Eipä taida olla montakaan foorumia, jolla valokuvan katselijat vertailisivat luuppejaan ja kuvakehyksiään, ja kertoisivat uusimmista valokuvahankinnoistaan. Valokuvaukseen eli valokuvaamiseen keskittyviä foorumeita taas on paljonkin, ja siellä kinataan myös kennojen ominasuuksista ja pikseleistä, tuttua?
No, miksipä ei laajantaisi hifi-harrastusta loogisesti äänityksen puolelle eikä vain valmiin kuuteluun? Tässä yksi läheinen keissi, eli oma.
Viime vuosisadan puolella päähän pälkähti tehdä radiodokumentti. Ostin hyvän stereomikrofonin ja tallentavan MiniDiskin, äänitin materiaalin ja 45 minuutin dokumentti syntyi YLEN Maailmanpyörään. Samaan aikaan markkinoille tuli hyviä PC-ääniedittoreita, joitten kanssa tuli hieman leikittyä (nyt sellaisia saa todella halvalla, ja ilmaisia 30 päivän kokeiluja).
Harrastuneisuus kääntyi enemmän videopuolelle, jota varten tuli hankittua laadukas kenttätallennin ja laadultaan & hinnaltaan kohtuullinen mikrofonivalikoima. Tämä taas johti siihen, että mieleen juolahti kokeilla konserttiäänitystä kulmakunnan kesäkonsertissa, ammattilaiset suhtautuivat asiaan suopeasti. Mukavaa oli tehdä oikeanmallinen CD (toki kotipolttoisena) ja suunnitella kannet ja kaikki. Kun homma sai hyvän vastaanoton, on tällaisia taltiointeja tullut tehtyä parin vuoden aikana lähemmäs 20 kappaleetta. Enimmäkseen kyseessä on ollut Sibelius-akatemian oppilaskonsertit ja urkukonsertit pääkaupunkiseudulla ja Porissa.
Tämä on tietysti johtanut varustelukierteeseen, jossa pyrkimyksenä on ollut hankkia pieni määrä parasta mahdollista kalustoa. Tällä hetkellä tilanne onkin se, että äänityskaluston hinta on selvästi kuuntelukaluston hintaa suurempi, mutta melkoisen hyvässä balanssissa kuitenkin.
Äänitysharrastus ja tuotosten editointi on tuonut uutta ulottuvuutta myös valmiin kuunteluun. Mielestäni nämä puolet tukevat mukavasti toisiaan. Ammattifoorumeilla liikkuminen tuo tervettä järkeä koko hommaan, siellä hörhöily vaikutaa paljon vähemmän laitevalintoihin ja liikutan enemmän tieteellisellä ja kustannustehokkaalla pohjalla. Tämä on selkeästi kammennut koko kuuntelusettiäni ammattimonitorinnin suuntaan, mitä en todellakaan pidä huonona asiana.
Harrastus on jopa mennyt niin pitkälle, että viime kesänä julkaisin ensimmäisen tuotantoni, Santeri Siimeksen urkulevyn Œuvres pour orgue, jolla Siimes soittaa omia sävellyksiään Kallion kirkon lehteriuruilla (FUGA9298, PADME-CD017). Homma ei todellakaan ole mikään bisnes, mutta ei niin kallistakaan kun työ- eli harrastusajalleen ei laske hintaa. Turhempaankin voisi mielestäni rahansa heittää (kuten kahden tonnin kaapeleihin, vaikkapa).
No, miksipä ei laajantaisi hifi-harrastusta loogisesti äänityksen puolelle eikä vain valmiin kuuteluun? Tässä yksi läheinen keissi, eli oma.
Viime vuosisadan puolella päähän pälkähti tehdä radiodokumentti. Ostin hyvän stereomikrofonin ja tallentavan MiniDiskin, äänitin materiaalin ja 45 minuutin dokumentti syntyi YLEN Maailmanpyörään. Samaan aikaan markkinoille tuli hyviä PC-ääniedittoreita, joitten kanssa tuli hieman leikittyä (nyt sellaisia saa todella halvalla, ja ilmaisia 30 päivän kokeiluja).
Harrastuneisuus kääntyi enemmän videopuolelle, jota varten tuli hankittua laadukas kenttätallennin ja laadultaan & hinnaltaan kohtuullinen mikrofonivalikoima. Tämä taas johti siihen, että mieleen juolahti kokeilla konserttiäänitystä kulmakunnan kesäkonsertissa, ammattilaiset suhtautuivat asiaan suopeasti. Mukavaa oli tehdä oikeanmallinen CD (toki kotipolttoisena) ja suunnitella kannet ja kaikki. Kun homma sai hyvän vastaanoton, on tällaisia taltiointeja tullut tehtyä parin vuoden aikana lähemmäs 20 kappaleetta. Enimmäkseen kyseessä on ollut Sibelius-akatemian oppilaskonsertit ja urkukonsertit pääkaupunkiseudulla ja Porissa.
Tämä on tietysti johtanut varustelukierteeseen, jossa pyrkimyksenä on ollut hankkia pieni määrä parasta mahdollista kalustoa. Tällä hetkellä tilanne onkin se, että äänityskaluston hinta on selvästi kuuntelukaluston hintaa suurempi, mutta melkoisen hyvässä balanssissa kuitenkin.
Äänitysharrastus ja tuotosten editointi on tuonut uutta ulottuvuutta myös valmiin kuunteluun. Mielestäni nämä puolet tukevat mukavasti toisiaan. Ammattifoorumeilla liikkuminen tuo tervettä järkeä koko hommaan, siellä hörhöily vaikutaa paljon vähemmän laitevalintoihin ja liikutan enemmän tieteellisellä ja kustannustehokkaalla pohjalla. Tämä on selkeästi kammennut koko kuuntelusettiäni ammattimonitorinnin suuntaan, mitä en todellakaan pidä huonona asiana.
Harrastus on jopa mennyt niin pitkälle, että viime kesänä julkaisin ensimmäisen tuotantoni, Santeri Siimeksen urkulevyn Œuvres pour orgue, jolla Siimes soittaa omia sävellyksiään Kallion kirkon lehteriuruilla (FUGA9298, PADME-CD017). Homma ei todellakaan ole mikään bisnes, mutta ei niin kallistakaan kun työ- eli harrastusajalleen ei laske hintaa. Turhempaankin voisi mielestäni rahansa heittää (kuten kahden tonnin kaapeleihin, vaikkapa).
, näin konserttikävijan korvalla kuunneltuna. 