Kuvia kuulokeseteistä

Kyselin muuten Toppingilta tätä impedanssi juttua. Tiedostavat asian ja saattaa olla tulevaisuudessa tulossa jotain uutta mallia.

Soininen sanoi:

Tuossa tietokonesetissä mulla on viimeiset puolitoista vuotta ollut Topping A90. Vaikka se on erinomainen vahvistin planaareille, ei se oikein pärjännyt 300+ohm kuulokkeiden kanssa ja halusin jotain yleispätevämpää. Aikoinaan omistin Audio GD Phoenixin ja se oli niitä harvoja vahvistimia joka pärjäsi kuulokkeen kuin kuulokkeen kanssa. Ryhdyin tutkimaan millaisia A-luokkaisia transistorikiukaita nykymaailmassa on tarjolla päädyin pitkän harkinnan jälkeen tuohon. Parin päivän kuuntelun perusteella aika liki sitä mitä vahvistimelta toivon.

Napsauta laajentaaksesi...

Mielenkiinnosta, että mikä siinä tökki 300+ohm luurien kanssa? Speksien valossa tehoja pitäisi olla, mutta vähämpä ne äänestä kertoo.

Mytek Manhattan Dac II + Meze Liric

Pääsettinä on nyt ZMF Auteur ja Little Dot mk 8se. Vähän jotenkin soundiltaan turhan pehmeä combo.

jadverkko sanoi:

Melko paljon on kuulokkeita ja eri laitteita pöydällä kerinnyt pyörähtämään, mutta nyt on löytynyt semmonen linari kuulokkeita mistä en kyllä luultavammin tule luopumaan. Viimeisimmät kaksi tulokasta ovat Philphonet ja Hifiman HE-500.

Philphonet on mielettömän hauskat kuulokkeet ja erinomainen vastapaino Sennheisereille. Parasta bassontoistoa mitä olen avaoimissa kuulokkeissa kuullut, säilyttäen kuitenkin yllättävän tasapainoisen äänimailman. Nämä SLÄMMÄÄ ja en voi kun suositella näitä jos on kaivannut jykevää bassontoistoa avoimessa rungossa. Midrange pikkasen näillä jää vaisuksi. Ei silti ole siltäkään osin missään nimessä huono, mutta jos jotain pystyisin korjaamaan näistä, olisi se tuo. Nämä on siis yllätys yllätys Phil nimisen herran luomat frankenkuulokkeet, Fostex TX00 elementit Audio-Technica ATH-AD700X rungossa. Jokainen audio-technican kyseisen runkomallin omannut varmaan tietää, että tämä rakenne on täysi hit / miss tapaus. Jos tämä malli istuu päähän niin helposti yhdet mukavimmista kuulokkeista. Phil valmistaa näitä tilauksesta ja itselläni tilauksesta meni alle kaksi viikkoa ja luurit olivat valmiit. Kommunikointi Philin kanssa oli myös erittäin miellyttävää, helppoa ja nopeaa. Äärimmäisen mukavan oloinen kaveri ja suosittelen ottamaan rohkeesti yhteyttä jos kyseiset luurit millään tapaa voisi olla sinua varten.

Hifiman HE-500 on kerinnyt nyt jonkun aikaa olemaan kuuntelussa. En vakuuttunut ensi-istumalta, mutta tällä hetkellä olen aivan myytyä noille jo. Nämä kuulokkeet tykkää kun niille annetaan kunnolla kenkää, eli ei yllä läheskään parhaaseen potentiaaliinsa mun mielestä jos tykkää ja haluaa kuunnella matalalla voluumilla. Nämä syttyi mun mielestä eloon vasta kun rupes vääntämään potikkaa rohkeasti ylöspäin. Kepeesti omat suosikit Hifimaneista mitä olen kokeillut. Omaan makuun näitten soundi on paljon miellyttävämpi esim. kuin Aryat tai Anandat. Nämä tekee mun mielestä kaiken hyvin, mutta jos joku näissä on omaan korvaan erityisen mieluisa, niin se on treble. Uskaltaisin mennä jopa niin pitkälle, että tasapainoisin ja nautinnollisin treble kuulokkeista joita itse olen omistanut. Nämä tulivat varmasti jäädäkseen.

Siitä vielä perhepotretti. Hyvät joulut myös kaikille hififoorumilaisille!

katso liitettä 183367

Napsauta laajentaaksesi...

Nuo Sennheiser HD540 Reference Goldit on hienot.

