsin kun Linkwitzlabia lueskelin niin suoran äänen taso on muutaman desibelin (luokkaa 5) korkeampi suhteessa heijastuksiin kuin pöntöillä. Suuntakuvio on tavallaan pallo kajarin edessä ja takana. Nolla osoitaa suoraan sivulle ja jos oikein muistan niin 60 asteen kulmaan vaimennusta on vasta noin 6dB. Lattiaheijastus kait tulee lattiaan asti ulottuvalla dipolilla siinä missä pöntölläkin kun sitä nollaa ei pääse muodostumaan alaspäin. Tiedä sitten vaikuttaako Megnepanin korkeus tähän? Linjalähdejutut ja silleen...

Pekka

 

[jpo]

http://web.archive.org/web/20061128101822/http://homepage.mac.com/tzagar/dipoles.html
tuolta löytyy noita suuntakuvio juttuja yms. ja akustointivinkkejä erikokoisiin tiloihin.


Ainakin Genelecin sivuilta luin, että heiastuvan äänentason tulee olla kuuntelupaikalla vähintään 20db pienempi, kuin kaiuttimen suoran äänen.
Minun huoneessani tuo toteutuu nyt villoitettuna jo melko hyvin.

Muutaman päivan kuunneltuani, täytyy sanoa, että eteenpäin on menty reippaasti. Kuulen nyt levyiltä helposti yksityskohtia, joita aiemmin olen huomannut vain kuulokkeilla. Muita vertailukohteita minulla ei kyllä oikeastaan olekkaan.

Lainaus Jyrki_H:"Dipolit ovat suuntaavat, joten stereokuva ei aukea kaiutinlinjan ulkopuolelle" -> yksi murhe vähemmän

Aion aloittaa kaiutin- ja kuuntelupaikan siirtorumban jälleen alusta, nyt villojen ja eq:n kanssa. Katsotaan saanko siirrettyä noita "monttuja" minun korvaani sopivampaan paikkaan, jos/kun niitä ei pois saa.
Tällä kertaa ilman mittareita.

Mitään liiallista äänen tumputtumista en ole havainnut. Villoilla on senverran paksuutta, että vaimennusta tapahtuu muuallakin kuin korkeilla taajuuksilla. Toisaalta taas villojen pinta-ala on pieni verrattuna huoneen kokonaisalaan (seinä/lattia ja katto), eikä täällä ole normaaleja sohvakalustoja tai verhoja ääniä imemässä.

Matalaselkäinen kuuntelutuoli voisi olla kokeilemisen arvoinen, josko takaseinäheiastuksista tulisi positiivista avaruutta ääneen, jonka olen mahdollisesti hukannut etuseinän tumputtamalla.
Tuosta etuseinän käsittelystä löytyy dipoliharrastajilta aika vahvoja mielipiteitä täysin käsittelemättömästä-, diffusoidusta- tai ääntä imevästä seinästä.
Itse olen nyt kokeillut niistä kahta (paljas ja imuroiva) ja tähän tilaan + minun musiikkimakuuni sopivampi on absorbointi.

Messuilla näin Gradientin osastolla aaltopahvista taitellun diffuussorin. Tuommoistahan voisi kokeilla myös etuseinälle. Ei taida kyllä heiastaa, kuin aivan korkeimmat taajuudet. Onko kenelläkään tietoa tai kokemusta?


Valmistahan tästä tuskin koskaan tulee.

 

[kahvis]

http://web.archive.org/web/20061128101822/http://homepage.mac.com/tzagar/dipoles.html
tuolta löytyy noita suuntakuvio juttuja yms. ja akustointivinkkejä erikokoisiin tiloihin.

Tarkoittaako "monopole" - kaiutin normaalia refleksi- tai suljettuakoteloa? Nimittäin tuon "the 'early' reflection levels for different loudspeaker" -vertailun mukaan esimerkiksi kaiuttimen takanaolevalla seinällä ei ole mitään merkitystä ensihaijastusääneen? Mutta bassotaajuuksilla sillähän on aika suurikin merkitys. ???

EDIT: "Monopole - a forward directed radiation pattern, similar to some directional horn loudspeakers." Vastauslöytyi! Mutta mielestäni vertailussa olisi ollut mukava nähdä normaali "enclousure".

