Tuorein Hifimaailma-lehti

Alla päätoimittaja Mauri Erosen vastaus:

Tehomittaustestin kokonaiskesto on täysin riippuvainen vahvistimesta, sen antotehosta ja käyttäytymisestä. Powercube mittaa maksimitehon linjatason jännitettä pikkuhiljaa nostamalla. Mitä enemmän vahvistimessa on tehoa, sitä kauemmin kestää per kuorma. Yhtä antotehopistettä mitataan automaattitilassa yhden 20 millisekunnin periodin verran, sitten odotellaan 480 millisekuntia, ja sitten tehoa nostetaan. Powercube vetää pelin poikki siinä vaiheessa, kun 1 prosentin särö tulee vastaan tai vahvistin sammuu suojapiirien aktivoituessa.

Läheskään aina homma ei mene läpi ilman operaattorin manuaalista puuttumista, jos suojapiirit eivät resetoidu itsestään. Homma pitää tehdä käytännössä käsin voimakkuutta säätämällä, jos vahvistin lisäksi säätää voimakkuussäätimen nollaan suojapiirien resetoinnin yhteydessä. Joskus vahvistin pitää irrottaa kokonaan seinästä.

Lisäksi välissä on jäähdytystauot, kun siirrytään seuraavaan kuormitusimpedanssiin. Koko homma per vahvistin kestää noin viidestä minuutista tuntiin.

Parhain terveisin,
Mauri Eronen
Päätoimittaja, Hifimaailma-lehti
mauri.eronen@hifimaailma.fi
Niinpä tietysti. (y)Unohdin omasta laskelmastani, että rajaa pitää hakea ja sitten kun se alkaa löytymään, niin joudutaan hoitamaan mitä monimuotoisempia oireita.
 
Tehokuutiossa on sekin ongelma, että tehon tuplautuminen kuormaimpedanssin puolittuessa on muodostunut audiofiilien nyrkkisäännöksi. Tosielämässä tällä ei kuitenkaan ole niin suurta merkitystä, kunhan vahvistin on vakaa reaktivisiin kuormiin ja tarjoaa riittävästi tehoa myös mataliin impedansseihin. Tämän "tuplaussäännön" vuoksi valmistajat ovat alkaneet ilmoittaa 8 ohmin tehot alakanttiin, jotta lukema saadaan tuplattua neljään ohmiin. Mittauksissa monen vahvistimen todellinen teho sitten on ilmoitettua suurempi ja se ei tuplaudu pienempiin impedansseihin.

Käytännön merkitys tehokuutiolla tulee siitä, että kaiutin on jänniteohjattu. Musiikkisignaalin jännite määrittelee äänenvoimakkuuden ja kaiuttimen impedanssi määrittää kuinka paljon virtaa kuluu ko. jänniteellä. Pitäisi siis katsoa paljonko jännitettä tarvitaan halutun äänenvoimakkuuden saavuttamiseen ja sitten riittääkö vahvistimessa tehoa tuottaa ko. jännite myös vaikeammilla kuormilla.
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Vain uusinta lehteä koskevaa kirjoittelua tähän osioon, kiitos.

Mittauksia yms. koskeva yleinen keskustelu HH:n palstan puolelle.

Yst,
Toimitus
Tällaisen tympeän välihuomautuksen laittaminen edellisen numeron jälkipöhinästä olisi kuvitellut pistävän luun kurkkuun jatkosta mutta mitä vielä, nyt toukokuun numerosta on tullut jo monta sivullista toinen toistaan rikkiviisaampaa tietoiskua kunkin mittaustietämyksestä yms.

Tästä näkee selvästi että juuri viimeisessä lehdessä on ollut jotain tunteisiin vetoavaa. Normaalisti voi mennä niin että kukaan ei edes mainitse tässä ketjussa että taas tuli uusi lehti.

Itse bongasin oitis 2 "pakko lukea" artikkelia, iso-Pentit ja sen harrastajaprofiloinnin jossa tyypillä oli kajareina puolikkaan kakluunin kokoiset pöntöt. Toki tässä jutussa otti aikansa ennen kuin päästiin hifistelemään sillä ensimmäinen tekstisivu käsiteltiin vain jotain jääkaruselleja ja teekkarihuumoria yms. rakettitiedettä henkilön hamotuksen vuoksi. Valitettavasti toimittaja ei tainnut kuunnella settiä yhtään jos edes varttia jotta olisi voinut sanoa että kylläpä nyt lähti, tanner tömisi ja kartanon kurkihirsi kumisi tjsp. Silti lisää tällaista kiitos ;)
 
Tällaisen tympeän välihuomautuksen laittaminen edellisen numeron jälkipöhinästä olisi kuvitellut pistävän luun kurkkuun jatkosta mutta mitä vielä, nyt toukokuun numerosta on tullut jo monta sivullista toinen toistaan rikkiviisaampaa tietoiskua kunkin mittaustietämyksestä yms.

