Äänieristysseinän rakentaminen

Kyseessä siis moninkertainen kipsilevytys ja villa välissä (tosin vielä joustavalla massakerroksella ryyditettynä).
Nimenomaan. Kyseessä on siis rakenne, jonka tarkoitus on muuttaa äänienergiaa lämmöksi. Ja kuten aivan oikein tulkitsit, niin kyseessä olevaa rakennetta pidettäisiin toisessa yhteydessä resonaattorina/vaimentimena.

@Yedi Raskasmaton kanssa tosiaan käytännössä aina syntyy liikettä, kuten tarkoitus on. Tarkoitus on sitoa äänienergiaa resonanssiin eli liikkeeseen. Sama periaate kuin raskasmattoa sisältävillä levyresonaattoribokseilla. Resonanssien ääni vaimennetaan muilla ratkaisuilla.

Rakenteesta löytyy netistä hyvin monenlaisia toteutusratkaisuja aina materiaaliohjeineen. Toisaalta veikkaan, että monessa tapauksessa ehdotettu ratkaisu karkaa ketjun aloittajan budjetista.

Onnea toteutukseen.
 
Itse asiassa äänieristysseinän eristyskyky romahtaa sen resonanssitaajuudella.
 
Tässä tulee kyllä jo niin montaa eri mielipidettä ja ehdotusta että tälläinen asiaan huomattavasti vähemmän vihkiytynyt menee aivan täysin sekasin että mikä se sit oikeasti tässä kohteessa olis se oikea ratkaisu....😮‍💨
 
Itse asiassa äänieristysseinän eristyskyky romahtaa sen resonanssitaajuudella.
No jaa, lieneekö noin. Varsinkin kun nuo ratkaisut ovat yleensä kohtuullisen laajakaistaisia.

Tässä on kyse samasta asiasta kuin kuuntelutilan akustoinnissa. Kuuntelutilan akustoinnissa on bassoalueella todella hyvin toimivaa mitoittaa monet resonaattorit toimimaan vaikkapa 60Hz ja 120Hz -taajuuksilla. Muutamalla pienellä tempulla resonaattorit ovat noin 70-90% teholtaan myös oktaavin alas ja ylös viritystaajuudesta. Käytännössä noilla resonaattoreilla hoidetaan vähintäänkin kohtuullisella tasolla alue 30Hz - 240Hz. Sama seinärakenteilla.

Teoria on aika hyvin dokumentoitu niin monissa kirjoissa ja artikkeleissa, että en jaksa viitata. Näitä seiniä on tullut rakennettua jokunen tässä viimeisen 30v aikana, enkä ole kovinkaan usein törmännyt ketjussa esitettyihin ongelmiin. Itse voisin lähteä siihen, että jos työ tilattaisiin minulta, niin lupaisin "ei tarvitse maksaa jos ei mittausten mukaan toimi" -tyyppisen sopimuksen. Toisaalta tässä nimenomaisessa tapauksessa eristyksen kustannus voi nousta liian korkeaksi.

Aiheesta löytyy suhteellisen hyvin sekä teoreettista materiaalia että käytännön ohjeita. Henkilökohtaisesti pidän tätä asiaa nyt taputeltuna näin harrastusmielessä.
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Tässä tulee kyllä jo niin montaa eri mielipidettä ja ehdotusta että tälläinen asiaan huomattavasti vähemmän vihkiytynyt menee aivan täysin sekasin että mikä se sit oikeasti tässä kohteessa olis se oikea ratkaisu....😮‍💨

