Nyt ei jummarra...
Tai ny ymmärsin. Ollaan audiotajuuksilla, joten suoria kulmia saanee johdottaa...
Viimeksi muokattu:
-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Rh riaa 2.0
- Keskustelun aloittaja Risto_H
- Aloituspäivämäärä
Nyt ei jummarra...
Tai ny ymmärsin. Ollaan audiotajuuksilla, joten suoria kulmia saanee johdottaa...
The Effect of Right-Angle Tracks on EMI Emission
Engineers are often concerned about having right-angle tracks on their PCB board shape due to the possibility of Electromagnetic Interference (EMI) radiated at sharp corners. The popular theory is that high-frequency signals emit Radio Frequency radiation at every 90° turn of the copper track. This mere assumption is enough for most hardware designers to eliminate any right-angle tracks from their design.
However, the theory that electrons in a high-speed signal are unable to make right-angle turns has been debunked by an experienced electrical engineer, Dr. Howard Johnson. As a matter of fact, electrons bounce billions of times in different directions even with a short length; they have minimal problems navigating right-angle corners.
There is, of course, an exception when you’re designing ultra high-speed PCB ground plane in the range of 10 GHz or more, or you’re involved in microwave designs that use traces with large widths of 100 mils. In such extreme applications, you actually need to worry about 90° corners. Otherwise, they should not present a major concern.
Engineers are often concerned about having right-angle tracks on their PCB board shape due to the possibility of Electromagnetic Interference (EMI) radiated at sharp corners. The popular theory is that high-frequency signals emit Radio Frequency radiation at every 90° turn of the copper track. This mere assumption is enough for most hardware designers to eliminate any right-angle tracks from their design.
However, the theory that electrons in a high-speed signal are unable to make right-angle turns has been debunked by an experienced electrical engineer, Dr. Howard Johnson. As a matter of fact, electrons bounce billions of times in different directions even with a short length; they have minimal problems navigating right-angle corners.
There is, of course, an exception when you’re designing ultra high-speed PCB ground plane in the range of 10 GHz or more, or you’re involved in microwave designs that use traces with large widths of 100 mils. In such extreme applications, you actually need to worry about 90° corners. Otherwise, they should not present a major concern.
tuossa hyvää pohdintaa: https://www.edn.com/electronics-blo...-worry-about-trace-corners--Rule-of-Thumb--24
Itsellä nimenomaan ei EMI vaan signal integrity on syy miksi käytetään 45 asteen kulmia, joskus jopa pyöreitä kaaria(niiden vaikutus on minimaalinen).
Ja kun omat disainit pyörii tällä hetkellä hurjimmillaan 25Gbit/s diffispareissa, niin siellä vaikuttaa kaikki jo kaikkeen (levymatsku ei enään ole FR4 jne), noilla nopeuksilla esim piirilevyn lasikuidun tiheys/kudontasuunta vaikuttaa, samoin kuparin pinnan epätasaisuus.
Off-topikkiahan tämä on audiotaajuuksilla, mutta tuo levy vaan oli niin erilainen kuin tässä maailmassa.
Itsellä nimenomaan ei EMI vaan signal integrity on syy miksi käytetään 45 asteen kulmia, joskus jopa pyöreitä kaaria(niiden vaikutus on minimaalinen).
Ja kun omat disainit pyörii tällä hetkellä hurjimmillaan 25Gbit/s diffispareissa, niin siellä vaikuttaa kaikki jo kaikkeen (levymatsku ei enään ole FR4 jne), noilla nopeuksilla esim piirilevyn lasikuidun tiheys/kudontasuunta vaikuttaa, samoin kuparin pinnan epätasaisuus.
Off-topikkiahan tämä on audiotaajuuksilla, mutta tuo levy vaan oli niin erilainen kuin tässä maailmassa.
Näyttää tuo Hagermankin sortuneen suoriin kulmiin Bugle2:n PCB:ssä...
https://hagerman-audio-labs.myshopify.com/collections/phono-preamps/products/bugle2
Käsin kun vetelee noita johdotuksia Sprint-Layout-ohjelmassa, tulee luonnnostaan käytettyä suoria kulmia...
https://hagerman-audio-labs.myshopify.com/collections/phono-preamps/products/bugle2
Käsin kun vetelee noita johdotuksia Sprint-Layout-ohjelmassa, tulee luonnnostaan käytettyä suoria kulmia...
