K
ksaunisto
VelluPiri sanoi:
Noin iso ero vakuttanee aika paljon. Missäs tuo meni pieleen? Laittoiko sahuri väärät asetukset vai vaikuttaako alemman elementin sijoitus lähelle seuraavan osan alkua noin paljon.
-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
25 Hz Pörisee?
- Keskustelun aloittaja VelluPiri
- Aloituspäivämäärä
Noin iso ero vakuttanee aika paljon. Missäs tuo meni pieleen? Laittoiko sahuri väärät asetukset vai vaikuttaako alemman elementin sijoitus lähelle seuraavan osan alkua noin paljon.
Noooh...
Ei se nyt varsinaisesti pieleen mennyt, mutta kun tuolla laskentasheetillä pelaa pari viikkoa ja versioita alkaa olemaan 50 niin pääsee totuus unohtumaan.
kun tuo simulointi näytti ihan ok. niin luulin ettei se ole tuon kavennussuhteen niin tarkkaa.
tiedä sitten onko sillä merkitystä, se selviää kun saan tuon kuristuspalan tehtyä.
Mailailin tuonne ison veden taa ja olivatten sitä mieltä että simuloinnissa ei ole mitään vikaa, ja että tuon kyllä pitäisi henkäistä tuo 25Hz moitteetta.
Onko mahdollista että tuo vahvistin olisi jollakin lailla paska.
Aikaisemmin nuo subit oli 25 litran passiivisäteilijä kotelossa ja tuloksena oli ihan sama juttu, 30Hz kuuluu ja 25 vaan pörisee, = vähän kun verkkohurina tai maalenkki, eli hurinan taajuus on jotain ihan muuta kun 25Hz
Vp
Ei se nyt varsinaisesti pieleen mennyt, mutta kun tuolla laskentasheetillä pelaa pari viikkoa ja versioita alkaa olemaan 50 niin pääsee totuus unohtumaan.
kun tuo simulointi näytti ihan ok. niin luulin ettei se ole tuon kavennussuhteen niin tarkkaa.
tiedä sitten onko sillä merkitystä, se selviää kun saan tuon kuristuspalan tehtyä.
Mailailin tuonne ison veden taa ja olivatten sitä mieltä että simuloinnissa ei ole mitään vikaa, ja että tuon kyllä pitäisi henkäistä tuo 25Hz moitteetta.
Onko mahdollista että tuo vahvistin olisi jollakin lailla paska.
Aikaisemmin nuo subit oli 25 litran passiivisäteilijä kotelossa ja tuloksena oli ihan sama juttu, 30Hz kuuluu ja 25 vaan pörisee, = vähän kun verkkohurina tai maalenkki, eli hurinan taajuus on jotain ihan muuta kun 25Hz
Vp
K
ksaunisto
Ilman muuta vahvistin voi kipata - varsinkin jos sulla on elementit rinnan saman päätekanavan perässä. Impedanssi on resonanssin kohdalla minimissä, joten rinnankytkennällä lähestytään uhkaavasti Re/2. Erillisillä päätekanavilla pitäisi pelata jos pääte on kunnossa.
Edit: Onkos päätteessä mahdollisesti subsonic suodin?
Edit: Onkos päätteessä mahdollisesti subsonic suodin?
Rinnan ovat ja vahvistin sillassa 220W pitäisi antaa 4 ohmiin.(muistaakseni)
sub sonicia ei ole.
vaffarin saa kytkettyä myös parallel tilaan jolloin luvataan 160W/2ohmia, olisiko tämä parempi asetus?
olen vaan johdottanut elementit kotelon läpi rinnan, joten tarvitsee avata ja ottaa kummallekkin elementille omat johdot, pääsee tuta stereotilaakin kokeilemaan.
täytyy kokeilla leffavaffarin päätteillä myös niin saadaan eliminoitua tuo ongelma
VP
sub sonicia ei ole.
vaffarin saa kytkettyä myös parallel tilaan jolloin luvataan 160W/2ohmia, olisiko tämä parempi asetus?
olen vaan johdottanut elementit kotelon läpi rinnan, joten tarvitsee avata ja ottaa kummallekkin elementille omat johdot, pääsee tuta stereotilaakin kokeilemaan.
