2-kanava toisto ei kykene lähellekään todellisuutta ?

  • Keskustelun aloittaja PPU
  • Aloituspäivämäärä
Pasi P sanoi:
PS. epäilen muuten että tuon linkkaamani sivun viimeisen (kirjoitetun) kappaleen lukeminen, saattaa aiheuttaa eniten allergisia oireyhtymiä. :D

Ei aiheuta mulle reaktiota, tuohan on vain tyypillistä kaiutinkeskeisen harrastajan argumentointia, jota ei pidä missään nimessä ottaa vakavasti, koska kuuleehan tuon nyt korvillaankin ettei asia ole noin.
 
Tawe,
Ehdinkin editoida edellistä kommenttiani. Minusta kyseessä ei välttämättä tosiaankaan ole (pelkästään) kaiutinkeskeinen harrastaja vaan kysymyksessä tässä tapauksessa saattaa ehdottomasti enempi olla markkinointipoliittisia asioita.

Omilla korvilla tosin ei kovin voimakkaasti ole toistaiseksi kovin hirveästi asiaa kumoavaa kuultu mutta jonkin verran kuitenkin. Mutta kuten sanottua, se on varmasti vain omien surkeiden korvien vika.
 
Pasi, toi mun edellinen oli todellista hölynpölyä, eikä siitä sen enempää.
 
Tawe sanoi:
"Luonnollisen" ja "alkuperäisen" tilan ja äänikuvan perässä juokseminen ei johda mihinkään. Eikä se tuo edes musiikkiin merkittävää lisäarvo, vaikka kanava olisi satatuhatta. Kusetusta koko asia, IMO!

Mitenkähän lienee, et taida pahemmin kirkkomusiikkia kuunnella >:D
Minusta siinä on aika tärkeää, ei oleellista, hyvä tilantoisto. Siis se, miten se kirkko soi.
Orkesterimusiikilla en koe tärkeäksi, enkä yksinlaulussa, monenlainen kuoromusiikki, saati studiomusiikki toimii ilmankin äänikuvaa ja tilaa. Mutta olen viimeaikoina löytänyt itseni sweetspotista kuuntelemassa juuri kirkkomusiikilla. Muuta tulee kuunneltua muuta hommaten. Se "luonnolinen" tila kait se imee siihen. Ei silti etteikö sweetspotissa mitään muuta tulis kuunneltua.
 
Ei ollut mitään hölynpölyä Tawe, vaan arvostettava mielipide.

kkoskela,
Kirkkomusiikki (ei kuitenkaan poltto -sellainen), on minustakin yksi musiikinhaara jossa tila merkaa jonkin verran enemmän kuin hieman.

PS. Kiviniemi kun viimeksi päästeli Lakeuden ristissä niin meinasi niskat nyrjähtää. Muustakin syystä kuin siitä että soittaja istui kuulijan takana >:D
Sweetspottia koko kirkko :D
Kalevi kertoi diggaavansa kovasti Lakeuden ristin akustiikkaa ja tulee äänittämään (muistaakseni seuraavan) levynsä siellä.
 
Minä kuuntelin Iin kirkossa Mozartin Requiemin ja tuskittelin kun pitikin istua niin huonolle paikalle, aivan kuiva sointi.
Konsertin jälkeen juttelin erään soittajan kanssa (viulu), sanoi ensikommenttinaan että kauhea paikka soittaa kun ei yhtään soi. Ilmeisesti muoto oli tehokas vaimennin, sekä runsas paneli sisäpinnoissa ja kirkon täysi väkeä.
En mene tuonne toiste musiikin vuoksi.
sisakuva2.jpeg
 
Kuulostaa hieman oudolta. Minulle ei ole koskaan tullut ihan vastaavaa tilannetta eteen vaikka olenkin istunut "huonolla paikalla" joskus. Puukirkko kyllä imaisee ääniä eikä sopine kaikelle materiaalille kovin hyvin, eikä soitanta ole välttämättä niin "komeaa" kuin kaikuvammassa tilassa. Lakeuden risti on hyvin pitkä ja (kaikuvaa) kiveä kauttaaltaan ja ilmeisesti siksi erityisen sopiva urkusoitannan alustaksi.
Mutta onhan näitä akustisesti kaameista tiloista kuullut usein. Varsinkin soittajien suusta.
Muusikot kun yleensä ymmärtääkin musiikista jotain :)

En osaa elävässä esityksessä yleensäkään kiinnittää hirveästi huomiota oikeaoppisuuteen vaan musiikki vie täysin mukanaan, jos on viedäkseen. Yleensä kyllä yritän tällätä itseni hyvissä ajoin mahdollisimman sweet spottiin.. Etenkin pienimuotoisissa esityksissä se ainakin lähes eturivin paikka on must.

Edit. WA:n Requiemissa on kyllä sellainen tunnelataus notta sen luulisi soivan perunakellarissakin jos soitto on yhtään sinnepäin..
 
kkoskela sanoi:
Mitenkähän lienee, et taida pahemmin kirkkomusiikkia kuunnella >:D
Minusta siinä on aika tärkeää, ei oleellista, hyvä tilantoisto. Siis se, miten se kirkko soi.

No joo, sen verran pitää korjata, että kyllä minäkin tilan toistumista pidän tärkeänä, ilman muuta. Ajattelin vain jotenkin äänikuvaa ja tilaan sijoittumista tms. Se, että se tila missä soitetaan välittyy, se lisää paljon musiikin nautittavuutta ja "luonnollisuutta". Jälkikaikujen määrä, kesto ja laatu. Erityisesti itseäni kiinnostaa instrumentin itsensä jälkikaiunta ja resonointi, mutta myös soittimen aikaansaama tilan sointi. Kirkkomusiikki on tietysti tästä asiasta ääriesimerkki.
 
Ei se mikään huippuluokan kuoro/soitinyhtye ollut, mutta niin hyvä että esitys kallistui kokonaisuutena reilusti positiivisen puolelle. Sointi vaan tosiaan sammui todella nopeasti.
Ja olen kuullut montakin puukirkkoa muuten koskaan mitään vastaavaa.
 
Back
Ylös