Viimeksi muokattu:
Hagermanin leiska on ihan OK hänen käyttämälleen oparille. Ulkoisesti se miellyttää silmää kun komponentit ovat siisteissä riveissä. Tämä auttaa kasaamistakin, laitehan on ajateltu kenen tahansa hieman elektroniikkaa osaavan itse koottavaksi. Leiskakuvasta ei kuitenkaan näy selkeästi onko kortin alapinnalla kunnollinen yhtenäinen maataso vai ei. Luulisin että siellä on jotain kuparitäyttöä mutta ei voi olla ihan varma. Jos maataso puuttuu niin vekotin saattaa toimia huonolla tuurilla radiovastaanottimena.
Jatkoin simulointeja skaalatulla RIAA-ketjulla. Alkuperäisen version arvoilla LT1028:n ajokyky loppui 0,37 V ottosignaalilla 20 kHz taajuudella. Tein transienttianalyysiä kuuloalueen yläpäässä siksi että siinä takaisinkytkentäketjun impedanssi on kaikkein pienin korkeilla taajuuksilla ja lisäksi oparin ominaisuudet heikkenevät taajuuden kasvaessa. Skaalatulla ketjulla yliohjausvara kasvoi lähes skaalauksen suhteessa n. 1 V tasolle samalla taajuudella. Sattumoisin MM-optiolla lähtösignaalikin alkaa silloin olla lähellä maksimia, signaali on yli 20 Vpp. Tämän perusteella vedin johtopäätöksen että esitetty skaalaus kannattaa tehdä sillä oikeastaan ainoa haittapuoli on 1 dB heikennys MC-version kohinaetäisyydessä.
Toki toteutustapoja on muitakin kuten yllä on nähty ja 75 us aikavakion siirtäminen toiseen asteeseen tai asteiden väliin olisi varmasti toimiva mutta sikäli hieman työläs että RIAA-arvot pitäisi viitsiä laskea uudestaan. Yhden aikavakion poistaminen ketjusta jolla nyt tehdään kaikki kolme nimittäin siirtää hieman niitä muitakin.
Jatkoin simulointeja skaalatulla RIAA-ketjulla. Alkuperäisen version arvoilla LT1028:n ajokyky loppui 0,37 V ottosignaalilla 20 kHz taajuudella. Tein transienttianalyysiä kuuloalueen yläpäässä siksi että siinä takaisinkytkentäketjun impedanssi on kaikkein pienin korkeilla taajuuksilla ja lisäksi oparin ominaisuudet heikkenevät taajuuden kasvaessa. Skaalatulla ketjulla yliohjausvara kasvoi lähes skaalauksen suhteessa n. 1 V tasolle samalla taajuudella. Sattumoisin MM-optiolla lähtösignaalikin alkaa silloin olla lähellä maksimia, signaali on yli 20 Vpp. Tämän perusteella vedin johtopäätöksen että esitetty skaalaus kannattaa tehdä sillä oikeastaan ainoa haittapuoli on 1 dB heikennys MC-version kohinaetäisyydessä.
Toki toteutustapoja on muitakin kuten yllä on nähty ja 75 us aikavakion siirtäminen toiseen asteeseen tai asteiden väliin olisi varmasti toimiva mutta sikäli hieman työläs että RIAA-arvot pitäisi viitsiä laskea uudestaan. Yhden aikavakion poistaminen ketjusta jolla nyt tehdään kaikki kolme nimittäin siirtää hieman niitä muitakin.
Viimeksi muokattu:
Kyllä kortin alapuolella on yhtenäinen maataso.
Kanavasignaaleja myös käsitellään täysin tasa-arvoisesti eli kortilla vallitsee täyssymmetria kalustuksen ja johdotuksen suhteen kanavien kesken. Samaa periaatetta olen käyttänyt itsekin.
75us aikavakion siirtäminen vähentää aikavakioiden keskinäistä vaikutusta ja helpottaa RIAA-arvojen laskemista.