täytyy kokeilla leffavaffarin päätteillä myös niin saadaan eliminoitua tuo ongelma
VP
Varmaan kannattaa se paraller-mode testata.Eikös tästä ongelmasta päästä kun laitan takaisin nuo vasteen oikaisemiseksi tarkoitetut vastukset takaisin
nousee impedanssi 2.2 ohmia. Olivatten muistaakseni poijes kun testasin, käytin oikaisuun tuota x-prota.
ja laitetaan varmuuden vuoksi tuo vahvari parallel tilaan, löysin tuon vahvarin datalehden jossa luvataan parallel tilassa 160W/1ohm, elementti irti ja yhdet liittimet lisää
kiitoksia poijaat taidetaan olla asian ytimessä.
VP
nousee impedanssi 2.2 ohmia. Olivatten muistaakseni poijes kun testasin, käytin oikaisuun tuota x-prota.
ja laitetaan varmuuden vuoksi tuo vahvari parallel tilaan, löysin tuon vahvarin datalehden jossa luvataan parallel tilassa 160W/1ohm, elementti irti ja yhdet liittimet lisää
kiitoksia poijaat taidetaan olla asian ytimessä.
VP
VelluPiri sanoi:
Jaa, että 1 ohmia sietäisi. Epäilen. Luulen, että normaali stereo käytössä sietää 4 ohmia ohmia ja sillattuna siis 8 ohmia. Ja eikö siinä se paraller tila ole sellainen, että se pukkaa saman signaalin milempiin kanaviin, mutta ei niitä lähtöjä kai voi yhteen kytkeä? Eli saman 4 ohmia se silloin kunnialla kestää. Saattaa jaksaa jotenkin 2 ohmia, mutta 1 ohmia ei varmaan mitenkään, ainakaan luotettavasti. Mikähän hinku niitä vahvistimia on kuormittaa matalilla impedansseilla, jolloin ei ole varmuutta, paljonko vahvistimen ylivirtasuojat rajoittaa yms?
ovaisanen
Hifiharrastaja
Hei,
Vahvistimet sillassa ja kaiuttimet rinnan ei ole hyvä yhdistelmä.
Eikös kannattaisi ajaa vahvistinta stereona tai tuplamonona , molempiin yksi kaiutin. Jos on vain monolähde, niin se sopivalla y-piuhalla molempien vahvistimien tuloihin.
Ei niitä watteja kikkailemalla saa lisää, pitää jättää aina vähän turvamarginaalia. Jos ei tunnu riittävän, osta tehokkaampi vahvistin. Se on melkein sama mölinä, onko se vahvistin stereona tai monoksi sillattu, jos on kaksi kaiutinta.
Vahvistimet sillassa ja kaiuttimet rinnan ei ole hyvä yhdistelmä.
Eikös kannattaisi ajaa vahvistinta stereona tai tuplamonona , molempiin yksi kaiutin. Jos on vain monolähde, niin se sopivalla y-piuhalla molempien vahvistimien tuloihin.
Ei niitä watteja kikkailemalla saa lisää, pitää jättää aina vähän turvamarginaalia. Jos ei tunnu riittävän, osta tehokkaampi vahvistin. Se on melkein sama mölinä, onko se vahvistin stereona tai monoksi sillattu, jos on kaksi kaiutinta.
K
ksaunisto
Älä nyt tuomitse, koska rinnankytkennöissä ja siltauksissa pitäisi pysytellä kohtuudessa. Sillattuna yhdestä päätekanavasta yritetään ottaa kaksinkertainen virta (ja teho) ulos. Rinnankytkentä vielä tuplaa edellisen, eli laitteesta yritetään repiä nelinkertaista virtaa (ja tehoa) nimellisarvoihin nähden. Alkuperäinen mitoitus vaatii yleensä jonkin verran kunnioitusta.
Kahta XLS-10 voi harkita ajavansa rinnakkain ainoastaan dipolina, jolloin systeemiresonanssin impedanssipiikki vähentää kuluvaa virtaa alabassolla. Ja silloinkin päätteen pitää olla aika kova antamaan ja ottamaan virtaa, jotta raskaan kartion liike-energia saataisiin kuriin keski...yläbassolla. Tästä syystä myöskään vastuksia ei kannata laittaa sarjaan. On karkeasti sanottuna hölmöläisten hommaa ostaa elementti, jonka Qe<0.2, BL>17 ja Mms>130g, ja tehdä siitä tahallisesti löysä lerppana vastuksella.