Paljonko eristys saa maksaa ja montako senttiä huoneesta saa niistää pois ? Nuo pitäs alkajaisiksi tietää kohtuu tarkkaan. Ohjeita on netti pullollaan ja ilman ammattilaista joudut ikävä kyllä itse tekemään lopullisen päätöksen.
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Paljonko eristys saa maksaa ja montako senttiä huoneesta saa niistää pois ? Nuo pitäs alkajaisiksi tietää kohtuu tarkkaan. Ohjeita on netti pullollaan ja ilman ammattilaista joudut ikävä kyllä itse tekemään lopullisen päätöksen.
Tämä budjettina tähän hommaan varmaan aivan liian pieni mutta n. 1000€ ajattelin että sais maksaa...ja kun huoneen mitat on tällä hetkellä 3,7m "pitkä" , 3,1m leveä ja n.2,5 korkea niin eihän tuossa ihan monia kymmeniä senttejä haluisi tilaa pienentää
Ja onko täällä pirkanmaan seudulla ammattilaisia joilla kokemusta ja ammattitaitoa asiasta...?
 
Viimeksi muokattu:
Tämä budjettina tähän hommaan varmaan aivan liian pieni mutta n. 1000€ ajattelin että sais maksaa...ja kun huoneen mitat on tällä hetkellä 3,7m "pitkä" , 3,1m leveä ja n.2,5 korkea niin eihän tuossa ihan monia kymmeniä senttejä haluisi tilaa pienentää
Ja onko täällä pirkanmaan seudulla ammattilaisia joilla kokemusta ja ammattitaitoa asiasta...?
Jos palkkaat siihen jonkun , niin se maksaa varmasti tonneja. Itse tehden, sulla on jokin mahdollisuus pysyä budjetissa.
 
No jaa, lieneekö noin. Varsinkin kun nuo ratkaisut ovat yleensä kohtuullisen laajakaistaisia.

Tässä on kyse samasta asiasta kuin kuuntelutilan akustoinnissa. Kuuntelutilan akustoinnissa on bassoalueella todella hyvin toimivaa mitoittaa monet resonaattorit toimimaan vaikkapa 60Hz ja 120Hz -taajuuksilla. Muutamalla pienellä tempulla resonaattorit ovat noin 70-90% teholtaan myös oktaavin alas ja ylös viritystaajuudesta. Käytännössä noilla resonaattoreilla hoidetaan vähintäänkin kohtuullisella tasolla alue 30Hz - 240Hz. Sama seinärakenteilla.

Teoria on aika hyvin dokumentoitu niin monissa kirjoissa ja artikkeleissa, että en jaksa viitata. Näitä seiniä on tullut rakennettua jokunen tässä viimeisen 30v aikana, enkä ole kovinkaan usein törmännyt ketjussa esitettyihin ongelmiin. Itse voisin lähteä siihen, että jos työ tilattaisiin minulta, niin lupaisin "ei tarvitse maksaa jos ei mittausten mukaan toimi" -tyyppisen sopimuksen. Toisaalta tässä nimenomaisessa tapauksessa eristyksen kustannus voi nousta liian korkeaksi.

Aiheesta löytyy suhteellisen hyvin sekä teoreettista materiaalia että käytännön ohjeita. Henkilökohtaisesti pidän tätä asiaa nyt taputeltuna näin harrastusmielessä.
Ohessa kuvakaappaus tähän keskusteluun aiemmin liittämästäni dokumentista.
0B05ACD1-C752-4039-9A46-FE7B6DA4642E.jpg
 
Jos palkkaat siihen jonkun , niin se maksaa varmasti tonneja. Itse tehden, sulla on jokin mahdollisuus pysyä budjetissa.
Jos jonkun palkkaan (mikä on hyvin epätodennäköistä) niin korkeintaan vain konsultoimaan mitä pitäisi rakentaa ja miten...itse on kyllä tarkoitus tehdä.
 
Haasteenahan aloittajalla on voida kuunnella subbaritaajuuksia kovalla. Helpoin ja varmin ratkaisu silloin on tappaa bassoäänien eteneminen naapuriin massiivirakenteella.

Eli: muuraa nyisestä seinästä muutaman cm ilmaraolla painavista tiilistä seinä ja käy naapurin puolella tsekkaamassa mihin riittää.

