C-Kasetti formaattina ja harrastuksena. Kaikkea siihen liittyvää tänne... :)

Omat Dekit säädetty tuolle Maxellin UR nauhalle. Nauha tosiaan sinällään ok. Kelatessa varsinkin huomaa välykset ;) Mutta jos huokeella saat, niin ekoiks nauhoiks ok (y)
 
Nyt kun keskustellaan kaseteista, niin hieman noista eri nauhalaaduista Type I, II ja IV. Yleinen luulohan on, että erityisesti metallinauha kestää äänittäää enemmän "kuumana" kuin muut nauhat. Kriteerinä on pidetty THD-särön 3% raja-arvoa. Eräs kaveri selaili vanhoja amerikkalaisia hifi-alan julkaisuja ja niiden testejä keräten dataa, kuinka kuumana nauhat sallivat muutamissa dekeissä äänittää yli nolla-tason:

NauhuriType I (ferro) +dBType II (kromiekvivalentit) +dBType IV (metalli) +dB
Akai GX-F903.85.55.6
JVC KD-A77.55.57
Nakamichi 1000 ZXL6-76-79
SAE C4333.25
Nakamichi 700 ZXL75.810
NAD 6050C7.24.84
Dual C844966.2
ReVox B-71055.57.9
Technics M275X6.564.8

Nämä siis amerikkalaisten alan julkaisujen testituloksia. Jos nyt jotakin päättelee, niin Type I kasettien yliohjausvara ei välttämättä ole pienin tai toisaalta Type IV ohjausvara suurin. Esim NAD 6050C paras ohjausvara oli Type I nauhalla. Mitä parempi dekki, sitä vähemmän se on riipuvainen nauhan tyypistä. Pohjakohinatasoissa nauhatyyppien välillä on eroja, niitä sitten tasoitetaan muilla avuin ( Dolby, DBX etc.).
 
Mielenkiintoinen taulukko. Itsellä ainoastaan eri ferronauhoja. +3dB yleensä ollu maksimi nauhottaessa. Ja nauhottelen ilman mitään Dolbyja ym.. Pohjakohinaa ei kuule juuri ollenkaan kaiutinkuuntelussa, ellei volume o jo niin kovalla että häätö uhkaa ;), paitsi tietysti kuulokkeilla hiljaisissa kohdissa. Eli mulla ei tarvetta ainakaan hankkia "laadukkaampia" nauhoja. Paitsi testimielessä. Mutta laitekohtasta toki.. Kaipa tuo äänilähdekkin vaikuttaa ja muu toistolaitteisto. Mä en näistä sen kummemmin tiedä. Pari vuotta ollu vasta noita dekkejä tuossa.. Sen muistan, että joskus -80 luvulla kohis niin maan perusteellisesti 😂😂 Ja nyt ku tyrkkää jonkun vanhan valmiskassun koneeseen, niin järkyttävä pohjakohina..
 
Viimeksi muokattu:
Sen muistan, että joskus -80 luvulla kohis niin maan perusteellisesti 😂😂
Minulla 80-luvulla kohina (esim. ULA) kuulosti erilaiselta kuin nykyään. Iän myötä on näköjään tullut automaattinen kohinanvaimennin, ei sentään vielä kohinasalpaa...
 
  • Tykkää
Reaktiot: JMK
Nyt kun keskustellaan kaseteista, niin hieman noista eri nauhalaaduista Type I, II ja IV. Yleinen luulohan on, että erityisesti metallinauha kestää äänittäää enemmän "kuumana" kuin muut nauhat. Kriteerinä on pidetty THD-särön 3% raja-arvoa. Eräs kaveri selaili vanhoja amerikkalaisia hifi-alan julkaisuja ja niiden testejä keräten dataa, kuinka kuumana nauhat sallivat muutamissa dekeissä äänittää yli nolla-tason:

