-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Pelkkä mutua. Mitään teknistä syytä ei ole miksi liiketakaisinkytketty kompressoisi aiemmin kuin takaisinkytkemätön vaan päinvastoin. Bassoelementti alkaa luontaisesti kompressoida kun mennään Xmax alueenlta ulos. Monissa isoissa subbarielementeissä maksimi liikevara voi olla 2-3 kertainen Xmaxiin verrattuna. Servosubbari kykenee ulottamaan lineaarisen alueen lähelle mekaanista rajaa.
On valmistajan päätös millaisen liikevaran haluaa subbarilleen sallia ja mihin tehot riittää.
Mikä on bassotransientti? Alipäästösuodin (jakosuodin) rajaa signaalin nousunopeuden joka tapauksessa. kartion ei ole tarve liikkua yhtään nopeammin mitä maksiääenpaineella jatkuvalla signaalilla mitä jakosuotimen läpi tulee. Ei ole mitään "transientia" mikä vaatisi tuota suurempaa nousunopeutta.
- Liittynyt
- 1.8.2006
- Viestejä
- 14 089
Näin tekköö.
Onhan tuo toki koulussa opittu. Mutta eikö 100V 30Hz:llä sinillä ole suurempi nousunopeus kuin 1mV 30Hz sinillä?
Mitä yrität sanoa?
^Eiköhän tuo ilmene ihan kompressiona. Usein subbarin "nopeus" riittää sikäli kun ajatellaan taajuustoistoa, yleensähän sitä vielä alipäästöllä rajataan.
Olen siinä käsityksessä että esimerkiksi Avantgarde Acoustic käyttää semiaktiivisissa kaiuttimissaan DSP-pohjaista virtuaaliservoa eli elementti koteloinnissaan on mallinnettu ja korjaus tehdään ohjaussignaaliin jolloin elementin epälineaarisuudet saadaan kompensoitua ilman servoa ja sen haasteita. Varmaan jotkut muutkin aktiivikaiuttimien valmistajat toimivat samoin tai samansuuntaisesti. Erilaiset suojausmenetelmät ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä mutta vasta viimeisen 10-vuoden aikana on DSP:n käyttö ja sen mahdollisuudet hyödynnetty yleisemmin.
Olen siinä käsityksessä että esimerkiksi Avantgarde Acoustic käyttää semiaktiivisissa kaiuttimissaan DSP-pohjaista virtuaaliservoa eli elementti koteloinnissaan on mallinnettu ja korjaus tehdään ohjaussignaaliin jolloin elementin epälineaarisuudet saadaan kompensoitua ilman servoa ja sen haasteita. Varmaan jotkut muutkin aktiivikaiuttimien valmistajat toimivat samoin tai samansuuntaisesti. Erilaiset suojausmenetelmät ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä mutta vasta viimeisen 10-vuoden aikana on DSP:n käyttö ja sen mahdollisuudet hyödynnetty yleisemmin.
En ymmärä miten tuo asiaan liittyyn. Kirjoitin "kartion ei ole tarve liikkua yhtään nopeammin mitä maksiääenpaineella jatkuvalla signaalilla mitä jakosuotimen läpi tulee". Tuota nopeammin ei kartio liiku missään tilanteessa. Siis suurin alipäästön läpi tuleva signaali maksimiäänenpaineella. Ei vaikka signaali alkaisi tyhjästä ja nousisi mahdollsimman pian täyteen voimakkuuteen. Tässä mielessä ei ole olemassa käsitettä transientti.
Nimittäin se alipäästö rajaa signaalin nousnopeutta myös silloin kun signaali "syttyy" nollasta täyteen. Vaikka siis sisään ajettaisiin kanttiaaltoa, ulos tulee signaalim minkä nousunopeus on rajoittunut alipäästöä vastaavasti. Signaalilla tarkoitetaan laajaspketristä signaalia vaikkapa kohinaa tai musiikkia.
Servolla viitatataan jonkinlaiseen takasinkytkentään. Se voi olla liiketta tai puhekelaa mittaava mutta siinä on aina jokin takaisinkytkentämekanismi.
On vähän eri asia muokata syötettyä signaalia niin että elementin ja kotelon ominaiuudet kompensidaan syötetyssä signaalissa vaikka sekin on tehokas tapa linearisoida kartion liiketta. Sen ongelma on yksilöerot (jotka toki voi kalibroida) ja ympäristön vaikutus (lämpötila ja kosteus) ja ikääntyminen mikä lienee marginaalinen asia koska hyvin tehdyt elementit ylipäänsä ei juuri muuta ominaisuuksian ajan kanssa.
Minusta tässä servoasiassa voi olla kyse vähän samastakin ilmiöstä kuin vaikka putkipäätevahvistimien kanssa. Korva on tottunut kokemaan miellyttäväksi sopivasti vääristyneen äänen.
Toisaalta vertailu on hyvin vaikeaa koska pienetkin erot sijoittelussa ja vasteessa kuuluu.
Jos joku kuulosta paremmalta niin se kuulostaa paremmalta. On silti eri asia onko se autenttisempi eli virheettömämpi.
Voi myös olla että servosubbari on tehty huonosti kuten perinteinenkin subbari voi olla tehty huonosti.