Kaakatus sanoi:

Mielenkiinnosta, että mikä siinä tökki 300+ohm luurien kanssa? Speksien valossa tehoja pitäisi olla, mutta vähämpä ne äänestä kertoo.

Napsauta laajentaaksesi...

DT-880 600ohm kuulosti ylikirkkaalta ja ohuelta ja HD-600 jotenkin ponnettomalta. Edes HD-600 balansoiminen ei auttanut asiaan. Molemmat soivat esimerkiksi Chord Mojon perässä paremmin kuin Toppingilla. En ole sähkotekniikan asiantuntija joten en uskalla spekuloida syitä syvällisemmin. Mulla on verrattain iso kokoelma erilaisia kuulokkeita ja vahvistimia, mutta sopivimpien yhdistelmien löytäminen tuntuu lähinnä yritys ja erehdys arpapeliltä.

Soininen sanoi:

----sopivimpien yhdistelmien löytäminen tuntuu lähinnä yritys ja erehdys arpapeliltä.

Napsauta laajentaaksesi...

Ainesta huoneentauluun.

Soininen sanoi:

DT-880 600ohm kuulosti ylikirkkaalta ja ohuelta ja HD-600 jotenkin ponnettomalta. Edes HD-600 balansoiminen ei auttanut asiaan. Molemmat soivat esimerkiksi Chord Mojon perässä paremmin kuin Toppingilla. En ole sähkotekniikan asiantuntija joten en uskalla spekuloida syitä syvällisemmin. Mulla on verrattain iso kokoelma erilaisia kuulokkeita ja vahvistimia, mutta sopivimpien yhdistelmien löytäminen tuntuu lähinnä yritys ja erehdys arpapeliltä.

Napsauta laajentaaksesi...

Mulla oli myös jonkin aikaa Topping A90 ja olen vahvasti samaa mieltä. Omiin mieltymyksiin Toppingin sointu oli todella ohut ja eloton. Varmasti pätevä vahvistin jos tykkää tommoisesta kylmähkön kliinisestä soundista. Varsinkin omat Sennheiserit oli todella tylsiä tuolla. Sennheiserit on ainakin oman kokeman mukaan todella huikeita kuulokkeita juurikin tuon puolesta miten ne skaalautuu eri laitteiden kanssa. Topping A90 sai kaikki mun Sennheiserit kadottamaan sen musikaalisuuden mihin noi kuulokkeet pystyy. Bassoa ei ollut nimeksikään ja muutenkin kaikesta tuli liian ohut sointista ja elotonta. A90 ei ole vahvistin jos haluaa impaktia, ja elävyyttä kuulokkeisiin. Kylmä ja väritön kokonaisuus, joten kai tuo jonkinlaisena ns. referenssivahvistimena menisi? Ajelin itse tuolla vain Sennheisereitä, HD800s, HD540 ja HD580, ja tuon perusteella suosittelisin jokaisen mitään noista edellä mainituista kuulokkeista omaavan välttämään A90. Tämän vahvistimen myötä kyllä tuli selväksi itselle, että mun on ainakin aika turha vahvistimien kohdalla laittaa turhan paljon painoarvoa mittaustuloksiin. Kuulokemedia löi näihin kauheen haipin päälle ''erinomaisesti'' mittautuvana vahvistimena joka painii paljon korkeamman hintatason laitteiden kanssa. No, jos joku nauttii elottomasta soundista niin en mä tuomitse. Lähinnä vaan ärsyttää ylihypetys mikä laitteelle luotiin. Mä keksin samassa hintaluokassa, ja halvemmassakin aika paljon miellyttävämpiä ja musikaalisempia vahvistimia.