Kahta XLS-10 voi harkita ajavansa rinnakkain ainoastaan dipolina, jolloin systeemiresonanssin impedanssipiikki vähentää kuluvaa virtaa alabassolla. Ja silloinkin päätteen pitää olla aika kova antamaan ja ottamaan virtaa, jotta raskaan kartion liike-energia saataisiin kuriin keski...yläbassolla. Tästä syystä myöskään vastuksia ei kannata laittaa sarjaan. On karkeasti sanottuna hölmöläisten hommaa ostaa elementti, jonka Qe<0.2, BL>17 ja Mms>130g, ja tehdä siitä tahallisesti löysä lerppana vastuksella.
Joo enpä minä nuita elementtejä kyllä nyt hankkisikaan.
Kerroppa kimmosto viisaampana millä tuo nouseva vaste korjataan parhaiten jos ei vastuksien kanssa saa vehdata.
jos laitan siihen takaisin tuon x-proon niin jo lakkaa integroitumasta.
tuo 6db nousu kun poistetaan jää jäljelle 18db octaaville ja kun sotketaan vielä mukaan av-ampin jakarit niin meillä on pääkaiuttimilla 12db/oct ja subilla 18+12=40db/oct, ei ihan pelaa, kokeiltu on
vastuksilla ja av:n jakarilla toimii paremmin mutta kieltämättä tuollaista löysyyttä olen ollut kuulevinani, olen vain pitänyt sitä ko elementin ominaisuutena
Kerroppa kimmosto viisaampana millä tuo nouseva vaste korjataan parhaiten jos ei vastuksien kanssa saa vehdata.
jos laitan siihen takaisin tuon x-proon niin jo lakkaa integroitumasta.
tuo 6db nousu kun poistetaan jää jäljelle 18db octaaville ja kun sotketaan vielä mukaan av-ampin jakarit niin meillä on pääkaiuttimilla 12db/oct ja subilla 18+12=40db/oct, ei ihan pelaa, kokeiltu on
vastuksilla ja av:n jakarilla toimii paremmin mutta kieltämättä tuollaista löysyyttä olen ollut kuulevinani, olen vain pitänyt sitä ko elementin ominaisuutena
K
ksaunisto
Linjatasoista tilttiä voisi ainakin kokeilla. Eli tinataan passiivinen RC-alipäästö päätteelle menevään kaapeliin tai laitetaan osat pieneen purnukkaan, jossa on RCA-liittimet. Rajataajuus mitoitetaan esim. hiukan alle 30 Hz; C = 1 uF, R = 5.6 kohm. Jos etunen jaksaa syöttää pienempääkin impedanssia, voi laittaa vaikka R = 2.2 kohm ja C = 2.7 uF.
Mulla on välillä ollut käytössä ljudian keinukytkimillä varustettu F-mod tyyppinen alipäästösuodin(keinukykimillä valitaan jakottajuus vaffarin impedanssin mukaan)
sitä periaatteessa voisi käyttää, jotenkin pitäisi vaan haaroittaa tuo singnaali sen jälkeen jotta voisi ajaa vahvistinta tuplamonona.
jos väsään tuon sinun ohjeenmukaisen suotimen niin eikö tuon rajataajuuden pitäisi olla ylempänä 70Hz(-3db)vai onko mennyt joku multa ohi?(katso liite)
ja mitenkäs nuo komponentit kolvataan sarjaan rinnan vai sekäettää ja kumpaan lankaan rca piuhassa(väännä rautalangasta)!
sitä periaatteessa voisi käyttää, jotenkin pitäisi vaan haaroittaa tuo singnaali sen jälkeen jotta voisi ajaa vahvistinta tuplamonona.
jos väsään tuon sinun ohjeenmukaisen suotimen niin eikö tuon rajataajuuden pitäisi olla ylempänä 70Hz(-3db)vai onko mennyt joku multa ohi?(katso liite)
ja mitenkäs nuo komponentit kolvataan sarjaan rinnan vai sekäettää ja kumpaan lankaan rca piuhassa(väännä rautalangasta)!