 

[elviz]

...
...
Aion aloittaa kaiutin- ja kuuntelupaikan siirtorumban jälleen alusta, nyt villojen ja eq:n kanssa. Katsotaan saanko siirrettyä noita "monttuja" minun korvaani sopivampaan paikkaan, jos/kun niitä ei pois saa.
Tällä kertaa ilman mittareita.

Mitään liiallista äänen tumputtumista en ole havainnut. Villoilla on senverran paksuutta, että vaimennusta tapahtuu muuallakin kuin korkeilla taajuuksilla. Toisaalta taas villojen pinta-ala on pieni verrattuna huoneen kokonaisalaan (seinä/lattia ja katto), eikä täällä ole normaaleja sohvakalustoja tai verhoja ääniä imemässä.

Matalaselkäinen kuuntelutuoli voisi olla kokeilemisen arvoinen, josko takaseinäheiastuksista tulisi positiivista avaruutta ääneen, jonka olen mahdollisesti hukannut etuseinän tumputtamalla.
Tuosta etuseinän käsittelystä löytyy dipoliharrastajilta aika vahvoja mielipiteitä täysin käsittelemättömästä-, diffusoidusta- tai ääntä imevästä seinästä.
Itse olen nyt kokeillut niistä kahta (paljas ja imuroiva) ja tähän tilaan + minun musiikkimakuuni sopivampi on absorbointi.

Messuilla näin Gradientin osastolla aaltopahvista taitellun diffuussorin. Tuommoistahan voisi kokeilla myös etuseinälle. Ei taida kyllä heiastaa, kuin aivan korkeimmat taajuudet. Onko kenelläkään tietoa tai kokemusta?


Valmistahan tästä tuskin koskaan tulee.

Ihan vaan yhtenä ideana, että jos jotain on omasta mielestä kauttaaltaan pielessä äänentoistossa, eikä akustiikan säätö auta riittävästi, niin kannattaisiko vain kokeilla jotain toisia kajareita? Jos meinaan noiden kajareiden saundi/suuntaavuus/yms ominaisuudet ei olekaan täysin sun makuusi vaikka kuinka muuttelet huonetta ja siirtelet kamppeita. Kyllä mielestäni hifien pitää kuulostaa jo hyvältä ilman equtusta ja paksua kerrosta villoja seinissä. Jospa sun mieli tekis kuulla jotain, mitä maggie ei osaa antaa...tuossa tilassa.

 

[khx100]

Kokeile, jos saisit etuseinästä heijastuneen aallon vastavaiheiseksi resonanssitaajuudella suoran äänen kanssa, silloin korostuma saattaisi lieventyä.

Kaiuttimen etäisyys etuseinästä pitäisi näin ollen olla 340 m/s / (4*46 Hz) = 1.85 m.

Vai meneekö näin, viisaammat kommentoikoot. Kokeileminen ei ainakaan maksa mitään.

 

[ksaunisto]

EDIT: "Monopole - a forward directed radiation pattern, similar to some directional horn loudspeakers." Vastauslöytyi! Mutta mielestäni vertailussa olisi ollut mukava nähdä normaali "enclousure".

Tavanomainen pienehkö kotelo on bassoalueella likimain Omni ja keskialueelta ylöspäin Cardioid. Se on siis baffle-stepistä johtuen yhdistelmälähde, joka käyttäytyy taajuuden mukaan muuttuvasti ja niin huonosti yleistettävästi, ettei sitä kannattane tuollaiseen dokumenttiin laittaa.
Doku on myös kirjoitettu ihan jonkin verran dipolilasit päässä, koska dipoli on saatu rankattua puhtaan kardioidin edelle. Niillähän ei teoriassa ole heijastustehon suhteen eroa. Jos tarkastelu rajoitetaan koskemaan vain kahta lähintä seinää, lähintä nurkkaa ja kattoa, jää dipoli toiseksi jopa peruskardioidille. Hyperkardioidille ja tuon dokun monopolille eli torvelle jopa todella reilusti.

 

[kahvis]

Doku on myös kirjoitettu ihan jonkin verran dipolilasit päässä, koska dipoli on saatu rankattua puhtaan kardioidin edelle.

Mikä on puhdas kardiodi? joku teoreettinen kaiutin mitä ei ole käytännössä?