Mikäli nykyinen huoneistojen väluseinä on levytavaraa, ei yläpohjassakaan taida olla mitään kunnon osastointia eli ääntä vuotaa sitäkin kautta. Jälkeenpäin myöskään tiiliseinän ja katon liitoskohtaan ei saa ääntä eristäväksi. Vähintään kattoa pitäisi laskea ääneneristysrskenteena, jotta vuotoa sieltä vähentäisi.

Ja sitten vielä mahdollinen ulkokautta kierto?

Ja kyllä: sitten tulevat ne akustointiongelmat.

Ja lattialaattakin saattaa painua painavan seinän alla ellei siinä kohdalla anturaa kantamassa.
 
  • Tykkää
Reaktiot: ed9
Tiiliseinää ehdotettiin jo ensimmäisellä sivulla, mutta se sivuutettiin liian radikaalina. No sehän on kuitenkin kaikkein yksinkertasin ja edullisin ratkaisu. Tuollaseen seinään saa tiilet muutamalla satasella eikä laastikaan konkurssiin vie, saattas olla 1k budjetissa vaikka muutaman tunnin käyttäs muuraria.
 
Minusta taas yksinkertaisin ja edullisin olisi lisätä kipsilevyjä seinään mahdollisesti raskasmattokerroksen kanssa. Tuo parantaa eristystä jonkin verran, eikä ole yliampuva sivutiesiirtymien suhteen. Suhteessa tiiliseinään ero käytännön eristävyydessä voi olla varsin pieni, kun sivutiesiirtymät alkavat kuitenkin dominoimaan jossain vaiheessa.
 
Jos kipsilinjalle lähtee niin eikö kuitenkin kannata tehdä erillinen runko irti jo olemassa olevasta seinästä ? Saa siinä muutaman kerroksen kipsiä lyödä seinään että saa tiiltä vastaavan massan aikaseksi, veikkaan raskasmaton kanssa materiaalit maksaa selvästi enemmän kuin tiilet + laasti.
 
^Erillinen runko parantaa eristystä, mutta asuntojen väliseinissä on yleensä jo valmiiksi erillset rungot. Joka tapauksessa vanhan sisäseinän levyt kannattaisi poistaa, koska (seinien välissä olevan ilmavälin katkaiseva) monikerroksinen seinä on äänieristykseltään huonompi kuin kaksikerroksinen.
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
^oho, maalaisjärjellä ajatellen jokainen seinälevy ja ilmaväli parantaa äänieristystä.Mihin perustuu kaksikerroksisen paremmuus?
 
^oho, maalaisjärjellä ajatellen jokainen seinälevy ja ilmaväli parantaa äänieristystä.Mihin perustuu kaksikerroksisen paremmuus?
3.5.4 Seinän ontelon paksuuden vaikutus ilmaääneneristävyyteen Kaksinkertaisen seinän ilmavälin (k) paksuuden lisääminen parantaa seinän ilmaääneneristävyyteen merkittävästi (kuvat 32 ja 33). Mitä paksumpi ilmaväli on, sitä vähemmän se kytkee runkopuoliskojen levymäisiä massoja toisiinsa. Rankaseinässä ilmaväli on levypintojen välinen etäisyys ja koko ilmaväli voidaan täyttää absorptiomateriaalilla (kuva 29). Kaksinkertaisen seinän ilmaväliä ei saa katkaista esimerkiksi seinän ontelossa olevalla levytyksellä, koska tällöin seinään muodostuisi useampia ohuita ilmavälejä (k). Tästä olisi seurauksena seinän ilmaääneneristävyyden heikkeneminen.
Ohessa toinen pdf, osta oheinen lainaus sivulta 31.

 
^Kiitos, hieno linkki 166 sivua, täytyy lukaista läpi.
 
Välipohjassa 30cm selluvillaa ja höyrysulku. Nyt sekä alakerran katto että yläkerran lattia on purettu pois. Olin ajatellut laittaa kattoon tuplakipsilevyn ja elastista massaa niiden väliin mm. äänieristyksen takia. Onko turhaa ”hifistelyä”?
 
Back
Ylös