• MTOM rules:
    - When submitting phase opens, you are authorized to upload up to a maximum number of medias (configured by the admin).
    - Once submitting phase ends, voting phase starts and you will be able to vote for your preferred media.
    - At the end of the voting phase, the winner will be awarded !

Äänivarren värähtely

jiteko

Käyttäjä
Liittynyt
26.12.2006
Viestejä
1 471
Kaupunki
Jyväskylä
Utelias pieni mieli rupesi kesäpäivien ratoksi pähkäilemään äänivarren sielunelämää ja kynnyskysymykseksi on tullut äänivarren värähteleminen. Mitenkä sellaista hallitaan?
Moni varsi näyttää luottavan jäykkyyden lisäämiseen ja materiaalin valintaan "tunnottoman" äänivarren tekemisessä mutta jos lähdetään pohtimaan asiaa toiselta kantilta. Mistä värähtely johtuu ja onko jokin tietty äänivarren osa suuremmassa merkityksessä kuin toinen? Aiheittaako joku tietty rakenne enemmän värähtelyä kuin toinen, esimerkiksi roksan artemis tyylinen verrattuna Regan varret ja miksi näin on? Koko värähtely ongelman epäilisin lähtevän liikkeelle neulan muuttuvasta kulmasta urassa mutta onko tangentiaaliset varret sitten vapautus moisesta vaivasta?

Sana on vapaa, mutta keskustellaan sitten asiasta eikä sen vierestä.
 

Karlsson

Hallituksen jäsen
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
10 205
Kaupunki
Helsinki
Tarkoitatko tällä "värähtelyllä" resonanssitaajuutta vai jotain muuta ääniversien ihmeellisen maailman ilmiötä (esmes ns. "grado dance")?
 
T

Tawe

tässä taidetaan puhua värähtelystä yleensä. uran modulaatiot saavat neulavarren värähtelemään ja konstruktiosta riippuen tämä värähtely energia siirtyy enempi tai vähempi varteen ja sitä kautta soitinrunkoon asti. tangentiaalinen tms varsityyppi ei ratkaisevaa. laakerointi on yksi värähtelijä matkalla, toinen on varsiputki, jääkö se soimaan jne jne. rasioiden ja varsien konstruktioissa on eroja, toiset ovat hyvin kytkeviä, jolloin energia siirtyy voimalla eteen päin. tällainen on haastava, silloin mikään ei saa helistä tai jäädä soimaan. toiset rakenteet katkaiset energia vuon. ehkä teknisesti helpompi, mutta usein tarkkuuden suhteen kompromissi. miljoonia muuttujia, tieteen ja taideen yhteensovittamista. IMO.
 

jiteko

Käyttäjä
Liittynyt
26.12.2006
Viestejä
1 471
Kaupunki
Jyväskylä
Sam Other sanoi:
Tarkoitatko tällä "värähtelyllä" resonanssitaajuutta vai jotain muuta ääniversien ihmeellisen maailman ilmiötä (esmes ns. "grado dance")?
Tarkoitus olisi puida tuota värähtelyasiaa yleensä. Taustalle heitäisin kysymyksen että jos joku varsi on immuuni värähtelylle niin voisiko se toimia tasaisen paksusti kaikkien pyörittimien ja rasioiden kanssa. Se ei olisi ehkä millään kombinaatiolla loistava mutta tasaisen hyvä kaikilla. Onko tälläisia varsia ja mikä niistä tekee hyvän?
 
T

Tawe

esim. graham on immuuni värähtelyille ja sen kaikki toleranssit ovat huippuluokkaa - toimii erittäin hyvin pyörittimessä kuin pyörittimessä ja rasian kuin rasian kanssa. kokonaisuus sitä parempi mitä laadukkaampi muut soittimen osat ovat. ozin viljelemä hierarkia on kuitenkin hyvä pitää mielessä, pyörittimestä kaikki lähtee.
 