Niillähän ei teoriassa ole heijastustehon suhteen eroa. Jos tarkastelu rajoitetaan koskemaan vain kahta lähintä seinää, lähintä nurkkaa ja kattoa, jää dipoli toiseksi jopa peruskardioidille.

Tarkoittaako tämä sitä, että kardiodi on vielä huone immuunimpi, kuin dipoli?

Hyperkardioidille ja tuon dokun monopolille eli torvelle jopa todella reilusti.

mikä on hyperkardiodi?

ps. olen hyvin kiinnostunut tekniikasta, koska minulla ei siitä kokemusta ole. Mutta miksi yleinen ratkaisu akustointi ongelmiin on dipoli?

 

[ksaunisto]

Mikä on puhdas kardiodi? joku teoreettinen kaiutin mitä ei ole käytännössä?

Tarkoittaako tämä sitä, että kardiodi on vielä huone immuunimpi, kuin dipoli?

mikä on hyperkardiodi?

ps. olen hyvin kiinnostunut tekniikasta, koska minulla ei siitä kokemusta ole. Mutta miksi yleinen ratkaisu akustointi ongelmiin on dipoli?

Liitteenä kuvatus, jossa on huoneeseen sijoitettu ja kuuntelijaa kohti suunnattu ideaalinen dipoli, kardioidi ja hyperkardioidi. Tuosta selvinnee miltä eri suuntakuviot näyttävät paperilla. Käytännössä mitään noista ei saada täysin puhtaiksi vaan suuntakuvio vaihtelee taajuudesta riippuen jonkin verran.

Kuvatuksen punaiset sektorit esittävät aikaisten seinäheijastusten lähtösuuntia etuseinää ja lähintä sivuseinää kohti. Siniset sektorit esittävät huoneresonansseja synnyttävien seinäheijastusten lähtösuuntia etuseinää ja lähintä sivuseinää kohti. Huoneen takaseinää ja vastakkaista sivuseinää kohti lähtevissä tasoissa ei ole tuollaisella suuntauksella merkittävää eroa, joten niitä sektoreita ei ole piirretty.

Mitä tuo sitten kertoo? Ensinnäkin sen että dipoli on selvästi vahvin sivuseinäheijastusten vaimennuksessa. Pystymoodien vaimennuskyky on myös paras, vaikkei sitä kuvasta näykään. Kaikissa muissa dipoli on heikoin, mikäli pääkeila on käännetty kuuntelijaa kohti (30 astetta huoneen suunnasta).
Puhdas kardioidi on heikoin sivuseinän suuntaan, ja selvästi vahvin etunurkan suuntaan. Muihin suuntiin kuitenkin tuplasti...triplasti dipolia enemmän vaimentava.
Hyperkardioidi puhdistaa pöydän, vaikka sekin jää sivuseinäheijastuksen ja pystymoodien vaimennuksessa dipolille. Muihin suuntiin lähtevien äänien vaimennukset ovat vähintään 10 dB dipolia suurempia. Puhdas hyperkardioidi eli 120 asteen kulmiin eniten vaimentava sopii hyvin bassoalueelle, jossa tarvitaan huonemoodien vaimennuskykyä. Jos haetaan keskimäärin voimakkaampaa suuntaavuutta ja erityisesti parempaa nurkkaheijastuksen vaimennuskykyä, niin hyperkardioidista pitäisi tulla hiukan kardioidin suuntaan. Keskimäärin suurimman takasektorin vaimennuksen tekee hyperkardioidimainen, jonka vaimennus suoraan taakse on noin 14 dB ja maksimivaimennukset 135 asteen kulmiin.

Dipoleja tehdään käytännössä siksi että se on helppo ja halpa tekniikka, sopivasti suunnattuna ja sijoiteltuna kohtalaisen tehokas vaimentamaan huonemoodeja ja reilun ympärisäteilevyytensä vuoksi ehostaa äänikuvaa. Erilaisten kardioidien suunnittelussa ja valmistuksessa on myös haasteita, joita kaupalliset valmistajat eivät ilmeisesti ole pystyneet ratkaisemaan annetulla budjetilla. Lopulta kaikki riippuu siitä, miltä musiikki saadaan yksilön mielestä kuulostamaan sijoittamalla tietty rahasumma.