Tässä vuosien ja useiden eri laitteiden myötä Sennheiserit on kyllä paljastanut aivan täysin elävänsä laitteiston mukaan. En ole itse kyllä toisia kuulokkeita kokeillut joska skaalautuu näin hyvin. Mitä korkeammalle tässä on laitteiston puolesta menty niin joka kerta on löytynyt uutta puhtia näistä. DC2 ja BHA-1 on parasta millä itse olen näitä ajellut. Voi pojat, että olen nauttinut musiikista kaikilla näillä Sennheisereillä. Eritoten HD540 ja HD580 skaalautuivat aivan mielettömän dynaamisiksi ja musikaalisiksi näillä laitteilla. Kuuntelukerroista tuli taas hauskaa ja ensimmäistä kertaa huomasin, että *******, näissähän on tuhti ja melko dynaaminen bassontoisto. Olis kiva päästä ajamaan näitä joskus kunnon high end putkarilla ja nähdä näiden aivan maksimaalinen potentiaali. Uskomatonta jotenkin mun mielestä miten näin edulliset kuulokkeet skaalautuvat laitteiston potentiaalin myötäisesti aivan tuonne korkealle high endiin asti. Esim. HD600 ja HD650 omistajat, jos olette ruokkineet kyseisiä kuulokkeita vain yhdellä ns. entry tason laitteistolla niin teillä olisi paljon uutta kuultavaa noissa kuulokkeissa kykenevämmän laitteiston myötä. Tarkoitus ei siis missään nimessä ole dumata entry ja mid-fi tasoa. Tämä on kuitenkin ns laji jossa kaikki tuo pitää opettaa itselleen ja kuulla huomatakseen, että onko se juuri sinulle sen arvoista. On täysin oikein hommata entry tason laitteet ja tyytyä siihen. Käy muuten tyhmän kalliiksi tämä laji. Erot kuitenkin on oman kokeman mukaan aivan mielettömän suuria mitä laitteisto voi saada aikaiseksi. Puhun nyt siis eritoten Sennheiserin kuulokkeista. Olen rehellisesti sitä mieltä, että nämä ovat aivan eri kuulokkeet DC2 / BHA1 kombolla kun verrataan vaikka Topping A90 ja D90 komboon.

Putket varmasti olisi parasta mitä Sennheisereille voisi tarjota. Itsellä ei vaan nyt kyllä lompakko, eikä luonto kestä kaivaa itselleen tästä uutta sudenkuoppaa.

jadverkko sanoi:

Mulla oli myös jonkin aikaa Topping A90 ja olen vahvasti samaa mieltä. Omiin mieltymyksiin Toppingin sointu oli todella ohut ja eloton. Varmasti pätevä vahvistin jos tykkää tommoisesta kylmähkön kliinisestä soundista. Varsinkin omat Sennheiserit oli todella tylsiä tuolla. Sennheiserit on ainakin oman kokeman mukaan todella huikeita kuulokkeita juurikin tuon puolesta miten ne skaalautuu eri laitteiden kanssa. Topping A90 sai kaikki mun Sennheiserit kadottamaan sen musikaalisuuden mihin noi kuulokkeet pystyy. Bassoa ei ollut nimeksikään ja muutenkin kaikesta tuli liian ohut sointista ja elotonta. A90 ei ole vahvistin jos haluaa impaktia, ja elävyyttä kuulokkeisiin. Kylmä ja väritön kokonaisuus, joten kai tuo jonkinlaisena ns. referenssivahvistimena menisi?

Napsauta laajentaaksesi...

Mittaustulosten valossa on epätodennäköistä, että Toppingilla olisi ns. omaa soundia. Sehän on hyvä asia. Sennheisereiden tapauksessa se nimenomaan tarkoittaa, että kuulokkeet pääsevät loistamaan tarkoitetulla tavalla ja taas yksi ääntä aiemmin värittänyt laitteiston osa on saatu eliminoitua pilaamasta neutraaliutta. On hieman erikoinen ajatus, että äänen tietoinen värittäminen oheislaitteistolla merkitsisi kuulokkeiden potentiaalin parempaa hyödyntämistä.

Tiukkapipo sanoi:

Mittaustulosten valossa on epätodennäköistä, että Toppingilla olisi ns. omaa soundia. Sehän on hyvä asia. Sennheisereiden tapauksessa se nimenomaan tarkoittaa, että kuulokkeet pääsevät loistamaan tarkoitetulla tavalla ja taas yksi ääntä aiemmin värittänyt laitteiston osa on saatu eliminoitua pilaamasta neutraaliutta. On hieman erikoinen ajatus, että äänen tietoinen värittäminen oheislaitteistolla merkitsisi kuulokkeiden potentiaalin parempaa hyödyntämistä.

Napsauta laajentaaksesi...

Ootko tullut muuten koskaan miettineeksi, että esim. vahvistimen ääneen vaikuttaisi jokin asia, jota emme vielä osaa mitata? Voihan se kuulostaa hullulta, mutta niin aikanaan kuulosti sekin, että maa ei olisikaan pannukakku. Taisipa Otalakin löysi aikanaan kokonaan uuden särötyypin, joka selitti tiettyjä transistorivahvistimen äänellisiä ongelmia, joita ei monen sen ajan mittaususkovaisen mielestä ollut olemassakaan.