Tästä näkee selvästi että juuri viimeisessä lehdessä on ollut jotain tunteisiin vetoavaa. Normaalisti voi mennä niin että kukaan ei edes mainitse tässä ketjussa että taas tuli uusi lehti.

Itse bongasin oitis 2 "pakko lukea" artikkelia, iso-Pentit ja sen harrastajaprofiloinnin jossa tyypillä oli kajareina puolikkaan kakluunin kokoiset pöntöt. Toki tässä jutussa otti aikansa ennen kuin päästiin hifistelemään sillä ensimmäinen tekstisivu käsiteltiin vain jotain jääkaruselleja ja teekkarihuumoria yms. rakettitiedettä henkilön hamotuksen vuoksi. Valitettavasti toimittaja ei tainnut kuunnella settiä yhtään jos edes varttia jotta olisi voinut sanoa että kylläpä nyt lähti, tanner tömisi ja kartanon kurkihirsi kumisi tjsp. Silti lisää tällaista kiitos ;)
Kun nyt tuosta tehokuutiosta tuli puhetta (ja on ollut aiemminkin), niin otin sen pöydälle tarkoituksella "for good". Jos vaikka sitten keskustelu palautuisi toivottuun ruotuun.
 
Kun nyt tuosta tehokuutiosta tuli puhetta (ja on ollut aiemminkin), niin otin sen pöydälle tarkoituksella "for good". Jos vaikka sitten keskustelu palautuisi toivottuun ruotuun.
Näinhän siinä kävi ja kaikki tykkää tehokuutiosta. Alkujaan vain pisti silmään se tyly viesti ja siksi kehuin uutta lehteä vain plokissa enkä tässä ketjussa. Se että tähän ketjuun tulee mielenilmaisuja vaikuttaa olevan merkki ennemmin siitä että jotain on tehty oikein. Jos tarinat eivät ole mainitsemisen arvoisia niin harva viitsii kirjoittaa siitä että "taaskaan ei ollut mitään kivaa".
 
Saattaa olla syy se, että suuri osa testaajista ei faktisesti kuule ainakaan toistuvasti eroja tällaisissa eli toisinsanoen, pyydät heitä satuilemaan ja loruilemaan artikkeleita.
On niissä tviikkijutuissa kyllä puolensa, että esitellään mitä kaikenlaista on olemassa. En vastusta ollenkaan. Tässä vasta vaan oli joku digikytkin/-jakaja tms. esittelyssä, josta todettiin suurinpiirtein, että saattaapiehkäolla tai olemattakin ja ehkä jollakin toisella saattaa olla olematta tai ollakin. Ymmärrän, että pienillä markkinoilla lehti ei viitsi maahantuojia ärsyttää, mutta silti voisi reilummin analysoida tviikkilaitteita, mitä ne sisältävät ja vaikuttavatko jotakin. Tai sitten jos ei ole kanttia niin kait ne on vaan jätettävä käsittelemättä - onhan sekin informaatiota.

Joo, viimeisin lehti mukavan monipuolinen ja kiinnostava & yleisesti hyvä - ainoastaan Harri Sjöström -juttu (vaikka Cecil Tayloriakin kuuntelen - jopa 90-luvulla Martinus-salissa livenä tsekannutkin) kuten muutkin enemmän musiikkia koskevat jutut joutaisivat pois. Hifimaailman on turha lähteä Rytmin sijaa paikkaamaan - Riffi on parempi paikka muusikkojutuille.

P.S. muistanko oikein, että Hifi-lehtikin muinoin 80-luvulla testasi/esitteli kotisähköurkuja ja syntikoita? En kylläkään niitä Hifimaailmaan kaipaa :)
 
Näinhän siinä kävi ja kaikki tykkää tehokuutiosta. Alkujaan vain pisti silmään se tyly viesti ja siksi kehuin uutta lehteä vain plokissa enkä tässä ketjussa. Se että tähän ketjuun tulee mielenilmaisuja vaikuttaa olevan merkki ennemmin siitä että jotain on tehty oikein. Jos tarinat eivät ole mainitsemisen arvoisia niin harva viitsii kirjoittaa siitä että "taaskaan ei ollut mitään kivaa".
Näinkin. Tavoite on kuitenkin aina ollut ohjata yleinen hifistelyyn liittyvä aaltoilu tuonne HH:n puolelle, joka on avoin tanssikenttä askelvaikeille valssituksille.
 
Viimeksi muokattu:
On niissä tviikkijutuissa kyllä puolensa, että esitellään mitä kaikenlaista on olemassa. En vastusta ollenkaan. Tässä vasta vaan oli joku digikytkin/-jakaja tms. esittelyssä, josta todettiin suurinpiirtein, että saattaapiehkäolla tai olemattakin ja ehkä jollakin toisella saattaa olla olematta tai ollakin. Ymmärrän, että pienillä markkinoilla lehti ei viitsi maahantuojia ärsyttää, mutta silti voisi reilummin analysoida tviikkilaitteita, mitä ne sisältävät ja vaikuttavatko jotakin. Tai sitten jos ei ole kanttia niin kait ne on vaan jätettävä käsittelemättä - onhan sekin informaatiota.