Tein tuossa aiemmin lähettämässäni kytkennässä muutoksen vaatimat täsmäykset komponenttiarvoihin ja Ltspicen mukaan taajuusvirhe 20Hz-20kHz välillä on alle 0,02dB ja välillä 10Hz-100kHz alle 0,04dB.
Viimeksi muokattu:
Luetaanko mut tohon porukkaan?
ovaisanen
Hifiharrastaja
Kiinnostaa minuakin, vaikka tämän aloitti Risto_H omalla versiollaan.
Kappas, enpä huomannut että olit jo laskenut arvotkin valmiiksi. Nuo poikkeamat ovat todella hyvät!
Lisäys: Eli täytyypä ajaa samat simulaatiot (MM/MC kohina ja yliohjausvara) vielä tälläkin variaatiolla mielenkiinnon vuoksi. Saattaapa hyvinkin olla että tämä vaihtoehto on vähintään yhtä hyvä kuin omat kehitelmäni.
Naulan kantaan!
Vaikka ADI/LT oparimallit ovat melko hyvä jopa kohinamallinnuksen osalta, mikään simulointi ei täysin korvaa käytännön mittauksia. Minulla on ollut tarkoitus mittauttaa näitä omia protoja ja tunnen erään henkilön jolla on tarkoitukseen sopiva audioanalysaattori. Kesällä en muiden aktiviteettien vuoksi ehtinyt tehdä sitä mutta syksyn mittaan tapahtuu. Tarkoitukseni on saada seuraavan version kytkentä lyötyä lukkoon myös syksyn aikana ja ilman konkreettista dataa se ei kunnolla onnistu.
Viimeksi muokattu:
Salo
Käyttäjä
- Liittynyt
- 30.9.2012
- Viestejä
- 1 283
Pitäisin parempana tapana mitata sellaisella systeemillä, jossa on valittavissa erilaisia yli- ja alipäästöjä, kuten audioanalysaattoreissa on.
Silloin pystyy toteamaan minkälaisesta kohinasta on kysymys ja mille taajuusalueelle se painottuu, sen lisäksi kohinan amplitudin.
Esim. HP8903:ssa on 400 Hz ylipäästö ja 30 kHz sekä 80 kHz alipäästöt.
Silloin pystyy toteamaan minkälaisesta kohinasta on kysymys ja mille taajuusalueelle se painottuu, sen lisäksi kohinan amplitudin.
Esim. HP8903:ssa on 400 Hz ylipäästö ja 30 kHz sekä 80 kHz alipäästöt.
Kohinan mittauksessa olisi kyllä hyvä rajata kaista siten että systeemin kohinakaistaleveys olisi tunnettu. Muuten tulos on vähän epämääräinen. Oma kokemus on myöskin että skoopin kanssa tarvitsee useimmiten esivahvistimen jotta mitattavan kohteen kohina saadaan selkeästi erottumaan skoopin omasta kohinasta. Muuten mittaus ei ole oikein luotettava.
Tuosta linkin mittauksesta tulee myös mieleen että skoopin RMS-mittaukseen liittyy "trap for youngplayers": nimittäin RMS-mittaus huomioi myös DC-offsetin (myös tahattoman) ja näin tulos saattaa olla jotain ihan muuta kuin mitä oli tarkoitus mitata. RMS-mittauksen sijaan kannattaa käyttää keskihajonnan mittausta, joka on sama asia mutta DC-offsettia ei huomioida laskennassa.
t. Janne
Tuosta linkin mittauksesta tulee myös mieleen että skoopin RMS-mittaukseen liittyy "trap for youngplayers": nimittäin RMS-mittaus huomioi myös DC-offsetin (myös tahattoman) ja näin tulos saattaa olla jotain ihan muuta kuin mitä oli tarkoitus mitata. RMS-mittauksen sijaan kannattaa käyttää keskihajonnan mittausta, joka on sama asia mutta DC-offsettia ei huomioida laskennassa.