Nykyisin vahvistimen äänenlaatuun painottuvaa yliopistotason tutkimusta tuskin paljon tehdään (koska nykyvahvistinten ääni riittää suurimmalle osalle), joten jos jossain tällainen uusi suure löydettäisiin, niin tieto todennäköisesti hyödynnettäisiin omassa tuotekehityksessä eikä siitä julkisuudessa kerrottaisi.

humppahippi sanoi:

Ootko tullut muuten koskaan miettineeksi, että esim. vahvistimen ääneen vaikuttaisi jokin asia, jota emme vielä osaa mitata? Voihan se kuulostaa hullulta, mutta niin aikanaan kuulosti sekin, että maa ei olisikaan pannukakku. Taisipa Otalakin löysi aikanaan kokonaan uuden särötyypin, joka selitti tiettyjä transistorivahvistimen äänellisiä ongelmia, joita ei monen sen ajan mittaususkovaisen mielestä ollut olemassakaan.

Nykyisin vahvistimen äänenlaatuun painottuvaa yliopistotason tutkimusta tuskin paljon tehdään (koska nykyvahvistinten ääni riittää suurimmalle osalle), joten jos jossain tällainen uusi suure löydettäisiin, niin tieto todennäköisesti hyödynnettäisiin omassa tuotekehityksessä eikä siitä julkisuudessa kerrottaisi.

Napsauta laajentaaksesi...

Toki tällainen on mahdollista. Mutta toistaiseksi asiaa koskeva näyttö puuttuu. Jos valmistajana keksisin jonkin tällaisen seikan, minä nimenomaan julkaisisin sokkotestitulokset, jotka osoittaisivat äänenlaadun paranemisen - mutta en paljastaisi teknistä ratkaisua.

Pääsisi ainakin halvalla jos rakentaisi musan kuuntelu setit pelkästään mittaustulosten perustella ja rajaisi mittaustulosten raja arvot siihen mitä todistetusti ihminen pysyisi havainnoimaan (tieteellisen tutkimuksen pohjalta)

Tiukkapipo sanoi:

Mittaustulosten valossa on epätodennäköistä, että Toppingilla olisi ns. omaa soundia. Sehän on hyvä asia. Sennheisereiden tapauksessa se nimenomaan tarkoittaa, että kuulokkeet pääsevät loistamaan tarkoitetulla tavalla ja taas yksi ääntä aiemmin värittänyt laitteiston osa on saatu eliminoitua pilaamasta neutraaliutta. On hieman erikoinen ajatus, että äänen tietoinen värittäminen oheislaitteistolla merkitsisi kuulokkeiden potentiaalin parempaa hyödyntämistä.

Napsauta laajentaaksesi...

Joo siksi sanoinkin, että kai tämä jonkin näköisenä referenssivahvarina voisikin mennä. Puhun nyt siis ihan puhtaasti vain siitä mitä mun oma korva kuulee. Unohdin myös mainita, että mulla ei ennen tuota ollut ikinä ajossa tämän kaltaista vahvistinta. Ei siis varsinaisesti ollut minkäänlaista mielikuvaa että miltä tämmöinen erityisen hyvin mittautuvan vahvistimen sointi tulee olemaan.