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
19 855
Kaupunki
Korvessa
pyörittimestä varmaan ja lautasesta hyvin paljon kaikki lähtee. Se millä ääni noukitaan levyltä on tärkeää. Varren olisi hyvä olla toisaalta pitkä, mutta tuolloin tulee mukaan muuta ongelmaa mm. paino joissain tapauksissa. Miten sitten taas toimii kevyt ja lyhyt varsi? Tawen Grahamin varsi on varmaa todella hyvä. Regan RB 250:ssa periaate on selvä ja kaikki periaatteessa ok. Mikä aine varressa tappaisi tuota värinää ja kuinka tuo värinä tapetaan varren istutuksessa on taas asia sinäänsä.

Tawen eka kommentti kiteytti aika paljon koko asiaa vaikka siinä ei vastauksia annetukaan. Vastauksia on kaikenkaikkiaan paha antaa, kun täälläkin on tullut kokeiltua 9¨ vartta tuolla 9¨sovituksella, mutta 8,4¨:lla sovituksella toimi paremmin. Sulla taas tuo 8,4¨:n asetus ei toiminut.
Pidemällä esim. Ortofonin 12¨:lla rasian asetus on kuitenkin tärkein, kuten lyhyemmälläkin asetuksella.
 
T

Tawe

niin, mullahan ei ole g'ham vartta, vaan sme v (lainassa), joka sekin on samaa laatuluokkaa, mutta, luulen että ettei se ole aivan yhtä yleispätevä, vaan vaatii todella hyvän ja hieman raskaamman sekä hyvin dempatun alustan koska se siirtää runsaasti energiaa runkoon.
 

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
19 855
Kaupunki
Korvessa
Jaa. Minä sotken taas, olikos se Garaahami se mitä katselin siinä Michellissä. Tuo rungon suhde varteen on myös "varteenotettava" pointti kuten tässä totesimme.
Mitäs se g´ham tekee toisin. Kevyt, mutta?
 

Karlsson

Hallituksen jäsen
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
10 205
Kaupunki
Helsinki
No mites sitten eri laakerointityypit vaikuttais tähän? Unipivot jne.
 
T

Tawe

joo, se oli g, jota katselit. mitä tekee toisin? montakin asiaa, onhan ne konstruktioiltaan varsin erilainen. g on mm. unipivot, joka jo sinäänsä saattaa 'katkaista' energia vuota. lisäksi g:ssä oli kaksi kerroksinen varsiputki (alum/kerm), joka muuntaa värähtelyt lämpöenergiaksi jne. eroja on varmasti muitakin, mutta myös yhtäläisyyksiä.
 

Toisinkuulija

Kaupallinen toimija
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 490
Eräs merkittävä värähtelyntuoja on soittimen moottori. Tässä juuri tulee hyvä virtalähde
kysymykseen. Se tekee siniaallosta niin nättiä, että moottorin värähtely katoaa
taivaan tuuliin. Siis synkronimoottorin. Ja ajojännite on tässä myös hyvin tärkeä.
SIKSI hyvä virtalähde soi paremmin.

Ossi
 

jiteko

Käyttäjä
Liittynyt
26.12.2006
Viestejä
1 471
Kaupunki
Jyväskylä
Toisinkuulija sanoi:
Eräs merkittävä värähtelyntuoja on soittimen moottori. Tässä juuri tulee hyvä virtalähde
kysymykseen. Se tekee siniaallosta niin nättiä, että moottorin värähtely katoaa
taivaan tuuliin. Siis synkronimoottorin. Ja ajojännite on tässä myös hyvin tärkeä.
SIKSI hyvä virtalähde soi paremmin.

Ossi
Roksanin Xerxes soittimessa on mielenkiintoinen tapa vähentää moottorin värähtelyä. Moottori on laakeroitu pohjalevyyn jolloin se pääsee pyörähtelemään jousen varassa akselinsa ympäri. Moottorin vispaamisen energia puretaan kiinnipitävään jouseen. Lisäksi kun pyörittimessä on erillinen virtalähde niin moottori ei paljoa aiheuta ongelmia. Etunahan tuossa on että vetohihnan pituus ei muutu ja moottori pystyy kompensoimaan värähtelyä tehokkaasti kumpaankin suuntaan.