t. Janne
Tuossa vielä esimerkkikin:
Mitattavana siis 2 Vpp siniaalto jolla 1 V DC-offset. AC-tehollisarvo on siis 0,707 V. Skoopin RMS laskee mukaan DC-offsetin jolloin mitattu tehollisarvo onkin sqrt(1 V^2+0,707 V^2)=1,225 V. Keskihajonta (stddev) näyttää AC-tehollisarvoa joka on siis noin 0,707 V.
t. Janne
Mitattavana siis 2 Vpp siniaalto jolla 1 V DC-offset. AC-tehollisarvo on siis 0,707 V. Skoopin RMS laskee mukaan DC-offsetin jolloin mitattu tehollisarvo onkin sqrt(1 V^2+0,707 V^2)=1,225 V. Keskihajonta (stddev) näyttää AC-tehollisarvoa joka on siis noin 0,707 V.
t. Janne
Salo
Käyttäjä
- Liittynyt
- 30.9.2012
- Viestejä
- 1 283
Mittailin oman putki-RIAA:ni kohinoita, kun muuta ei nyt ole käsillä.
RIAA:ni koostuu kahdesta hi-mu triodista 6N2P-EV (=12AX7) ja näiden väliin on sijoitettu RIAA-korjauspiiri.
Lähtöasteena on 6N1P-EV medium-mu triodi katodiseuraajana. Gaini 1 kHz:lla on 136,5, eli 42,7 dB.
Mittauksen aikana vahvistimen tulo oli päätetty 50 ohmin vastuksella. Mittauksessa käytin HP 8903B audioanalysaattoria.
Sen pohjakohina näytti lukemaa 3,3 µV kun mittaustaajuusalue on n. 5 Hz...30 kHz. Mihin hyvänsä skooppiin verrattuna ollaan siis eri dekadeilla.
Taajuusalueella n. 5 Hz...30 kHz oli kohinan määrä lähdössä 330 µV (rms) ja 400 Hz...30 kHz taajuusalueella 217 µV.
Jos tätä jälkimmäistä lukemaa käytetään referenssinä, niin inputtiin "siirrettynä" kohinataso (tulossa) = 1,6 µV (=217 µV / 136,5).
Näin ollen 5 mV tulosignaalilla S/N olisi 69,9 dB. Käytännössä tämän RIAA:n kohina on huomattavasti pienempi, kuin minkään kuuntelemani LP pohjakohina.
RIAA:ni koostuu kahdesta hi-mu triodista 6N2P-EV (=12AX7) ja näiden väliin on sijoitettu RIAA-korjauspiiri.
Lähtöasteena on 6N1P-EV medium-mu triodi katodiseuraajana. Gaini 1 kHz:lla on 136,5, eli 42,7 dB.
Mittauksen aikana vahvistimen tulo oli päätetty 50 ohmin vastuksella. Mittauksessa käytin HP 8903B audioanalysaattoria.
Sen pohjakohina näytti lukemaa 3,3 µV kun mittaustaajuusalue on n. 5 Hz...30 kHz. Mihin hyvänsä skooppiin verrattuna ollaan siis eri dekadeilla.
Taajuusalueella n. 5 Hz...30 kHz oli kohinan määrä lähdössä 330 µV (rms) ja 400 Hz...30 kHz taajuusalueella 217 µV.
Jos tätä jälkimmäistä lukemaa käytetään referenssinä, niin inputtiin "siirrettynä" kohinataso (tulossa) = 1,6 µV (=217 µV / 136,5).
Näin ollen 5 mV tulosignaalilla S/N olisi 69,9 dB. Käytännössä tämän RIAA:n kohina on huomattavasti pienempi, kuin minkään kuuntelemani LP pohjakohina.
Liitteet
Aakko
Käyttäjä
- Liittynyt
- 18.12.2013
- Viestejä
- 34
TC-750 modaus valmiina. Tulo- ja lähtökonkiksi valikoitui Audyn Cap Q4. Virtalähteen vaikutus ääneen oli isompi kuin kuin ajattelin. Ääni selkiytyi ihan huomattavasti verrattuna perus seinämuuntajaan.
Kiinnostaisi tuota Risto_H:nkin vahvistinta kokeilla.
Kiinnostaisi tuota Risto_H:nkin vahvistinta kokeilla.