Jotta voisi sanoa että servosubbari sössii toiston, perinteinen ei saisi missään mittauksissakaan hävitä servolle.
Viimeksi muokattu:
Jani A Pesonen
Käyttäjä
Ei kai kukaan ole sanonut sössivän? Servosubbari vain ei kykene samassa kokoluokassa yhtä suuriin voimakkuuksiin. Takaisinkytkentä vaikuttaa väkisin hyötysuhteeseen, vai?
mako
Käyttäjä
- Liittynyt
- 26.3.2016
- Viestejä
- 1 553
Tää menee jo taas vauhdilla aiheen ohi! Mutta kun signaali viivästyy noiden equtuksien ja alipäästön vaikutuksesta. Niin mikä olisi järkevin keino arvioida tarvittava viive pääkanaville. Katonko subbarin spekseistä vain ryhmäviiveen jakotaajuudelta?
Disclaimer, ei hajuakaan onko tämä oikea tapa mutta itse totesin tämän toimivimmaksi:
Mulla on DIY 21" Eighteen Soundin subi 110 kg painoisessa reilusti tuetussa 40 mm vanerikotelossa. Suljettu boksi, sisätilavuus 220 litraa, reilusti Ewonaa sisällä. Sitä ajetaan Hypexin 1200W vahvistimella.
Itse säädin subin niin että ensin hain subin vastekäyrän muodon kohdalleen REW:illä mittaamalla ja Hypexiä säätämällä, eli sähköinen oikaisu ja alipäästö Hypexistä korkealle LFE-käyttöä ajatellen. Samaa käyttöä varten 15-20 hz alue jäi hieman lämpimäksi, infrat toimii tässä joustavassa hirsitalossa mahtavasti.
Anthemin vahvistimesta jako Genelecin 1038B-kaiuttimien kanssa 40 hz ja sen jälkeen mittasin REW:illä taajuusvastetta pääkanavien kanssa ja hienosäädin subin etäisyyssäädöllä käyrän parhaimman muotoiseksi.
Tuli myös parhaimman kuuloinen integroituminen tähän mennessä.
Mulla on DIY 21" Eighteen Soundin subi 110 kg painoisessa reilusti tuetussa 40 mm vanerikotelossa. Suljettu boksi, sisätilavuus 220 litraa, reilusti Ewonaa sisällä. Sitä ajetaan Hypexin 1200W vahvistimella.
Itse säädin subin niin että ensin hain subin vastekäyrän muodon kohdalleen REW:illä mittaamalla ja Hypexiä säätämällä, eli sähköinen oikaisu ja alipäästö Hypexistä korkealle LFE-käyttöä ajatellen. Samaa käyttöä varten 15-20 hz alue jäi hieman lämpimäksi, infrat toimii tässä joustavassa hirsitalossa mahtavasti.
Anthemin vahvistimesta jako Genelecin 1038B-kaiuttimien kanssa 40 hz ja sen jälkeen mittasin REW:illä taajuusvastetta pääkanavien kanssa ja hienosäädin subin etäisyyssäädöllä käyrän parhaimman muotoiseksi.
Tuli myös parhaimman kuuloinen integroituminen tähän mennessä.
mako
Käyttäjä
- Liittynyt
- 26.3.2016
- Viestejä
- 1 553
Siis oliko missään mitään aikaan liittyviä millisekunteja tms?
Jani A Pesonen
Käyttäjä
Onhan noissa 8361 kaiuttimissakin viive. Onko noissa dsp toteutuksissa sitten merkittäviä eroja, jos puhutaan noin matalista taajuuksista kuin sinulla. En tiedä.
Ei tuollaiselle DIY:lle edes mitään löydy. Siksi säätö etäisyyssäädöllä et vaihe natsaa.
mako
Käyttäjä
- Liittynyt
- 26.3.2016
- Viestejä
- 1 553
Juu on viive jota oon lisännyt hiukan. Mutta onko jokin laskennallinen tapa hakea se viive lähelle? Tai muodostaako sen viiveen mikään asia jonka voi katsoa spekseistä? Autohifiä harrastaneena viiveellä sai takakontista subbarin vaikka kolaudalle. Tässä kotihifissä asiat ja säädöt eivät tunnu niin konkreettisilta ja selkeiltä
Millainen vahvistin sulla olikaan?
Ei vaikuta hyötysuhteeseen. Jos subbariin lisätään liiketakaisinkytkentä ja verrataan samaan subbariin ilman liiketakaisinkytkentää, ainoa ero on että takaisinkytketyn kartion liike seuraa tarkemmin signaalia. Oletan että vasteet on samat koska muutenhan vertailussa ei ole mitään mieltä.
On sitten eri asia jos tehdään pienempi purkki ja revitään siitä teholla sama liike kuin isommasta.
On myös eri tilanne jos liiketakaisinkytketyn vaste ulotetaan alemmas mutta silloinhan on vasteeltaan eri subbari joka jo pelkästään vaste-eron vuoksi soi erilailla ja vie enemmän tehoa jos niitä matalampia taajuuksia missä laskevaa vastetta on nostettu, ilmenee musiikissa.
Impulssivasteesta voi yrittää metsästää kaiuttimen ja subbarin välistä aikaeroa.
Viivettä aiheuttaa DSP:n prosessointiviive, mutta myös jakosuotimet.