K
ksaunisto
Tuo <30 Hz oli vaan hätäinen heitto kun en älynnyt varmistaa (tai lukea), mihin meinasit ylärajan laittaa. Akustinen lopputulos lienee kohtalaisen suora, jos alipäästön laittaa 50...80 Hz haarukkaan.
Tässä ohutta rautalankaa. Etuasteen lähtöimpedanssi ja päättteen tuloimpedanssi vaikuttavat tulokseen, joten ylärajataajuudet ovat vain suuntaa antavia. Reaalimaailman impedanssit loiventavat alipäästöä ja aiheuttavat vaimennusta alabassolle.
Tässä ohutta rautalankaa. Etuasteen lähtöimpedanssi ja päättteen tuloimpedanssi vaikuttavat tulokseen, joten ylärajataajuudet ovat vain suuntaa antavia. Reaalimaailman impedanssit loiventavat alipäästöä ja aiheuttavat vaimennusta alabassolle.
Liitteet
Jos käytän linjatasoista alipäästösuodinta jonka jakotaajuus riippuu päätteen ottoimpedanssista.
20kohmilla(=on päätteen otoimpedanssi) jakotaajuus on noin 70 Hz.
entä jos jaan monosignaalin jakarin jälkeen kahdelle päätteelle, y-haara johdolla, jotka ovat tuplamonona,sis päätteet on kytkettu rinnan vahvistimen kytkimellä.
muuttuuko antoimpedanssi jakosuotimelle nähden?
ymmärsikö kukaan, kimmostolla oli sitä taipuisaa rautalankaa, maltatko taas vähän väännellä,muutkin saa osallistua
VP
20kohmilla(=on päätteen otoimpedanssi) jakotaajuus on noin 70 Hz.
entä jos jaan monosignaalin jakarin jälkeen kahdelle päätteelle, y-haara johdolla, jotka ovat tuplamonona,sis päätteet on kytkettu rinnan vahvistimen kytkimellä.
muuttuuko antoimpedanssi jakosuotimelle nähden?
ymmärsikö kukaan, kimmostolla oli sitä taipuisaa rautalankaa, maltatko taas vähän väännellä,muutkin saa osallistua
VP
Alipäästösuotimen tapauksessa päätteen tuloimpedanssi ei vaikuta juurikaan rajataajuuteen koska se kytkeytyy kondensaattorin rinnalle. Impedanssi kylläkin vaikuttaa signaalin voimakkuuteen. 4.7K ja 20k tapauksessa taso vaimenee 0.8 kertaiseksi ja kahden rinnakkain olevan 20k (eli siis 10k) tapauksessa 0.68 kertaiseksi. Rajataajuus on siis f3=1/(2*PI*R*C), jossa R on tuo sarjassa oleva vastus (4.7k) plus etusen lähtöimpedanssi (ylensä niin pieni että voi jättää pois laskuista).
Pekka
Pekka
Moros Pekka
En tainut mainita että käytössä on tuo ljudian keinukytkimillä varustettu f-mod jossa jakotaajuus valitaan dippikytkimillä ottoimpedanssin mukaan. eli minua kiinnostaa muuttaako tuon signaalin jakaminen kahdelle päätteelle tuota jakarin näkemää impedanssia, eli tarvitseeko tehdä säätöjä.
tuon tason laskun huomasin ja se oli melkoinen verrattuna edellisiin virityksiin
VP
En tainut mainita että käytössä on tuo ljudian keinukytkimillä varustettu f-mod jossa jakotaajuus valitaan dippikytkimillä ottoimpedanssin mukaan. eli minua kiinnostaa muuttaako tuon signaalin jakaminen kahdelle päätteelle tuota jakarin näkemää impedanssia, eli tarvitseeko tehdä säätöjä.
tuon tason laskun huomasin ja se oli melkoinen verrattuna edellisiin virityksiin
VP
Empäs tiedäkkään millainen tuo Ljudian härveli on eikä googlekaan näjemmä tiennyt. Joka tapauksessa kaksi 20k tuloa rinnakkain näyttää yhdeltä 10k tulolta ohjaavan asteen (Ljudia) näkökulmasta. Edellisessä viestissä viittailin tuohon kimmoston rautalankaan.
Pekka
Pekka