NauhuriType I (ferro) +dBType II (kromiekvivalentit) +dBType IV (metalli) +dB
Akai GX-F903.85.55.6
JVC KD-A77.55.57
Nakamichi 1000 ZXL6-76-79
SAE C4333.25
Nakamichi 700 ZXL75.810
NAD 6050C7.24.84
Dual C844966.2
ReVox B-71055.57.9
Technics M275X6.564.8

Nämä siis amerikkalaisten alan julkaisujen testituloksia. Jos nyt jotakin päättelee, niin Type I kasettien yliohjausvara ei välttämättä ole pienin tai toisaalta Type IV ohjausvara suurin. Esim NAD 6050C paras ohjausvara oli Type I nauhalla. Mitä parempi dekki, sitä vähemmän se on riipuvainen nauhan tyypistä. Pohjakohinatasoissa nauhatyyppien välillä on eroja, niitä sitten tasoitetaan muilla avuin ( Dolby, DBX etc.).
Tuli nuorena nauhoitettua todella kuumana Akain GX-F31. Siinä oli VU mittarit vaikka olikin fluorecent patsasmittarit. Nykynauhureilla näyttää moni vanha nauha nauhoitetun niin että menee mittarit väliin päätyyn asti. Silti en säröä kuule. Todella hyvä laatuisia nauhoituksia vuodesta 1982 siis Akailla sai.
 
^ Toi äskettäin kysytty RTM FOX antaa myös äänittää useimmilla dekeillä kovilla tasoilla ilman säröytymistä. Kasettimonistamot tekivät myös omia taikojaan, kun monetkin myyntikassut äänitettiin suuremmille tasoille kuin kotinauhoitukset.

VU-mittarin nollataso oli muistaakseni määritetty vastaamaan ~ +4dB desibelimittareiden tasoon verrattuna, niin sehän jo vaikuttaa.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reaktiot: JMK
Laitehyllyyn ei oikein mahdu enempää vermeitä, ei ainakaan standardi-kokoisia. Kasettisoitin olisi kuitenkin mukava saada pysyvästi kiinni settiin. Haussa olisi siis mahdollisimman pienikokoinen kasettisoitin, ei nyt ihan mitään walkmania mutta esim. joku laadukas pöytämallinen tai muuten vain kapea dekki. Ehdotuksia?
 
Laitehyllyyn ei oikein mahdu enempää vermeitä, ei ainakaan standardi-kokoisia. Kasettisoitin olisi kuitenkin mukava saada pysyvästi kiinni settiin. Haussa olisi siis mahdollisimman pienikokoinen kasettisoitin, ei nyt ihan mitään walkmania mutta esim. joku laadukas pöytämallinen tai muuten vain kapea dekki. Ehdotuksia?
Menee siis kokorajoituksen kautta midi-koon laitteisiin, esim. Tästä Huomaa erikoinen liitäntätapa, on noita muitakin merkkejä, esim. Denon UDR-F07.
 
Viimeksi muokattu:
Onko tälläinen Salora 6300 mistään kotoisin. Aika mötikkä mutta leveyden puolesta (30cm) voisi ehkä olla passeli.
https://hifi.asadonaarteet.net/tuotteet.html?id=20/1002278
Tuolla näkyy olevan jotain juttua siitä. Varmaan ok. toistoon, äänityksiä ehkä ei kannattane tuolla ensisijaisesti tehdä. 40 vuotta vanhat vehkeet on yksilöitä, kukin tulee erikseen tsekata, kuinka selvinnyt vuosien saatosta. Tuon jos etämyyntinä otat, sinulla on kumminkin kuluttajansuojalain mukainen harkinta-aika ja palautusoikeus.
 