 

[kahvis]

Tulee vähän huono omatunto näin raakasta threadin varastamisesta, mutta tähän samaan on hyvä kysyä vielä:

-Kardiodi varmaan kärsii samanlaisista dynaamiikan ongelmista kuin dipolikin? Ja "potkun" puute?

-Onko mitään valmiita DIY ohjeita kardiodeille kaiuttimille, google ei vielä ainakaan auttanut minua? Onko hifi-lehden kardiodi "puhdas" kardiodi? Voisi jopa kesän ratoksi tälläistä diy-projektia kaavailla.

 

[ksaunisto]

-Kardiodi varmaan kärsii samanlaisista dynaamiikan ongelmista kuin dipolikin? Ja "potkun" puute?

Riippuu aivan toteutuksesta. Torvilla ja suuntaimilla dynamiikka ja potku ovat parasta A-ryhmää. Muilla kardioidia tuottavilla tekniikoilla on omat dynaamiset rajoitteensa, joita voi kompensoida kokoa suurentamalla. Mikään systeemihän ei ole absoluuttisesti potkuton ja epädynaaminen jos mitään rajoituksia ei aseteta.
Vastaavassa kokoluokassa painiva kardioidi paineistaa ja potkii hiukan dipolia enemmän, vaikkei olisi toteutettu torvella. Tämä johtuu siitä että myös resistanssikoteloitu säteilijä sisältää paineistavan - ikäänkuin suljetun äänilähteen. Ympärisäteilevän ja dipolin yhdistelmänä toteutetussa paineistava osa on jo muutenkin mukana.

-Onko mitään valmiita DIY ohjeita kardiodeille kaiuttimille, google ei vielä ainakaan auttanut minua? Onko hifi-lehden kardiodi "puhdas" kardiodi? Voisi jopa kesän ratoksi tälläistä diy-projektia kaavailla.

Hifi-lehdessä on ollut C-1 ja C-115. Torvina löytyy massiivisia DIY-projekteja bassoille asti, mutta muista laajakaistaisista rakenteista C-1 lienee ainoa varsinainen raksaohje. Joitakin rakennusohjeen tunnusmerkit täyttäviä DIY-projekteja on myös olemassa - kenties muitakin kuin KS-585. Tuotakaan en suosittele kopioimaan ihan suoraan, vaikka onkin huippuneutraali ja kylppäriakustiikan sietävä. Muita samasta pajasta kotoisin olevia muotoilullisia älynväläyksia ovat WTC7ex ja Alien2004.

Kardioidin "puhtautta" ei kannata liikaa painottaa, koska laajakaistainen vakiosuuntaavuus ei ole välttämättä eduksi omalle levyvalikoimalle. Varsinkin Hifi-lehden sarjoissa suuntaavuus on suunniteltu kasvamaan korkeita kohti.

 

[Äänimies]

-Kardiodi varmaan kärsii samanlaisista dynaamiikan ongelmista kuin dipolikin? Ja "potkun" puute?

Ei välttämättä > , http://www.dbaudio.com/en/systems/j_series/j_infra/

Alkuperäiseen kysymykseen vastaisin:Tee resonaattori,vaikka raskasmatosta,suht helppo toteuttaa.

 

[kahvis]

Ei välttämättä > , http://www.dbaudio.com/en/systems/j_series/j_infra/

Alkuperäiseen kysymykseen vastaisin:Tee resonaattori,vaikka raskasmatosta,suht helppo toteuttaa.

Tuohan on toteutettu jotenkin niin, että takana on yksi elementti ja edessä kaksi. Mutta missä vaiheessa tuo takana oleva elementti on suhteessa noihin kahteen edessä olevaan?

 

[ksaunisto]

Tuohan on toteutettu jotenkin niin, että takana on yksi elementti ja edessä kaksi. Mutta missä vaiheessa tuo takana oleva elementti on suhteessa noihin kahteen edessä olevaan?

Vastakkaisvaiheinen. Takaelementti on alipäästetty yläbassolta..alakeskialueelta, jotta sen vaste olisi samanmuotoinen kuin etuelementtien takavaste. Takaelementille tarvitaan yleensä myös lisäviivettä, jotta ajoitus suoraan taaksepäin saataisiin samaksi kuin etuelementeillä. Hyperkardioidi syntyy kun takaelementin tasoa lasketaan 6 dB.

Näin siis teoriassa, ilman takeita että em. subbari olisi tehty täsmälleen noin.