Mä en vain nauttinut tällä mistään sen hetkisistä kuulokkeistani. Mä haen harrastukselta musiikkinautintoa. En haluasi jatkaa tämän lajin ”harrastamista” jos kaikki perustuisi vaan käyriin ja teknisiin ominaisuuksiin. Mun ajatusmaailmassa ei vaan toimi semmonen, että riisutaan kuulokkeelta mahdollisuus näyttää mihin se todella pystyy. Miksi kylmä ja steriili ääni on hyvin mittautuva? Miksi mä haluaisin ennemmin kuunnella täysin aseistaan riisuttua kuuloketta tietäen, että tämä kuuloke pystyy mukautumaak laitteiston myötä aivan älyttömästi? Unohdetaan nyt kokonaan hetkeksi aikaa mittaukset, käyrät, ja tekniset speksit. Keskitytään kuuntelemaan niitä kuulokkeita ja laitteita, eikä heti ekana tuomita paskaksi jos mittaukset ei näytö oikeilta. Jos vertailen nyt tässä omasta kokemuksesta sitten A90 ja tämän hetkistä BHA-1, kuulokkeena toimikoot nyt omasta puolesta vaikka Sennheiser HD580. A90 kanssa noista katosi omaan korvaani iso osa musikaalisuutta ja impaktia, eli siis kokonaisuudesta tuli tasaisen steriili ja sieluton kokonaisuus. Vastapainoksi sitten BHA-1 myötä musikaalisuus ja hauskuus palasi kuulokkeisiin. Bassontoisto sai lisää voimaa ja napakkuutta, ohuehkot keskitaajudet saivat runkoon lisää tukevuutta, sekä paljon luonnollisemman ja eläväisemmän äänensävyn. Jos nuo kuulokkeet skaalautuvat noin paljon laitteen myötä, niin miksi tämä huonommin mittautuva ja kuulokkeita elävöittävä vahvistin pitäisi mittauksien varjolla jo todeta paskaksi. Mulle siis steriili sointi ei ole missään mielessä automaattisesti oletus mulle, vaan pikemminkin se kehnommin mittautuva ja ”värittävä” vahvistin joka tarjoaa kuuntelijalle kokonaisuudessaan paljon musikaalisemman ja nautinnollisemman kokonaisuuden. En tykkää juuri tuon takia ajatella käyriä ja mittauksia kun koko ketju pystyy vaikuttamaan sointiin niin paljon. Kuuloke on tietenkin sitten se ratkaisevin ja tärkein pala. Hyvin skaalautuvat kuulokkeet tarjoavat niin paljon mahdollisuuksia sulle valita ja etsiä se itseä miellyttävä kokonaisuus, sinä kuuntelet sitä musiikkia, ei tarvii olla sen mittauksen ja käyrän armoilla.

Miten se on sitten yhtään loogisenpi ajatus, että kaikki muu kuin juuri näin mittautuvan laitteen sointi on ainut ja oikea tapa kuunnella näitä kuulokkeita? Kuten sanoin, että unohde ne mittaukset vähäksi aikaa ja anna niille korville eka mahdollisuus luoda se mielikuva soinnista. Äläkä pelkää sitä kuuloketta jos se onkin löytänyt uutta ja vähän erilaista elämää toisenlaisen vahvistimen kautta. Se on se sama kuuloke kuitenkin pohjimmiltaan…
Tylsäähän kun mikä tämä olis jos kaikki oltais vain tuon yhden neutraalin mittauksen perässä.

Ja siis en koita sulkea pois kokonaan noita mittauksia, jos ne on sun juttu niin se on ihan ok. Kai nämäkin kaksi ääripäätä voinee jotenkin saada kulkemaan käsi kädessä. Koko kuulokehifi on muutenkin mun mielestä niin subjektiivista, että pitää vaan osata oppia kunnioittaan toisten kokemuksia. Mä luotan näissä kokemuksissa itse vain omiin korviin mieluummin kuin mittaukseen. Tuskin jengi näistä väittelee vain väittelemisen ilosta, en ainakaa ite. Vaikka sä osaisitkin tulkita käyriä ja mittauksia niin eihän tuo mitenkään riitä lyömään faktaa tiskiin että miltä se sun koko ketju tulee kuulostamaan.

Ja tarkoitus ei ollut siis millään tapaa puhua kaikkien puolesta, että A90 olisi kehno laite. Mun mieltymykset ei vaan kohdannut tän kanssa yhtään.

Tiukkapipo sanoi:

Mittaustulosten valossa on epätodennäköistä, että Toppingilla olisi ns. omaa soundia. Sehän on hyvä asia. Sennheisereiden tapauksessa se nimenomaan tarkoittaa, että kuulokkeet pääsevät loistamaan tarkoitetulla tavalla ja taas yksi ääntä aiemmin värittänyt laitteiston osa on saatu eliminoitua pilaamasta neutraaliutta. On hieman erikoinen ajatus, että äänen tietoinen värittäminen oheislaitteistolla merkitsisi kuulokkeiden potentiaalin parempaa hyödyntämistä.

Napsauta laajentaaksesi...

Mutta mitä laitteita siellä Sennheiserin labrassa on käytetty tuotekehitykseen? Firman oma tuotos ei ainakaan ole mikään SOTA -mittausesimerkki:

45 Ohm impedance means that unless your headphone has a flat response (e.g. planar magnetics), its frequency response is going to change. This may make it sound better or worse. It also means lots of power will be wasted into low impedance headphones. We will see this effect shortly.

Napsauta laajentaaksesi...