Noista äänitystasoista voisi sanoa sen, että useat valmistajat käyttivät omia referenssitasojaan, siis mittarin 0 dB arvo saattoi paljonkin vaihdella nauhurikohtaisesti. Muistaakseni esim. juuri Nakamichit 700 ja 1000 nauhoittivat normaalia pienemällä äänenvoimakkuudella . Tällä saatiin yliohjausvara ja taajuustoisto paremmaksi. Kohinasuhde vastaavasti oli vähän huonompi, tosin sitä paljon kompensoi nauhurin hyvä laatu. Myös Dolby-tasolla voidaan kikkailla äänityksessä ja toistossa , kun äänenvoimakkuus Dolbylle tullessa on standardia kovempi , vältetään pumppausilmiötä, mutta ei saavuteta maksimi kohinanpoistoa. Esimagnetointi jännitettä voidaan myös trimmata tiettyyn asiaan parhaimmaksi. Uusimmissa malleissa oli ko. asiassa automaattisäätöä, joka usein paransi äänitystulosta.
 
Onko tälläinen Salora 6300 mistään kotoisin. Aika mötikkä mutta leveyden puolesta (30cm) voisi ehkä olla passeli.
https://hifi.asadonaarteet.net/tuotteet.html?id=20/1002278
Minulla on ollut tuo koko Saloran setti. Yllättävän varmatoiminen dekki siinä oli mutta muuten ei mikään ihmeellinen, aikansa perusnauhuri vailla mitään erikoistoimintoja. Dolby b siinä kuitenkin oli. Kyllä silläkin kasetteja kuunteli mutta jos vähänkään enemmän meinaa jotain nauhoitella niin suosittelen jotain muuta.
 

Liitteet

  • HPIM2608.JPG
    HPIM2608.JPG
    170,6 KB · Katsottu: 18
Viimeksi muokattu:
Nyt kun keskustellaan kaseteista, niin hieman noista eri nauhalaaduista Type I, II ja IV. Yleinen luulohan on, että erityisesti metallinauha kestää äänittäää enemmän "kuumana" kuin muut nauhat. Kriteerinä on pidetty THD-särön 3% raja-arvoa. Eräs kaveri selaili vanhoja amerikkalaisia hifi-alan julkaisuja ja niiden testejä keräten dataa, kuinka kuumana nauhat sallivat muutamissa dekeissä äänittää yli nolla-tason:

NauhuriType I (ferro) +dBType II (kromiekvivalentit) +dBType IV (metalli) +dB
Akai GX-F903.85.55.6
JVC KD-A77.55.57
Nakamichi 1000 ZXL6-76-79
SAE C4333.25
Nakamichi 700 ZXL75.810
NAD 6050C7.24.84
Dual C844966.2
ReVox B-71055.57.9
Technics M275X6.564.8

Nämä siis amerikkalaisten alan julkaisujen testituloksia. Jos nyt jotakin päättelee, niin Type I kasettien yliohjausvara ei välttämättä ole pienin tai toisaalta Type IV ohjausvara suurin. Esim NAD 6050C paras ohjausvara oli Type I nauhalla. Mitä parempi dekki, sitä vähemmän se on riipuvainen nauhan tyypistä. Pohjakohinatasoissa nauhatyyppien välillä on eroja, niitä sitten tasoitetaan muilla avuin ( Dolby, DBX etc.).
Hm, aika epäillyttävä tutkimus, sillä esim. NADin (englanninkielisten foorumeiden kielellä Near Always Defective :ROFLMAO:) tulokset ovat aika outoja. Oikein säädetty laite ei voi tallettaa Type I:lle paremmin kuin Type IV:lle, sillä nelostyypin MOL on paljon korkeampi kuin ferronauhan.
Olivatkohan säätäneet nuo laitteet ihan hyvin...
Ykköstyyppi ja kakkostyyppi ovat siis sellaisia, ettei niitä kannata ylikuormittaa, kun taas metalli kestää sen paremmin kuin muut.
Tulosten perusteella ainakin Nakamichi ja Revox ovat näissä ehkä ainoita, joiden tulokset voisivat olla aitoja.

Itse testasin kerran CT-A9:llä, tyyppi I:llä kestää +5 dB asti, että alkaa tulla säröä, tyyppi 2:sta ei tietoa kun en sitä käytä, ja tyyppi 4 kestää melkein +9 dB asti vrt. laitteen 0 dB, joka on 160 nWb/m : )
 
  • Tykkää
Reaktiot: JMK
Back
Ylös