Ääntä Iisalmesta(Genelec).

  • Keskustelun aloittaja hifihippu
  • Aloituspäivämäärä
Tunnistaako glm mokkula jos mikin vaihtaa? Vai onko sen mikin sarjanumero hakattu sinne prommille joten nämä kulkevat parina?
Taisi olla niin, että uuden mikin sarjanumero on naputeltava GLM-sovellukseen. Eli korvaa vanhan tiedon uudella.
 
Mielenkiinnolla kaikki odottaa mittausta lineaaristen sisällä pysyviä äänenpaineita tehtaalta, lol
 
Tuosta genen mittaustavasta oli puhetta, olisiko vuosi sitten. Muistaakseni mitataan puoliavaruuteen, mutta aika korkealla taajuudella. Ei siis kerro paljonko tulee @20Hz.
 
Tuosta genen mittaustavasta oli puhetta, olisiko vuosi sitten. Muistaakseni mitataan puoliavaruuteen, mutta aika korkealla taajuudella. Ei siis kerro paljonko tulee @20Hz.
No ei varmasti kun kyse on toistokaistalla keskiarvona. Pistetaajuusmittaus on sitten eri asia, mutta ei kai me subbaria vain yhdellä perustaajuudella kuunnella. Etenkään 20 Hz jota meistä kukaan ei taida edes kuulla tällä iällä. Tietenkin miljoonan kuutiometrin torviladattu subi toistaa kovempaa kuin 7382A malli. Varmaan maksaakin enemmän, ja on ehkä useimmille käytännössä saavuttamattomissa. Olisi kuitenkin näissä vertailuissa kiva verrata omenoita omenoihin, jos vain sopii?
 
No sehän sopii minulle erinomaisesti. Toki olisi kiva tietää miten mittaus on suoritettu ja millä säröillä. Muutamaa subia mitä olen mitannut tuottaa kyllä paljon ääntä, mutta säröt ihan pilvissä. Äänenlaadullisesti huono asia.
 
Omenoita voidaan verrata omenoihin, seku laitat yv ja terve tuloa kuulolle, talosta löytyykin useampi setti kuunneltavaksi👍
 
No sehän sopii minulle erinomaisesti. Toki olisi kiva tietää miten mittaus on suoritettu ja millä säröillä. Muutamaa subia mitä olen mitannut tuottaa kyllä paljon ääntä, mutta säröt ihan pilvissä. Äänenlaadullisesti huono asia.
No mites sun diyt sitten? Niissä särö pysyy kurissa? Tietysti jos mennään 20 Hz niin särötön toisto refleksillä vaatii aika hurjia elementtipinta-aloja. 3x15" on ihan hyvä alku, mutta eihän silläkään pitkälle pötkitä jos huudattaa pitää.
 
No mites sun diyt sitten? Niissä särö pysyy kurissa? Tietysti jos mennään 20 Hz niin särötön toisto refleksillä vaatii aika hurjia elementtipinta-aloja. 3x15" on ihan hyvä alku, mutta eihän silläkään pitkälle pötkitä jos huudattaa pitää.
Pysyy säröt kurissa omassa luomuksessa.
Genen isoa en ole kuullu, joten en sano mitään siitä.
 
Miksi ei enää tehdä hyviä servosubbareita isolla kotelolla? Servosubbari sopisi aika hyvin genelecin aatemaailmaan...
Servoissa joudutaan tekemään ”jarru” takaisinkytkentään, jotta servo ei ala ”piereskelemään” kun rajat tulee vastaan. Tämä tehdään kompressoimalla ääntä suorituskyvyn rajojen lähestyessä. Genelec ei oikein voi käyttää moista kytkentää, tai sitten pitäisi vilkuttaa punavaloa kun kompressori tulee mukaan.
 
Kaikissa Genelecin malleissa on eräänlainen kompressori mikä suojelee jokaista elementtiä liian suurelta hetkelliseltä kuormitukselta (liikevara) ja pidempiaikaiselta kuormitukselta (puhekelan ylikuumeneminen) ja vahvistimien yliohjautumiselta (signaalien leikkaantuminen).
Signaalin tasoa siis pudotetaan automaattisesti jos kuormitus kasvaa liian suureksi ja tällöin punavalo vilkkuu jotta käyttäjä tietää että signaalin tasoa rajoitetaan eikä kuultu ääni ole sitä mitä sen pitäisi olla, ainakaan äänenpaineen osalta.

Tämä on ihan perustekniikkaa kaikissa vähänkin paremmissa aktiivikaiuttimissa ja varsinkin jos tarkoitettu ammattikäyttöön missä tärkein asia on se että lelut pysyy koossa. Kaiuttimien koko valitaan niin että kapasitetti riittää eli haluttu äänenpainetaso saavutetaan halutulla marginaalilla.

Jos punavalo vilkkuu on tehty virhe tuotteen valinnassa tai ei ole osattu määritellä tarvittavan kaiuttimen kriteereitä.
 
^ ja jos punavalo vilkkuu ja ei kuulu kunnolla, niin vika on kuulossa! täh?
 
Käsittääkseni servoissa tuo kompressointi alkaa aikaisemmin ja loivemmin. Ne siis kompuroivat helposti bassotransientteja jo kovemmassa normaalikuuntelussa. Tulee siis puhdasta ja kuivaa bassoa, mutta siitä puuttuu sellainen helppous ja irtonaisuus, joka saavutetaan isolla kotelolla ja kartiopinta-alalla. Soundi on sellainen ylidempattu "tup tup".
 
Servoja on vaikea pitää stabiileina. Se ei ole hyvä juttu ammattikäytössä. Genelecin pojat kertoivat ampuneensa Velodynejen kartiota riekaleiksi rääkätessään niiden servoja äärirajoille. Ammattihommissa ei oikein riitä, että dumb-user-errorit estetään vain käyttöohjein. Suojausten pitää oikeasti toimia.
 
  • Tykkää
Reaktiot: tms
Voisin kuvitella että ilman servoakin isooolla teholla kalvot lentelee. Noissa veloissa kun tehoa on paljon.
Sinällään en keksi miksei servosubbaria saisi rakennettua suojatuksi.
 
Servohan tavallaan tekee LT-korjauksen. Velodynelläkin suurin osa tehosta kuluu ylipienen kotelon ilmajousta vastaan tapellessa. Hoffmannin rautalain mukaisesti voit valita kaksi näistä kolmesta ominaisuudesta: Pieni kotelo, suuri herkkyys, basson ulottuvuus. Äärimmäisin esimerkki tästä toteutuksesta on Devialet Phantom, jossa parhaassa versiossa taisi olla 4 kW piikkiteho. Kokoisekseen siinä on toki uskomaton bassotoisto, mutta siinäkin teho hukkuu ilman puristamiseen erittäin pieneen koteloon (taisivat jossain mainostaa, että kotelon sisällä on yli 170 dB äänenpaine).
 
Back
Ylös