Menin sitten näköjään itse aiheen sivuun. Laajennetaan tämä sitten koskemaan levysoittimen värähtelyä, sen syntymekanismia ja hallintaa.
 

Toisinkuulija

Kaupallinen toimija
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 490
Joku tuollainen ratkaisu pitää olla erityisesti kelluvan lautasen omaavissa
soittimissa tai muuten startissa syntyvä vääntö rytkäisee levylautasen
vahvaan sivuliikkeeseen.

LP12:ssa asia on ratkaistu osin kartiomaiseksi muotoilulla
pulleyllä, siis vetoakselin vetopyörällä siten, että syntyy
eräänlainen automaattivaihteisto. Kuorman kasvaessa, kuten startissa,
hihna putoaa alemmas vetoakselilla ja välitys muuttuu hitaammaksi.
Kun kuorma sitten lautasen kiihtyessä pienenee, hihna nousee automaattisesti
takaisin täysikokoisen vetopyörän päälle ja nopeus vakioituu. Tämä kaikki
tapahtuu varsin lyhyessä ajassa, eikä käyttäjä huomaa sitä, koska vetoakseli
on lautasen alla näkymättömissä. Se pitää levylautasen vakaasti asennossaan
välttäen sen vaappumista.

Roksan on ratkaissut luultavasti osin samaa asiaa tuon jousen
avulla eli moottori antaa kääntymällä hiukan periksi ja
ratkaisu toimii varmaan myös värähtelyvaimentimena. Vaikkei Roksanin
kelluvuus aivan saman tyyppinen olekaan. Riski siinä on, että
mikäli jousi antaa periksi moottorin värähtelyvoiman alla, se saattaa antaa
periksi myös modulaation tarjoaman vastuksen muutoksen alla, ehkä.

Ossi
 

jiteko

Käyttäjä
Liittynyt
26.12.2006
Viestejä
1 471
Kaupunki
Jyväskylä
Toisinkuulija sanoi:
Riski siinä on, että
mikäli jousi antaa periksi moottorin värähtelyvoiman alla, se saattaa antaa
periksi myös modulaation tarjoaman vastuksen muutoksen alla, ehkä.
Luulen että levystä johtuvat kuormitukset hukkuvat painavan levylautasen massaan. Ne vat kuitenkin hetkittäisiä ja levylautasen liike-energia on suuri muutaman gramman aiheuttamaa ylimääräistä kitkaa vastaan.

Tuo Linnin tekniikkahan kuulostaa mielenkiintoiselle. Onko moottori siinä kallistuva että hihna siirtyy toiseen kohtaan?
 

jhyvarinen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 046
Toimiskohan samalla periaatteella kuin ainakin vanhemmissa Thorenseissa keskipakovoimalla, joissa alhaisilla kierroksilla/isolla kitkalla hihna laskee osin kartiomaisen vetopyörän alareunaan, mutta kitkan vähetessä ja vauhdin kasvaessa nousee takaisin optimikohtaan? Moottori ei kallistu.

T.JH
 

Toisinkuulija

Kaupallinen toimija
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 490
jiteko sanoi:
Luulen että levystä johtuvat kuormitukset hukkuvat painavan levylautasen massaan. Ne vat kuitenkin hetkittäisiä ja levylautasen liike-energia on suuri muutaman gramman aiheuttamaa ylimääräistä kitkaa vastaan.

Tuo Linnin tekniikkahan kuulostaa mielenkiintoiselle. Onko moottori siinä kallistuva että hihna siirtyy toiseen kohtaan?
Moottori on tietyssä kulmassa ja vetopyörä on yläpäästään tasainen sylinteri, hyvin tarkasti mitoitettu ja
alaosastaan se kapenee kartioimaisesti. Hihna on litteä. Tästä on saatu aikaan variaattori, joka muuttaa
välitystä kuormituksen mukaan. Vakauttaa siis jousitetun levylautasen liikehdintää sivusuunnassa ja auttaa
kiihdyttämään lautasen oikeaan nopeuteen. Säästää myös hihnaa venymiseltä.

Moottorin ripustus on sitten oma lukunsa.

Ossi
 
Ylös