Joo, viimeisin lehti mukavan monipuolinen ja kiinnostava & yleisesti hyvä - ainoastaan Harri Sjöström -juttu (vaikka Cecil Tayloriakin kuuntelen - jopa 90-luvulla Martinus-salissa livenä tsekannutkin) kuten muutkin enemmän musiikkia koskevat jutut joutaisivat pois. Hifimaailman on turha lähteä Rytmin sijaa paikkaamaan - Riffi on parempi paikka muusikkojutuille.

P.S. muistanko oikein, että Hifi-lehtikin muinoin 80-luvulla testasi/esitteli kotisähköurkuja ja syntikoita? En kylläkään niitä Hifimaailmaan kaipaa :)
Kuukauden lisävaruste -osio on lähinnä nopea sukellus erilaisiin twiikkeihin ja tarjolla oleviin vaihtoehtoisiin tarvikkeisiin sekä lisävarusteisiin. Useimmiten sellaisiin tuotteisiin, joiden lopullinen vaikuttavuus on tapauskohtaista ja joista kukin voi poimia itseään kiinnostavan tuotteen tarkempaan jatkokäsittelyyn.

EDIT: sen sijaan tietyt ilmiöt twiikkien takana ansaitsevat tieteellisemmän otteen ja niihin lehti tarttuu mahdollisuuksien mukaan tulevaisuudessa.
 
Viimeksi muokattu:
EDIT: sen sijaan tietyt ilmiöt twiikkien takana ansaitsevat tieteellisemmän otteen ja niihin lehti tarttuu mahdollisuuksien mukaan tulevaisuudessa.
(y)Tämä on kannatettavaa ja mielenkiintoista. Eikä mitenkään ristiridassa sen kanssa, että "se on hyvä jos se kuulostaa hyvältä".
 
Mielenkiintoista oli Hifimaailman laajennus Kirjallisuus kritiikiin. Tosin Suutari pysyköön lestissään. Olen lukenut tuon Näkymättömyys viitan, ja arvatenkin kääntäjällä on ollut hikinen urakka teknisen kiinan kääntämisessä, varsin hitsipilli oli todella huvittava juttu, liekkö sitten kiinankielessä ei ole vastinetta juotoskolville. Tämä teknisen kielen osaamattomuus näkyy myös tv:ssä, Auto SoS ja Wheeler Dealer's on joskus aika hilpeää luettavaa kun kääntäjä on pihalla kuin lintulauta. Mutta se kieliopista.

Se Näkömättömyys viitta, joka jäi arvon kriitikkoa askarruttamaan, selviäisi parhaiten katsomalla Pitkän Päivän Ilta elokuva, mutta avataan hiukan. Se on tietenkin on kontekstissä Hovimestarin kanssa, joka on näkyvillä, mutta näkymättömissä, valmiina toimimaan jos jotain tarvitaan. Tämähän tulee esille romaanin loppupuolella kun tämä professori haluaa Kirkontorneille 300B vahvistimen, joka aivan oikein, ei oikein sovi niille, mutta Professori ilmoittaa, ettei kaipaa kommenteja, vain tuon 300B vahvistimen Western Electric putkilla, eli vahvistimien tekijä on vain Palvelija joka totetuttaa Isäntänsä(tilaaja) tahdon, kunnon Hovimestarin tavoin.
 
Kiitokset hyvästä kuulokevertailusta, olisi hienoa tällaisia eri hintaluokkiin kuuluvien kuulokkeiden vertailuja olisi enemmänkin/useamminkin. Seuraavaksi 1500-2000 euron kuulokevertailu ja sitten 2500-3000 euron kuulokkeiden?
 
Näiden musiikkiservereiden (Melco ja mitä niitä muita onkaan) vertailu voisi olla paikallaan...
 
Tänään tullut Hifimaailma- lehti vaikuttaa varsin mukavalta mitä olen nopeasti silmäillyt.
 
Tänään tullut Hifimaailma- lehti vaikuttaa varsin mukavalta mitä olen nopeasti silmäillyt.

Meitä digitaalimittausupseereita ilahduttivat :
- s. 20-25 Audio Noten ihan perusmittaustulokset,
- s. 26-30 Cambridgen ja Lyngdorfin tehokuutiomittaukset,
- s. 52-55 Ortofonin rasia mitattuna, ei vain valmistajan ilmoittamat arvot,
- s. 56-59 Taipuu Keron kaiuttoman huoneen mittaustulokset,
- s. 60-64 Bel Canton mittaustulokset,

t. ' RIF '
 
Sivumäärään nähden tosiaan ohuelti luettavaa, mutta kaikki artikkelit vastaavasti luin ja mielestäni hyvin kirjoitettuja/tehty. Erityisesti Nevalaisen Audio Note juttu oli mukavaa luettavaa.
 
Back
Ylös