Eli ehkä Sennheiser ei itsekkään ajattele, että heidän luurejaan tulisi ajaa millään <1ohm lähdöllä? Tuo vahvistin on kuitenkin suunniteltu nimenomaan HD800S -aikakaudella ja myydään niiden kanssa parina.
Kaikkiaan ammattipuolelle suunnitelluiden kuulokkeiden impedanssit ovat vähän sellainen muna-kana-ilmiö. Koska miksauspöydissä on ollut korkeaohmisia kuulokelähtöjä, niin kuulokkeidenkin on hyvä olla korkea impedanssiset. Vastaavasti miksauspöytään ei kannata vaihtaa jotain <1ohm lähtöä, jos luurit on suunniteltu soimaan parhaiten jollain 50-150ohm lähdöllä.

jadverkko sanoi:

Vastapainoksi sitten BHA-1 myötä musikaalisuus ja hauskuus palasi kuulokkeisiin. Bassontoisto sai lisää voimaa ja napakkuutta, ohuehkot keskitaajudet saivat runkoon lisää tukevuutta, sekä paljon luonnollisemman ja eläväisemmän äänensävyn. Jos nuo kuulokkeet skaalautuvat noin paljon laitteen myötä, niin miksi tämä huonommin mittautuva ja kuulokkeita elävöittävä vahvistin pitäisi mittauksien varjolla jo todeta paskaksi.

Napsauta laajentaaksesi...

Bryston BHA-1:n mittaustuloksia löytyy mm. täältä:


Näiden perusteella BHA-1 on kaikkea muuta kuin huonosti mittautuva ja mittausten perusteella myös äänellisesti läpinäkyvä - ellet sitten kuuntele 160dB:n äänenvoimakkuudella.

Kaakatus sanoi:

Mutta mitä laitteita siellä Sennheiserin labrassa on käytetty tuotekehitykseen? Firman oma tuotos ei ainakaan ole mikään SOTA -mittausesimerkki:

Sennheiser HDV-820 USB DAC & Headphone Amp Review

This is a review and detailed measurements of Sennheiser HDV-820 DAC and Balanced Headphone Amplifier. It is on kind loan from a member. The HDV-820 costs US $2,400 with Prime shipping from Amazon. Settle down! I know you can't afford it but maybe it is good. While the enclosure itself is...

www.audiosciencereview.com

Eli ehkä Sennheiser ei itsekkään ajattele, että heidän luurejaan tulisi ajaa millään <1ohm lähdöllä? Tuo vahvistin on kuitenkin suunniteltu nimenomaan HD800S -aikakaudella ja myydään niiden kanssa parina.
Kaikkiaan ammattipuolelle suunnitelluiden kuulokkeiden impedanssit ovat vähän sellainen muna-kana-ilmiö. Koska miksauspöydissä on ollut korkeaohmisia kuulokelähtöjä, niin kuulokkeidenkin on hyvä olla korkea impedanssiset. Vastaavasti miksauspöytään ei kannata vaihtaa jotain <1ohm lähtöä, jos luurit on suunniteltu soimaan parhaiten jollain 50-150ohm lähdöllä.

Napsauta laajentaaksesi...

Tuo Sennheiserin vahvistin onkin kieltämättä erikoinen tapaus. Se pistää miettimään, onko sen suunnittelussa ollut tietoinen tarkoitus tuottaa laite, joka paikkaa HD800-sarjan paljon puhuttuja puutteita. Kysymys olisi siis ns. hallitusta p*skomisesta.

Collusion sanoi:

Bryston BHA-1:n mittaustuloksia löytyy mm. täältä:

Bryston BHA-1 Measurements and Quick Impression

I won't do much subjective reviewing here. The Bryston BHA-1 has been discussed much here. Subjective impressions can be found here:...

www.superbestaudiofriends.org

Näiden perusteella BHA-1 on kaikkea muuta kuin huonosti mittautuva ja mittausten perusteella myös äänellisesti läpinäkyvä - ellet sitten kuuntele 160dB:n äänenvoimakkuudella.

Napsauta laajentaaksesi...

Joo sori jos artikuloin sen tuolla paskasti mittautuvaksi. Se ei ollut tarkoitus. Mä en vaan silti pysty itse tuon perusteella ymmärtämään tuota laitteiden sointieroa. Tää on neutraalihko, mutta silti huomattavasti A90 verrattuna lämpimämmän sävytteinen. Eli tarkoittaako tämä nyt sitten että hyvin mittautuva voi olla kylmä, sekä lämminsävytteinen? Valaiskaa mua. Mä en oikein muutenkaan pysty näistä juurikaan mitään yhtenevää keksimään.